Julkaistu: 6.10.2022

”Tällä elää taas vuoden”

”Olipa hienoa huomata omia vahvuuksiaan!”

Tällaisia kommentteja kuulin, kun teetin voimauttavan vahvuusharjoituksen johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittajilla. Jäin miettimään sitä, miten tärkeää esihenkilötyössä on huomata omat vahvuudet ja voimavarat. Kun ne on huomioinut, sitten voikin terästää katsettaan siihen, millaisia vahvuuksia ja voimavaroja työyhteisössä on.

Muistan entisen kollegani, maailmanmestarin omassa lajissaan, puhuneen siitä, että jos hän aikoinaan urheilu-urallaan olisi kehittänyt niitä asioita, joissa hän oli jäljessä muita, hänestä ei ikinä olisi tullut maailmanmestaria. Keskittymällä vahvuuksiinsa ja kehittämällä niitä eteenpäin, hän menestyi. Ei meistä jokaisesta voi maailmanmestaria tulla, silti jokainen voi haluta tehdä työtään parhaalla mahdollisella tavalla.

Esihenkilötyössä on varmaan joitain asioita, joissa pitää olla riittävän hyvä. Esimerkiksi kiinnostus ihmisiin on varmasti hyvä olla olemassa ja halu kehittyä ihmisten kanssa toimimisessa. Muutoin keskittymällä omiin, työyhteisön ja koko organisaation vahvuuksiin varmasti saadaan aikaan paljon enemmän kuin pelkästään tuijottamalla siihen, missä meidän vielä pitäisi kehittyä. Sitä paitsi on paljon hauskempaa keskittyä vahvuuksiin, nauttia siitä, että osaa kuunnella mihin luontaisesti voimavaramme meitä johdattavat.

Näin varmaan toimitaankin monissa organisaatioissa. Monet meistä, mukaan lukien minä, haluaisi toimia näin, mutta arjen tohinoissa se usein unohtuu. Siksi tarvitsemme näitä muistutuksia ja käytännön sovelluksia siitä, miten niitä vahvuuksia voisikaan paremmin huomioida. Toiset meistä huomaavat ne ihan luonnostaan, mutta useimmat meistä tarvitsevat siihen vähän työntöapua, muistuttelua ja harjaannusta.

Ja jos joku miettii, miten se harjoitus oikein meni, niin kerron sen tässä. Harjoitus on peräisin Sirkku Ruudulta Siriasta. Harjoitus alkoi siitä, että ensin jokainen palautti mieleen tilanteen, jossa koki hetken olleensa hyvässä vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa. Sitten siitä sai kertoa kiinnostuneelle parille, joka kuunteli korvat höröllä ja kyseli lisää, vetäen toisen huomion siihen, mitä kaikkea tilanteessa oli tapahtunut ja mitä toinen oli tehnyt ja mitä se hänelle merkitsi.

Meillä kun on ihan biologisesti taipumus ohittaa hyvät hetket ja keskittyä kaiken maailman ongelmiin. Sitten se kyselijä kirjasi itselleen ylös, mitä kaikkia hyviä ominaisuuksia hän oli kuullut sekä sanoitettuna että rivien välistä toisen tarinassa. Sen jälkeen hän kertoi nämä ominaisuudet alkuperäiselle kertojalle, jonka tehtävänä oli kuunnella ja nyökkiä, ottaa vastaan ne mitkä tuntuivat omilta. Sitten kyselijä vielä kyseli lisää siitä, että jos toinen vielä vahvemmin ottaisi nämä hyvät ominaisuudet käyttöön, mitä hyvää ja hyötyjä siitä kenties seuraisi kertojalle itselleen ja muille työyhteisössä. Lopuksi vielä alkuperäinen kertoja sai sanoa, mitä hän tämän perusteella tulee tekemään enemmän/vähemmän sekä omaksi että työyhteisön hyödyksi.

Uskon, että monella työpaikalla jo sillä, että työyhteisössä voisi tuunata työtään (Jari Hakasen sanoin) vähän enemmän omien vahvuuksiensa mukaan, työhyvinvointi lisääntyisi ja tuottavuuskin saattaisi nousta.

Olisiko nyt hyvä hetki pohtia sitä, mitä sinä voit tehdä huomataksesi omat ja toisten vahvuudet ja voimavarat sekä painottaa työtehtäviä näiden mukaan?

Minä ainakin aion tehdä tämän saman harjoituksen tiimin kanssa ja jatkaa osaamiseen, voimavaroihin ja vahvuuksiin kytkeytyvää työnjakoa.

Teksti: Nina Panganniemi

Opettaja, tiimiesimies Johtaminen, esimiestyö ja yrittäjyys

Tutustu Keudan esihenkilökoulutuksiin:

Esihenkilöiden ja yritysjohdon koulutukset

Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 820 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 10 000 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Vuosi 2022 on juhlavuosi, kun Keuda täyttää 60 vuotta.

Työelämää varten

Jaa sivu