Tervetuloa mukaan tutustumaan Keudan päättäjiin! Tässä juttusarjassa haluamme tuoda esiin päätöksentekoa ja sen merkitystä koulutuskuntayhtymässä. Sen johdosta esittelemme säännöllisesti Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän valtuuston ja hallituksen jäseniä. Saaren kartanon upeasta rakennuksesta huokuu historian havina. Alakerran suuressa salissa on hienoa pitää Keudan yhtymävaltuuston toukokuinen kokous, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita. Keudan yhtymävaltuuston puheenjohtaja Kaisa Niskanen on valmistautunut illan kokoukseen huolella. ”Olen sellainen ihminen, että haluan perehtyä asioihin. En voisi kuvitellakaan toimivani siten, että tulisin kokoukseen, avaisin siinä hetkessä kirjekuoren ja katsoisin, että mitä meillä olikaan listalla. Haluan tietää, mistä päätetään sekä ymmärtää suuret linjat niiden takana”, Kaisa kuvailee. Sen lisäksi, että valtuutetut toimivat yhtymävaltuustossa perustajakuntien edustajina ja tuovat oman kunnan näkemystä päätöksentekoon, Kaisa kokee myös, että valtuuston jäsenet ovat erityisesti se ryhmä, joka voi lisätä ymmärrystä ammatillisen koulutuksen ja sen kehittämisen osalta. ”Toiminnan laajentuessa, kun meille on tullut esimerkiksi oppivelvollisuusiän nousu ja ihmiset lähtevät tosi herkästi opiskelemaan jo toista ammattia, niin voisimme tuoda omiin kuntiimme Keudan näkemystä siitä, miten täällä on asiat hoidettu ja mitä Keudalla olisi tarjota omalle kunnalle.” Kaisa kokeekin, että yhtymävaltuuston rooli on toimia suurten linjojen päätöksentekopöytänä, joka toimii myös molemmin suuntaisena tiedonvälityskanavana.  

Vahva tausta ammatillisen koulutuksen parissa työskentelystä

Ammatillinen koulutus ja Keuda ovat Kaisalle sydämenasioita. Twitter-profiilissaan hän kuvaileekin itseään ikuiseksi amis-puolustajaksi. Tämä välittyy vahvasti myös Kaisan puheista ja teoista. Hän haluaa korostaa sitä, kuinka hienoa on käydä koulutus, joka antaa edellytykset tehdä työtä ammattilaisena. ”Mä haluan olla aina heikomman puolella ja olen alkuajoista lähtien kokenut, että ammatillinen koulutus on ollut vähemmän arvostetussa asemassa. Haluan olla nostamassa sen arvostusta kaikilla niillä teoilla, joita pystyn itse tekemään. Haluan tuoda esiin sen, kuinka mahtavaa on, että sä pystyt kolmen vuoden koulutuksella saamaan itsellesi ammatin, jolla sä pystyt elättämään itsesi. Se on iso juttu.” Vahvasti ammatillisen koulutuksen puolesta puhuminen sai alkunsa, kun Kaisa työskenteli Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKI ry:n järjestö- ja koulutussihteerinä, jolloin hän vastasi SAKKI ry:n järjestö- ja koulutustoiminnasta. Tällöin koko ammatillisen koulutuksen kenttä, Keuda mukaan lukien, tuli hänelle hyvin tutuksi. Aikaisemman työnsä puolesta Kaisa on siis saanut seurata näköalapaikalta ammatillisen koulutuksen kentän kasvua ja kehitysaskeleita. Vaikka työpaikka on vaihtunut, seuraa Kaisa edelleen tiiviisti ammatillisen koulutuksen kehitystä valtakunnallisesti. Tällä hetkellä Kaisa työskentelee järjestämiskoordinaattorina Teollisuusliiton järjestämisyksikössä. ”Työni on siis kehittää liiton tapoja osallistaa, lisätä osallisuutta ja osallistumista. Kun olen ammattiliitossa töissä, niin se tietysti vaikuttaa siihen, että olen hyvin aktiivinen ja kiinnostunut henkilöstöön liittyvistä asioista.” Hän toteaa ottaneensa ilolla uuden kuntayhtymäjohtajan Riikka-Maria Yli-Suomun sanat vastaan henkilöstön hyvinvoinnin merkityksestä. Yhteisö ei voi hyvin, jos siellä työtä tekevät eivät voi hyvin. Tämä vastaa myös Kaisa arvomaailmaa. Kaisa kertoo havainneensa, että Keudassa on vahva me-henki. Mitä lähemmäksi Kaisa on päässyt Keudaa, sitä vahvemmin hänelle on välittynyt tunne, että kaikki pitävät Keudan puolta eikä ainoastaan omia puolia. Hän jatkaa, että tämä näkyy myös Keudan yhtymävaltuustossa.  

Yhtymävaltuuston puheenjohtajuus on intohimotehtävä

Keravalla asuva Kaisa toimi jo edellisellä kaudella Keudan yhtymähallituksessa. Kun hänen puolueelleen tuli Keravan valtuuston puheenjohtajuus, Kaisalle oli kaikista luottamustehtävistä tärkeintä päästä Keudan yhtymävaltuustoon. Hän raivasikin tiensä paikalle, jossa hän pääsee toteuttamaan intohimoaan: Keudan ja ammatillisen koulutuksen kehittämistä. ”Keuda on aina edustanut vahvaa ammatillista taitoa. Kenen kanssa tahansa olen tekemisissä täällä, niin heistä huokuu yhteisöllisyys ja se, että Keudassa on kivaa opiskella. On sellainen olo, että homma on täällä hanskassa. Se tuntuu luottamushenkilönä kivalta.” Hän näkee, että Keuda tulee laajentumaan tulevaisuudessa. Tämän puolesta puhuu jo Etelä-Suomeen kasvava muuttovirta, mutta myös yleisesti koulutuksen merkityksen kasvaminen. Tämä tuo osaltaan lisää aikuisopiskelijoita. ”Uskon, että meistä tulee koko ajan enemmän ja enemmän myös aikuisten uudelleenkouluttaja.” Mitä Kaisalle itselleen merkitsee toimia Keudan yhtymävaltuuston puheenjohtajana? Hän mainitsee ensimmäisenä, että tehtävässä saa valtavan määrän sellaista tietoa, jollaista ei voisi saada mistään muualta. Hän kokee olonsa etuoikeutetuksi saadessaan tärkeää tietoa suoraan ytimestä ja päästessään sen pohjalta vaikuttamaan ja kehittämään. ”Sen tiedon avulla pystyy löytämään kehittämiskohteita ja niitä asioita, joita haluan nostaa ja pitää esillä.” Lisäksi Kaisa ammentaa yhtymävaltuuston puheenjohtajuudesta paljon esimerkiksi puoluetoimintaan, jossa hän tahtoo myös korostaa ammatillisen koulutuksen tärkeyttä. ”Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun olen paasannut ammatillisen koulutuksen merkityksestä”, Kaisa toteaa. Haastattelun päätyttyä Kaisa pääsi tutustumiskierrokselle Saaren kartanon upeaan rakennukseen yhdessä muun yhtymävaltuuston kanssa. Tästä oli hyvä jatkaa tärkeiden asioiden äärelle kevään 2022 viimeiseen kokoukseen.  

Fakta: Keudan yhtymävaltuusto

– Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia ovat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Tuusula. Jokaisella on edustajia yhtymävaltuustossa. Järvenpään ja Keravan kaupungeilla sekä Tuusulan kunnalla on yhtymävaltuustossa neljä (4) edustajaa. Mäntsälän sekä Nurmijärven kunnilla on kummallakin kolme (3) edustajaa, Sipoon kunnalla kaksi (2) edustajaa ja Pornaisten kunnalla yksi (1) edustaja. Lisäksi kukin jäsenkunta valitsee kullekin jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. – Yhtymävaltuusto vastaa kuntayhtymän toiminnasta ja taloudesta, käyttää kuntayhtymän päätösvaltaa ja siirtää toimivaltaansa hallintosäännön määräyksillä. – Kuntayhtymän jäsenkunnat käyttävät yhtymävaltuuston kokouksissa ylintä päätösvaltaa kuntayhtymän asioissa. – Yhtymävaltuuston tehtävistä säädetään kuntalain (410/2015) 14 §:ssä, jota noudatetaan soveltuvin osin. – Lue lisää Keudan yhtymävaltuuston, yhtymähallituksen sekä tarkastuslautakunnan jäsenistä ja tehtävistä täältä!

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 820 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 10 000 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Vuosi 2022 on juhlavuosi, kun Keuda täyttää 60 vuotta.