Julkaistu: 19.1.2022

Uusi vuosi. Talvinen maisema, aurinko.

Monet pienet asiat tuntuvat hyvältä ja saavat hymyn kasvoille. Häikäisevän kauniin maiseman tunnelmissa hengitän syvään ja olen valmis kohtaamaan uuden vuoden. Vatsan pohjassa tuntuu kuitenkin pientä positiivista jännitystä. Se pitää nöyränä.

Tämän blogi-tekstin kirjoittaminen havahdutti huomaamaan, miten turvallista on lähteä uutta vuotta rakentamaan osaavan porukan ja Keudan arvojen varassa. Välittäen, arvostan ja uudistuen.

Samalla tein ajatuksissani matkan viime vuoteen. Mennyttä vuotta hallinnut koronaepidemia osoitti meille, miten ahdistavaa fyysinen ero toisista ihmisistä oli ja miten merkityksellistä toistemme kohtaaminen on. Siksi on tärkeää pohtia, millaisia kohtaamisemme ovat, millaisia ihmisiä toisillemme olemme. Viime vuodesta tuskin tarvitsee kovin paljon enää puhua. Sen sijaan on hyvä kääntää katsetta uuteen vuoteen, ja sen tuomiin kohtaamisiin.

Luin joulutauon aikana Olli-Pekka Heinosen kirjan: Eletään ihmisiksi.
Heinonen kirjoitti mm. siitä, miten ihmissuhteet ja ihmiset ovat monimutkaisia ja miten hyvien ihmissuhteiden ylläpitäminen on vaativaa. Mutta myös siitä, miten ihmissuhteet ovat hyvin palkitsevia. Ihminen on syvästi sosiaalinen olento ja miten me tarvitsemme toisiamme. Tulemme ihmisiksi toisistamme. Aidon yhteyden luominen toisiin ihmisiin auttaa ymmärtämään itseään ja luomaan merkityksellisyyttä elämään.

Meillä Keudassa ihmiset ovat keskiössä. Sekä opiskelijoiden että henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen. Keudassa on monta tuhatta ainutlaatuista ihmistä ja yhtä monta elämäntarinaa. Jokainen tarina ja ihminen niiden tarinoiden takana ansaitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi.

Kukaan meistä ei pärjää yksin tässä maailmassa, eikä meidän tarvitse pärjätäkään. Isossa oppilaitoksessa meillä on tärkeä ja arvokas tehtävä. Voimme auttaa jokaista nuorta ja aikuista opiskelijaa kokemaan elämänsä merkitykselliseksi. Meidän tehtävämme on tukea kaikkien ja erityisesti nuorten tulevaisuususkoa ja -ajattelua. Nykyisessä tulevaisuuteen liittyvässä keskustelussa korostuvat liian usein uhkakuvat. Ja uhkakuvat tuovat pelkoa. Pelko hämärtää toivon näköalan ja pelokkaasta tulee helposti toivoton. Pelokas ei myöskään opi.

Tasavallanpresidentti Sauli Niinistö muistutti meitä tästä uudenvuodenpuheessaan: ”Maailman onnellisin maa voi olla tyytyväinen silloin, kun se tarjoaa nuorilleen toivon näköaloja.”

Vaikka elämme murrosten ja epävarmuuden aikaa, me voimme vaikuttaa tulevaisuuteen.  Tulevaisuus ei vain tule, vaan me teemme ja luomme sen.

On tärkeää muistaa Niinistön puheen viesti: tulevaisuuteen liittyy toivo.

Kannatteleva vuorovaikutus ja demokratia eivät perustu pelkoon, vaan niiden perustana on rakkaudessakin olennainen vastavuoroinen luottamus. Yhdessä, toinen toistamme tukien, pääsemme pidemmälle. Heinosen sanoin: ”Toivo on unirättimme, josta kannattaa pitää kiinni!”

Oppilaitoksessa saamme kulkea monien opiskelijoiden rinnalla. Työtovereidemme rinnalla. Saamme olla avaamassa ja kannattelemassa toivon näköalaa. Välillä on hyvä pysähtyä ja kysyä kanssakulkijalta, mitä sinulla on sydämellä. Se on merkityksellistä. Jollekin koko elinikäinen kantava voima. Vuoden 2021 Amispalautteessa joku opiskelija kirjoitti: ”Huolia ja murheita ja kuulumisia jaksoi vastuuopettajani kuunnella. Se oli välillä tarpeen, etenkin kun pandemia vei lähiopintopäivät.” Monta muutakin lämmintä palautetta saimme. Niitä lukiessa tuli tunne, että isolla sydämellä Keudassa töitä teemme! Ja valmentavalla otteella.

Valmentavaan otteeseen liittyy ankaruuden ja pessimismin sijaan inhimillisyys, itsemyötätunto ja kannustavuus. Tämä tarkoittaa tervettä suhdetta itseen ja työntekoon, samaan aikaan realismia ja optimismia. Myötätuntoisuutta, joka on tärkeää johtajuudessa, opettajuudessa, työtoveruudessa. Välillä on hyvä pysähtyä reflektoimaan omaa toimintaansa. Olenko sättivä johtaja vai sparraava valmentaja itselleni ja muille? Reflektio on tärkeää sekä yksilön että organisaation oppimiselle.

Eino Leinon Hymyilevästä Apollosta, pitkästä runosta, löytyy toivon säkeitä uuteen vuoteen, parempaan vuoteen.

”Ei paha ole kenkään ihminen,
vaan toinen on heikompi toista.
Paljon hyvää on rinnassa jokaisen,
vaikk’ ei aina esille loista.
Kas, hymy jo puoli on hyvettä
ja itkeä ei voi ilkeä…”

~Eino Leino
​​​​​​​

Hyviä kohtaamisia ja oikein hyvää vuotta 2022!
Rehtori ​​​​​​​Anna Mari

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 820 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 10 000 opiskelijaa.  Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen koulutuksen järjestäjänä. Vuosi 2022 on juhlavuosi, kun Keuda täyttää 60 vuotta.

Keudalainen

Keuda

Yhteisöllinen

Jaa sivu