Pohdiskelen kirjoituksessani sidosryhmiä ja niiden kanssa toimimista koulutuksessa. Mielessäni on sisäiset (henkilöstö) ja ulkoiset sidosryhmät. Mary Jo Hatchin mukaan sidosryhmiä ovat organisaatiolle oleelliset ympäristön muut toimijat eli kaikki ne tahot, joiden kanssa organisaatio on vuorovaikutuksessa, jotka vaikuttavat sen toimintaan ja joihin sen toiminta vaikuttaa. Sidosryhmät voivat olla yksilöitä, ryhmiä tai organisaatioita. Ammatillisessa koulutuksessa kaikkien sidosryhmien kanssa toimiminen ei ole ainoastaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Lain ammatillisesta koulutuksesta mukaan ammatillisen koulutuksen tarkoitus on kehittää työ- ja elinkeinoelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin (2 §). Yhteistyöstä työ- ja elinkeinoelämän kanssa on säädetty: Tutkinnoissa, koulutuksessa ja niiden järjestämisessä tulee ottaa huomioon työ- ja elinkeinoelämän tarpeet. Tutkintoja ja koulutusta suunniteltaessa, järjestettäessä, arvioitaessa ja kehitettäessä sekä osaamistarpeita ennakoitaessa tulee tehdä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa (4 §). Osaamisen osoittamisesta on säädetty: Koulutuksen järjestäjä vastaa näytön toteuttamisesta. Näyttö toteutetaan työpaikoilla käytännön työtilanteissa (52 §). Sanomattakin on selvää, että työpaikalla järjestettävät koulutukset toteutetaan yhdessä työpaikan kanssa. Tämä on sitä sidosryhmäyhteistyön peruskauraa ammatillisessa koulutuksessa. Myös opiskeluhuollossa toimitaan sidosryhmien kanssa. Tästä on säädetty oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa: Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä hyvinvointialueen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Oppivelvollisuuslaissa on säädetty yhteistyöstä koulun ja kodin välillä. Pykälässä 9 § Huoltajan valvontavastuusta ja pykälässä 12 § koulutuksen järjestäjän ohjaus- ja valvontavastuusta. Edellä mainittuna on vain osa sidosryhmistämme. Voimme myös ajatella, että opiskelija on asiakas ja sidosryhmäämme. Keuda on melkoisen iso toimija. Meillä on hyvin paljon linkityksiä sidosryhmiimme monella eri tasolla. Yksistään 1880 oppivelvollisuusikäisen opiskelijan huoltajia on useampi tuhat. Oppisopimuksia lähes 3000 ja koulutussopimuksia noin 4600. Työpaikkoja, joissa järjestetään koulutusta, on 8500. Henkilökunta, joka asioi huoltajien tai yrityksien kanssa ovat jokainen sidosryhmätyössä ja samalla luomassa kuvaa Keudasta. Tarvitaan vuoropuhelua ja hyviä kokemuksia, jotta syntyy luottamus. Luottamus ei synny itsestään, eikä se ole myöskään pysyvää. Se vähenee tai kasvaa kokemuksien myötä. Työpaikoilla järjestettävä koulutus on tavoitteellista toimintaa. Opiskelijan tavoitteet synkataan henkilökohtaistamisen kautta työpaikan toimintaan.

Sidosryhmien mielipiteiden ja näkemysten kuunteleminen on tärkeää (sisäiset, ulkoiset). Liittyy myös vastuullisuus teemaan. On vastuullista ottaa huomioon sidosryhmien näkemykset ja odotukset. Konkretian tälle antaa vuoropuhelu. On oltava riittävästi mahdollisuuksia käydä vuoropuhelua sidosryhmien kanssa. Ilman vuoropuhelua jää erilaiset ratkaisut sidosryhmien tarpeista, omien oletusten varaan. Luottamusta ei pääse syntymään. Jokaisella sidosryhmällä on hieman omanlaisensa odotukset. Myös Keudan sisäisesti eri toimialoilla on erilaisia tarpeita suhteessa sidosryhmiin. Vuoropuhelua ei voi ulkoistaa asianosaisilta edes sisäiselle sivuhaarakonttorille. Muuten käy niin että kuva Keudasta ulospäin saa omituisia piirteitä. Kumppanuusverkostot ovat yksi hyvä paikka käydä vuoropuhelua. Joskaan se ei voi olla ainoa alakohtainen vuoropuhelun paikka. Keudassa ei taida olla tehty lähiaikoina laajasti eri sidosryhmiä koskevaa tarkastelua ja prosessikarttaa. Tällainen kartta löytyy ainoastaan työelämä ja yritysasiakkaiden palveluprosessista. Voisi olla hyödyllistä tarkastella eri sidosryhmiä ja heidän odotuksiaan Keudan suhteen. Strategiatyön yhteydessä tehtiin kyllä sidosryhmäanalyysia. Nyt kun tulosaluerakennetta muutetaan, voisi olla hyvä hetki nostaa sidosryhmäyhteistyö myös uuteen tarkasteluun. Ammatillisen koulutuksen tulee olla kaikkinensa niin tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa, että ei kannata olla erillistä tulosaluetta eikä rakennelmaa sitä hoitamassa. Erilaisia toiminnan malleja sen sijaan kannattaa rakentaa. Sekä sopia asioiden omistajuuksista, ettei tule tilanteita, jossa monta keudalaista hämmentää samaa asiaa. Ja kun on sovittu, niin toimia sopimuksen mukaan. Olemme minusta menossa oikeaan suuntaan. Opetuksen ajantasaisuuden ylläpitäminen vaatii sen, että opetuksen toimijat ovat läheisessä kytköksessä työpaikkojen kanssa. Toimialakohtainen asiakkuustyö tulisi pitää toimialan ”näpeissä”. Voisiko olla toimiva ratkaisu, että toimialoilla olisi opettajien tehtäviä, joihin kuuluu selkeämmin sidosryhmäyhteistyö. vrt kehittäjäopettaja. Joiltakin osin tarvitaan varmasti edelleen asiakkuuksien hoitoa siihen vihkiytyneiden henkilöiden toimesta, kuten nytkin. Ihmisellä ei lienee vahingossa ole kaksi korvaa ja yksi suu? Unohtuuko tämä liian helposti yhteistyössä. Tai onko ylipäätään mahdollista näin isossa organisaatiossa kuulla riittävästi ja laajasti arjen asiantuntijoita? Hyvä vuorovaikutus johtaa luottamukseen ja luottamukselliseen toimintaympäristöön. Asioista pitää voida puhua. Erittäin tärkeää on, että sisäisissä sidosryhmissä voidaan puhua juuri niin kuin asiat ovat, ilman kaunistelua tai ennakko oletusta oikeasta ja väärästä mielipiteestä. Tämä on minusta huomioitu Keudan tahtotilassa. Toimimme vastuullisesti ja kestävästi. Osallistamme opiskelijat, henkilöstön ja sidosryhmät toimintaamme ja sen kehittämiseen. Pidämme huolta, että kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus toimia yhteisössämme ja löytää oma paikkansa. Huolehdimme kaikista yhdessä. Nyt tätä kirjoittaessa pohdin tuota osallistaminen sanaa. Kuka osallistaa ja ketä? Vuorovaikutuksessa osallistamme toinen toisiamme. Olisiko se sitä? Keudan tahtotila ”Aktiivinen” haastaa kaikkia Keudalaisia antamaan panoksensa toistemme käyttöön, eri osa-alueiden asiantuntijoina. Sidosryhmien kanssa ei voida toimia ajatuksella, että miten minä tästä parhaiten hyödyn. Arvottaa liiaksi esimerkiksi sitä, kuinka monta avausta saan liikkeelle jne. Keudan strategiatyössä kuunneltiin henkilöstöä ja sidosryhmiä. Strategia on hyvä…. riittääkö tämä kuuntelu? Kuinka mahdollistaa riittävä vuoropuhelu, on monesti haaste. Päivät ovat usein kiireisiä (aikataulutettuja), että vuorovaikutukselle ei tahdo jäädä aikaa.

Luin jostakin viisaan huomion, että sisäisessä yhteistyössä fyysinen ympäristö voidaan katsoa myös osaksi viestintää. Keudan Lopentien toimipisteessä on henkilökunnan yhteinen kahvitila. On useita esimerkkejä siitä, kuinka tämä fyysinen ympäristö on mahdollistanut epävirallisen vuoropuhelun kautta positiivisia lumipallo efektejä. Kuinka sitten varmistetaan riittävä vuoropuhelu ulkoisten sidosryhmien kanssa. Siinä olemme jokainen tärkeässä roolissa. Ensinnä tämä tulee nähdä tärkeäksi! Lisäksi arkirytmissämme tulisi olla sen verran väljyyttä että ehdimme kohdata ja olla vuorovaikutuksessa. Itse olen kokenut viimeaikana positiivista pöhinää sidosryhmien suhteen. Rekrykarnevaalit olivat yksi onnistunut tapahtuma, joka yhytti opiskelijoita, työpaikkoja, opettajia sekä muita toimijoita.                 Kumppanuusverkoston kokouksessa oli erittäin positiivista, avointa ja kriittistäkin keskustelua mm. opiskelijoiden valmiudesta tulla opiskelemaan työpaikoille. Verkoston kokouksessa oli edustettuna alan keskusliitto, yrittäjiä, työpaikan edustajia, TE-toimiston edustaja sekä Keudasta asiakkuuspäällikkö ja toimialapäällikkö. Opettajiakin olisi hyvä olla näissä mukana. Eilen oli kotiväen ilta, jossa oli yhteisen huolenpitomme kohteena olevien oppivelvollisuusikäisten huoltajia yli 100. Tuntui hyvältä, että huoltajat halusivat tulla paikalle.

Nurmijärven yrittäjät tulevat 3.10 aamiaiselle ja pitämään kokoustaan Lopentielle. Tilaisuudessa pääsemme kertomaan toimipisteemme toiminnoista sekä erityisesti oppisopimuskoulutuksesta. Lopentiellä pidetään lokakuun alussa yhtymähallituksen kokous. On hyvä, että tämä päättäjien joukko kokoontuu eri toimipisteissä ja näkee myös fyysisen ympäristön, jossa toimimme. Myöhemmin syksyllä kokoontuu Lopentiellä Nurmijärven kunnan sivistyslautakunta ja hyvinvointilautakunta. Opiskelijamme pääsevät tekemään heille tarjoilut ja myös esittelemme toimipisteemme toimintaa heille. Lopuksi ajatelma sinfoniaorkesterista. Orkesterilla on johtaja. Etukäteen on sovittu mitä teosta soitetaan ja se on kaikilla tiedossa. Jokaisella soitinryhmällä on oma stemmansa samasta teoksesta nuottitelineellä. Orkesterinjohtajalla on partituuri, josta hän näkee stemmat. Eri soitinryhmillä on äänenjohtajat, joka johtaa omaa soitinryhmäänsä. Soitinryhmässä voi olla pultti, joka on kahdesta soittajasta koostuva työpari, jolla on yhteinen nuottiteline. Toinen soittajista huolehtii etukäteen tehtävistä merkinnöistä ja sivun kääntämisestä teoksen edetessä. Orkesterilla on istumajärjestys. Orkesterin johtaja tietää katsettaan nostamatta missä on mikin soitinryhmä. Joku voi olla myös solisti. Solistin osa on etukäteen sovittu ja sillekin on nuotit. Kukaan, ei edes solisti, soita eri kappaletta. Tärkeää on, että pysytään tahdissa, tehdään yhdessä sovittua dynamiikan vaihtelua, nyansseja, diminuendoja ja crescendoja sekä tempon vaihtelua. Vertautuuko tämä jotenkin sidosryhmätyöhön? En osaa sanoa. Sanokaa te! Lopuksi lukusuositus uunituoreesta kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen tekemästä arvioinnista työelämässä oppimisesta ja työelämäyhteistyöstä ammatillisessa koulutuksessa. Linkki arviointiraporttiin Kumppanina työelämä– Arviointi työelämässä oppimisesta ja työelämäyhteistyöstä ammatillisessa koulutuksessa (karvi.fi) Toivottavasti nousee jotakin ajatuksia tästä kirjoituksesta. Parasta olisi, jos alle syntyisi keskustelua. Tämä teksti on tuotettu melko tiiviissä aikataulussa ja jämähdin tälle tasolle. Vuoropuhelussa tämäkin täydentyisi mukavasti. Asioista saa olla myös erimieltä. Jaakko Ristolainen, toimialapäällikkö

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 820 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 10 000 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Vuosi 2022 on juhlavuosi, kun Keuda täyttää 60 vuotta.