Työelämätiistai: Keudan kuntayhtymän johtaja – ”Elinvoiman luomiseen tarvitaan kaikkia alueen osapuolia”

Työelämää varten
Keuda
Työelämätiistai: Keudan kuntayhtymän johtaja – ”Elinvoiman luomiseen tarvitaan kaikkia alueen osapuolia”
14.6.2022
Julkaistu: 14.6.2022
Valtakunnallisilla uudistuksilla suuret vaikutukset Keudan palvelurakenteisiin
Hänen työpöydällään on parhaillaan Keudan tulevan vuoden toiminnan ja talouden valmistelu sekä kehittäminen. ”Suuria asioita ovat hyvinvointialueiden ja TE 2024 -työvoimamallin uudistukset. Niihin liittyvillä ratkaisuilla on suuret vaikutukset Keudan toimintaan”, Yli-Suomu kertoo. Keskeisiä tavoitteita Riikka-Maria Yli-Suomun mukaan on se, miten Keuda tuottaa ja varmistaa laadukkaasti oppivelvollisten koulutuspalvelut. Toinen iso asia on jatkuva oppiminen eli miten varmistetaan alueen yritysten ja työnantajien osaavan henkilöstön saatavuus. ”Haluamme olla alueen vahvin osaamisen ja työelämän kehittäjä. Tavoitteena on muun muassa luoda pk-yrityksille palvelualusta, josta saa sparrausta, kanavat osaamispalveluihin ja hallinnollista tukea muun muassa oppisopimusasioissa”, hän toteaa.Toimintaympäristön muutokset ja maailman tilanne haastavat yrityksiä
Yritysten toimintaedellytykset Uudellamaalla ovat Riikka-Maria Yli-Suomun mukaan hyvät. Alueella on panostettu muun muassa logistisiin yhteyksiin ja yritysten palveluihin. ”Vakavia signaaleja ovat energian ja ruuan hinnan nousu, maailman kaupan hidastuminen, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja inflaatio”, Yli-Suomu toteaa. Kyber-globalisaatio on käännekohdassa ja sen negatiivisia vaikutuksia ovat muun muassa komponenttipula ja energiakriisi. Se pakottaa pohtimaan ilmastoystävällisiä ratkaisuja ja muun muassa palaamaan lähipalveluihin kuten ruoan tuotantoon. ”Ammatillinen koulutus tukee yrityksiä ja niiden toimintaedellytyksiä kehittämällä osaavaa henkilöstöä. Keuda on esimerkiksi Suomen suurimpia luonnonvara-alan kouluttajia”, Yli-Suomu kertoo. Yritykset tarvitsevat muun muassa koneasentajia tai myyjiä, mutta samaan aikaan samoihin tehtäviin on paljon työttömiä työnhakijoita eli kohtaanto-ongelma. Kohtaanto-ongelman avain on useimmiten osaaminen. Onkin tärkeä panostaa muun muassa työperäiseen maahanmuuttoon sekä vieraskielisten kotoutumiseen ja työllistymiseen. ”Esimerkiksi Keudassa on noin 10 000 opiskelijaa, joista vieraskielisiä oli puoli vuotta sitten 13 % ja nyt 15 %. Meidän on reagoitava muutokseen etupainotteisesti”, Yli-Suomu toteaa.Tilannekuvan avulla on luotu vahva perusta Kuuma-seudun yhteistyölle
KUUMA-seudulla on hahmotettu tilannekuvaa tulevaisuustalo Sitran vuorovaikutteisen toimintamallin puitteissa. Keskusteluun on osallistunut laaja vaikuttaja- ja päättäjäjoukko, yhteensä 16 toimijaa muun muassa yrittäjäjärjestöistä, oppilaitoksista ja julkisista organisaatioista. Kokonaisuutta on koordinoitu Keudasta käsin ennakointipäällikkö Henna Hyytiän toimesta. ”Tilannekuvan luomisella olemme luoneet vahvan perustan yhteistyölle”, Riikka-Maria Yli-Suomu toteaa. Kuuma-seudun vahvuutena on muun muassa saavutettavuus ja siten hyviä mahdollisuuksia etätyöskentelyyn ja digitaalisiin avauksiin. ”Meillä on syy olla tyytyväinen. Vaarana on, että jähmetymme hyvään oloon. Siksi suunnan on oltava kirkas”, Yli-Suomu kertoo. Kuuma-seutu muodostuu pääkaupunkiseudun ympärillä olevasta alueesta. Haasteena Riikka-Maria Yli-Suomun mukaan muun muassa alueen sirpaleisuus.Elinvoiman luomiseen tarvitaan kaikkia osapuolia
Riikka-Maria Yli-Suomun mukaan huomaa, että Kuuma-seudulla on totuttu tekemään yhteistyötä. Elämä pääkaupunkiseudun kyljessä edellyttää ketteryyttä, jota toimijoista löytyy. ”Meitä kaikkia tarvitaan tekemään elinvoimaa, oli kyse sitten maankäytöstä, asumisesta, osaamisesta tai muista palveluista”, Yli-Suomu listaa. Toimijoiden yhteinen työskentely jatkuu kasvukäytävän eli aluekehittämisen yhteistyöverkoston kautta. ”Tilannekuvan ylläpito on alueellisen ekosysteemin kannalta keskeistä”, Riikka-Maria Yli-Suomu toteaa.