Laskimme Keudassa hiilijalanjälkemme ollen etunenässä ammatillisten oppilaitosten kentällä.
Kierrätyskeskuksen ympäristöasiantuntija Sally Londesborough ja
Keudan kestävän kehityksen koordinaattori Jenna Kauppi kuvattuna hiilijalanjäljen raportin luovutuksen ja laskennan tuloksien julkistamisessa Järvenpäässä.
Kokonaishiilijalanjälkemme on 4713 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia eli CO2ekv.
Tämä vastaa noin 450 suomalaisen vuosittaisia kokonaispäästöjä.
Kattavassa laskennassa on huomioitu oppilaitoksen suorat päästöt, jotka muodostuvat lähinnä maataloustoiminnasta sekä ajoneuvojen päästöistä, ostoenergian eli sähkön ja lämmöntuotannon päästöt sekä muut epäsuorat päästöt, joita syntyy muun muassa hankinnoista, investoinneista, saapuvista kuljetuksista, jätteistä ja liikematkustuksesta”, tarkentaa
Keudan kestävän kehityksen koordinaattori Jenna Kauppi.
Suorista päästöistä yli puolet syntyy karjataloudesta sekä puutarha- ja peltoviljelyssä.
Ostoenergian päästöistä sen sijaan merkittävin vaikutus tulee lämmityksen päästöistä. Keudalla on käytössä 100% vihreä sähkö, joka itsessään säästää noin kymmenkertaiset päästöt siihen nähden, jos sähkö ei olisi vihreää.
Selvästi merkittävin päästölähde muodostuu ostetuista hankinnoista, epäsuorista päästöistä. Hankintojen osuus kaikista päästöistä on 60%.
Missä olemme onnistuneet?
Käyttämällä uusiutuvaa sähköä vältimme yli 1 500 tonnin ilmastopäästöt. Päästövähennys vastaa lähes 150 keskivertosuomalaisen vuotuisia hiilipäästöjä. Liikematkustuksemme osuus epäsuorista päästöistä on vain 1% johtuen poikkeusoloista vuonna 2021.
Laskimme myös karkean arvion Keudan metsien tilanteesta.
Näyttäisi siltä, että Keudan metsien puun määrä on kasvanut. Metsät sitovat enemmän hiiltä kuin päästävät ilmakehään. Kuitenkin tämä on vain karkea arvio Keudan metsien tilanteesta, Luonnonvarakeskus vastaa Suomen metsien laskennasta kokonaisuutena.
Mitä voimme vielä tehdä?
Päästöjen vähentäminen on meidän jokaisen tehtävä valinnoillamme.
Keudalaisina voimme vaikuttaa merkittävästi nyt uudistuneen hankintaohjeistuksen myötä, valitsemalla kestävämpiä, kiertotalouden mukaisia tuotteita ja palveluita. Kaikilla, myös pienemmillä hankintavalinnoilla on vaikutusta.
”Isoissa kalustehankinnoissa voisimme siirtyä kierrätettyihin kalusteisiin, joita myös sopimustoimittajamme Martela tarjoaa”,
Jenna kuvailee.
Elintarvikehankinnat opiskelijaravintoloissa ja opetuksessa muodostivat 16% päästöistä. Naudanlihan kokonaispaino näistä hankinnoista oli vain 2%, mutta muodosti niistä 26% päästöjä. Naudanlihan käytön määrä on Keudassa jo pienentynytkin pitkällä aikajänteellä, mutta tässä voimme edelleen miettiä korvaavia vaihtoehtoja naudanlihan käyttöä vähentääksemme.
Ajoneuvohankinnat ja polttoaineet olivat yksi keskeinen päästöjä synnyttävä osa-alue, johon voimme vaikuttaa vähentämällä turhaa matkustamista.
”Lyhyiden ajojen sijasta, voisimme liikkua joko jalkaisin, pyöräillen tai kimppakyytejä suosimalla, jolloin työhyvinvointiakin tulisi huomioitua”,
Jenna kannustaa.
Siirtymä vähähiilisempiin ajoneuvoihin ja biopolttoaineiden hyödyntäminen tulevaisuudessa on keskeinen toimenpide, joka tukee vihreää siirtymää. Myös ylipäänsä ajoneuvohankintojen vähentäminen on tärkeää, ettei turhia autoja hankita vaan hyödynnetään jo olemassa olevia. Tämän seurantaa varten Keudaan on hankittu ajoneuvoseuranta-ohjelma Helpten vuonna 2021.
Työtä on vielä edessä päästöjen vähentämiseksi. Laskenta on kuitenkin avannut silmiämme aiheesta ja ollut mielekäs oppimiskokemus lukuisille tahoille ympäri Keudaa.
Laskennan eri vaiheissa on ollut mukana keudalaisia opettajia ja opiskelijoita keräämässä tietoja.
Erityiskiitoksia Jenna lähettää puutarha-, metsä- ja maatalousaloille onnistuneesta yhteistyöstä.
Lisätietoja: kestävän kehityksen koordinaattori Jenna Kauppi, jenna.kauppi(at)keuda.fi
Hiilijalanjäljen laskennan on toteuttanut Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus.
Laskennassa on noudatettu GHG Protocol Corporate Value Chain Accounting and Reporting -standardia.