VIERKO

Opiskelijoita kokoontunut pöydän ääreen opiskelemaan.

Mikä VIERKO on? VAD är FRIS?

VIERKO – Vieraskielisen opetuksen kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa. Kotimaisten kielten opetuksen tarjonnan ja laadun kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa.

FRIS – Utveckling av undervisning i och på Främmande språk och utveckling av utbud och kvalitet på inhemsk språkundervisning inom yrkesutbildningen.

VIERKO muodostaa koulutus- ja kehittämis-kokonaisuuden, jossa 62 ammatillisen koulutuksen järjestäjää oppivat toisiltaan ja yhteiskehittävät vieraskielisille suunnattujen koulutus-palveluiden laatua, menetelmiä ja sisältöjä. Kokonaisuutta koordinoi Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda. Ruotsin kielisen koulutuksen osalta koordinaatiovastuussa on Yrkesakademin in Österbotten.

Opetus- ja kulttuuriministeriön strategia-rahoituksella 2023 toteutettavan VIERKOn etenemistä ja tulosten valmistumista vuoden 2024 aikana voi seurata tällä sivulla julkaistavista uutiskirjeistä ja blogista. Tuloksiin voi näiden verkkosivujen lisäksi tutustua vuoden 2024 lopusta lukien avointen oppimateriaalien kirjastossa osoitteessa Avointen oppimateriaalien kirjasto (aoe.fi) ja sivustolla Ohjaan.fi | Tukea ja työvälineitä työelämässä oppimisen ohjaukseen.

Tutustu VIERKOn arkeen tämän sivun uutiskirjeiden ja VIERKO-blogien myötä.

Projektet FRIS utvecklar utbildningstjänster och stärker undervisningen på främmande språk samt utbudet av och kvaliteten på undervisningen i inhemska språk. Projektet genomförs av 62 samarbetsparter och leds av Keuda. De svenskspråkiga aktörerna i FRIS är Axxell Utbildning AB, Yrkesinstitutet Prakticum samt Yrkesakademin i Österbotten. Yrkesakademin i Österbotten ansvarar för den svenska koordineringen av projektverksamheten. 

Projektet finansieras av Undervisnings- och kulturministeriets strategifinansiering 2023. Resultat och material som produceras i projektet under året 2024 publiceras mot slutet av hösten på denna nätsida och på aoe.fi och Ohjaan.fi.

Läs mer om VIERKO -vardag i nyhetsbrev och VIERKO-blogg på denna sida.


 

VIERKO-vuosi 2024 on tulossa päätökseensä!

Hankkeen tuloksia löytyy osoitteesta aoe.fi (hakusana vierko tai vierko2024) ja niitä on linkitetty kokoelmaan VIERKO: Vieraskielisen opetuksen kehittäminen. Kotimaisten kielten opetuksen tarjonnan ja laadun kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa.

Haluaisimme kuulla ajatuksiasi VIERKO-hankkeesta.
Kerro meille mielipiteesi ja kokemuksiasi hankkeesta.
Jos olit mukana tapahtumissamme 28.11.2024, voit myös jakaa tunnelmiasi niistä.
Tässä linkki palautelomakkeeseen (FORMS)

Ammatillista koulutusta kehitetään strategiarahoituksella, jonka päämäärinä on mm. uudistaa, yhtenäistää ja parantaa ammatillisen koulutuksen toimintamalleja. Vuoden 2023 lopulla tehtyjen rahoituspäätösten yksi kehittämiskohde on vieraskielinen koulutus ja kotimaisten kielten tarjonnan ja laadun parantaminen.

Strategiarahoitus tässä teemassa palvelee pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaa (20.6.2023) Vahva ja välittävä Suomi. VIERKOssa edistetään mm. seuraavia ohjelman kirjauksia:

  • englanninkielisten ammatillisten opintosisältöjen tarjontaa lisätään
  • molempien kotimaisten kielten koulutuksen ja kielitutkintojen tarjontaa ja laatua parannetaan
  • varmistetaan mahdollisuus kotimaisten kielten riittävään opiskeluun
  • ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen vähenee ja valmistuneiden työllistyminen paranee
  • uudistetaan koulutuksen tarjonta vastaamaan nykyistä paremmin työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin, vienti- ja teollisuusmaakuntien tarpeet huomioiden​

Tallenne hankeinfosta, jonka myötä pääset tutustumaan VIERKON alkumetrien tunnelmiin ja hankkeen yleiskuvaan:

VIERKO -koulutus- ja kehittämiskokonaisuuteen osallistuu 62 koulutuksenjärjestäjää.
Yhteistyötä koordinoi Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä. Toimenpiteitä edistetään viidessä eri työpaketissa, joiden tuloksista vastaa eri puolilla Suomea toimivat koulutuksenjärjestäjät:

  • Työpaketti 1, Gradia
  • Työpaketti 2, Haapaveden opisto ja Tredu
  • Työpaketti 3, Jedu
  • Työpaketti 4, Stadin AO
  • Työpaketti 5, TTS Työtehoseura

Työtä seuraa ohjausryhmä, johon kuuluu Opetus- ja kulttuuriministeriön (rahoittaja), opetushallituksen, Työ- ja elinkeinoministeriön, työpakettien vetovastuussa olevien koulutuksenjärjestäjien ja koordinoivan organisaation edustajan lisäksi myös yhden toteuttavan organisaation edustaja (Lappia).

Hankkeen toimijat tapaavat toisiaan hankkeen yhteisissä tilaisuuksissa, työpakettikohtaisten aikataulujen mukaan ja alatyöryhmien tapaamissa. VIERKOn projektipäällikkö tapaa säännöllisesti myös strategiarahoitettuja hankkeita Digikyvykkyyden vahvistaminen (Omnia) ja Strapetsi (Turun kaupunki) yhteisten rajapintojen tarkastelemiseksi.

Hankkeen seminaarit ja koulutukset ovat avoimia kaikille koulutuksenjärjestäjille.

VIERKOn osatoteuttajat aakkosjärjestyksessä:

  • 1. AEL-Amiedu Oy/Taitotalo
  • 2. Axxell Utbildning Ab
  • 3. Careeria Oy
  • 4. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
  • 5. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä / Saimaan ammattiopisto Sampo
  • 6. Etelä-Savon Koulutus Oy/Esedu
  • 7. Haapaveden Opiston kannatusyhdistys ry/ Haapaveden Opisto
  • 8. Helsingin kaupunki/Stadin AO
  • 9. Helsinki Business College Oy
  • 10. Hyria koulutus Oy
  • 11. Hämeen ammatti-instituutti Oy
  • 12. Itä-Karjalan Kansanopistoseura r.y. / Itä-Karjalan Kansanopisto
  • 13. Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto Samiedu
  • 14. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU
  • 15. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia
  • 16. Jyväskylän kristillisen opiston säätiö sr/Jyväskylän kristillinen opisto (JKO)
  • 17. Jyväskylän Talouskouluyhdistys ry. / Jyväskylän palvelualan opisto
  • 18. Kajaanin kaupunki/Kainuun ammattiopisto
  • 19. Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia
  • 20. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä/ Keski-Pohjanmaan ammattiopisto
  • 21. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
  • 22. Kirkkopalvelut ry/STEP-koulutus
  • 23. Kiteen evankelisen kansanopiston kannatusyhdistys ry/Kiteen Evankelinen Kansanopisto
  • 24. Kolmen kampuksen urheiluopisto Oy
  • 25. Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä/Ekami
  • 26. Koulutuskeskus Salpaus – kuntayhtymä
  • 27. Koulutuskuntayhtymä Brahe
  • 28. Koulutuskuntayhtymä OSAO
  • 29. Koulutuskuntayhtymä Tavastia/ Ammattiopisto Tavastia
  • 30. Kouvolan Ammattiopisto Oy
  • 31. Lahden kansanopiston säätiö sr/ Vapaa akatemia
  • 32. Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä
  • 33. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä/ Novida – ammattiopisto ja lukio
  • 34. Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
  • 35. Länsirannikon Koulutus Oy/WinNova
  • 36. Peimarin koulutuskuntayhtymä/ Ammattiopisto Livia
  • 37. Perho Liiketalousopisto Oy
  • 38. Peräpohjolan kansanopiston kannatusyhdistys ry/Peräpohjolan Opisto
  • 39. Pohjois-Karjalan Koulutus-kuntayhtymä/Riveria
  • 40. Pohjois-Satakunnan kansanopiston kannatusyhdistys ry/Kankaanpään opisto
  • 41. Raahen Porvari- ja Kauppakoulurahasto sr
  • 42. Raision Seudun Koulutuskuntayhtymä
  • 43. Rovalan Setlementti ry/Rovala-Opisto
  • 44. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/REDU
  • 45. Satakunnan koulutuskuntayhtymä/Sataedu
  • 46. Savon koulutuskuntayhtymä/ Savon ammattiopisto
  • 47. Seinäjoen koulutuskuntayhtymä
  • 48. Suomen Diakoniaopisto – SDO Oy
  • 49. Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö
  • 50. Suomen ympäristöopisto SYKLI Oy 51. Suomen Yrittäjäopisto Oy
  • 52. Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab/ Prakticum
  • 53. Svenska Österbottens förbund för Utbildning och Kultur/ Yrkesakademin i Österbotten
  • 54. Tampereen Aikuiskoulutussäätiö sr/ Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK
  • 55. Tampereen kaupunki/ Tampereen seudun ammattiopisto Tredu
  • 56. Turun Aikuiskoulutussäätiö sr/Turun akk
  • 57. Turun kaupunki 59. Työtehoseura ry
  • 58. Vaasan kaupunki/Vamia
  • 60. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä/ Valkeakosken ammattiopisto
  • 61. Vantaan kaupunki/Vantaan ammattiopisto Varia
  • 62. Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä

VIERKOssa tapahtuu – Det händer på FRIS


Tervetuloa VIERKO-hanketorille!

Milloin?  28.11.2024. klo 13.00-16.00
Mikä juttu? Hankemarkkinat. Teema on palveluiden kehittäminen vieraskielisille kielitaito-, osaamis- ja työllisyyskysymyksissä.
Missä? Helsinki, Epicenter, 2. krs

Kuvituskuva

https://www.keuda.fi/wp-content/uploads/2024/10/Tervetuloa-vieraaksi-hankemarkkinoille-1.pdf

Kuvauksia mukana olevista hankkeista, Padlet

Välkommen till FRIS-projekttorget

När? 28.11.2024 klo 13.00-16.00
Vad? Projektmarknad. Temat är utveckling av tjänster för personer med annat modersmål gällande språkkunskaps-, kunskaps- och sysselsättningsfrågor.
Var? Helsingfors. Epicenter, 2. vån.

Menossa mukana:
Duuniportti-hanke ESR+
ELMA 2.0. ESR+
HOT-hanke ESR+
INKLU (JOPPI) ESR+
KotoSalo, KotoSomero ESR+
Monimuotoinen lappilainen työelämä ESR+
Navigaattori ESR+
Oppien Osallisuuteen ESR+
Osaamista tekstiili-, vaatetus- ja muotialalle JOTPA
PATU – Parempaa tukea opintoihin OPH
Poiju-hanke STEA
Pätevöidy lastenhoitajaksi JOTPA
Sompa-hanke ESR+
TuuliJEDU JOTPA


Syksyinen päätöswebinaari 28.11.2024.
Slutwebbinarium 28.11.2024

Webinaariin ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Man behöver inte anmäla sig.
Osallistumislinkki laitetaan tälle sivulle tapahtumaa edeltävänä päivänä. Länken för webbinariet finns på denna sida dagen innan.

LINKKI esitysdiohin

Tilaisuudesta tehdään tallenne. Webbinariet spelas in. (Nauhoite parhaillaan tekstityksessä!)

KUTSU- ja ohjelma 28.11. 2024 klo 12-13


4.11.2024 VIERKO meets INKLU

Webinaarissa esiteltiin INKLU-hankeen tavoitteita ja odotettavissa olevia tuloksia.
Lisää INKLUsta Haaga-Heliassa ja Keudassa, joiden kanssa yhteistyössä webinaari toteutettiin.
Webinaarissa esiteltiin VIERKO-hankkeen tuloksia.

Tilaisuuden esitysdiat



VIERKOn koulutus- ja kehittämiskokonaisuudet

VIERKOssa on viisi työpakettia. Työpaketit edistävät eri teemoja monin tavoin. Voit lukea työpakettien sisällöistä lyhyen kuvauksen tällä sivulla. Työpakettien tuloksia julkaistaan linkkien avulla. Joissain työpaketeissa on jo ensimmäisiä tuloksia. Lisää tuloksia on luvassa jo loppuvuodesta 2024.

Työpaketti 1
Vieraskielinen opintotarjonta ja englanninkieliset yhteiset tutkinnon osat

Tavoitteena on kehittää englanninkielistä opintotarjontaa yhteisten tutkinnon osien (YTO) pakollisiin osa-alueisiin ja kartoittaa olemassa oleva vieraskielinen opintotarjonta ammatillisessa koulutuksessa.

Yli 40 koulutuksenjärjestäjän yhteistyötä työpaketissa koordinoi Gradia.

Lisätietoja

liisa.pylvanainen(at)gradia.fi

Toimenpide: Tehdään valtakunnallinen kysely kaikille ammatillisen koulutuksen järjestäjille olemassa olevasta vieraskielisestä opintotarjonnasta helmi-maaliskuun aikana.

Tulos: Kysely toteutettu ja tulokset analysoitu. Tiivistelmä ”Vieraskielinen opintotarjonta ammatillisessa koulutuksessa” on nyt luettavissa: https://www.keuda.fi/wp-content/uploads/2024/05/Vieraskielinen-opintotarjonta-ammatillisessa-koulutuksessa-TULOS-2024-TP1.pdf

Tehdään yhteinen digipedagoginen käsikirjoitus englanninkielisiä YTO-verkko-opintoja varten, jossa päätetään myös yhtenäiset arviointimenetelmät, huomioidaan selkeäkielisyys ja tutkinnon perusteiden mukainen sisältö ja laajuus kevään 2024 aikana.

Aineryhmittäin luodaan englanninkieliset verkkokurssit Moodle- ja ItsLearning-alustoille sekä vastaava tukimateriaali muita oppimisympäristöjä varten marraskuun loppuun mennessä.

Valmiit tulokset
1. Aloituskysely tammikuu 2024

Järjestämme kuukausittain työpaketin toimijoille verkkoaamukahvitilaisuuksia, työkokouksia sekä aineryhmätapaamisia. Lisäksi pidämme yhteisen väliseminaarin toukokuussa ja osallistumme koko hankkeen yhteisiin tapahtumiin.

Työpaketti 2
Kotimaisten kielten oppiminen ja
kielitaidon kartoittaminen

Työpaketin tavoitteena on parantaa S2-opetuksen (suomi toisena kielenä ja svenska som andraspråk) laatua organisaatiokohtaisesti sekä kehittää kielitaidon kartoittamisen keinoja.

Työpaketissa on 42 koulutuksenjärjestäjää ja heidän työskentelyään koordinoivat Tampereen seudun ammattiopisto Tredu sekä Haapaveden Opisto.

.

Lisätietoja

Oppiminen ja laatu:
sari.keskimaa(at)haapop.fi
anni.heiska(at)haapop.fi
Kartoittaminen:
julia.jelagina(at)tampere.fi
outi.makiketola(at)tampere.fi

  • Selvitämme S2-opetuksen nykytilaa ammatillisessa koulutuksessa sekä sen hyviä käytänteitä muissakin koulutusmuodoissa. Tuloksia luvassa alkukeväästä.
  • Jokainen osallistujaorganisaatio laatii S2-opetuksen kehittämissuunnitelman. Tuloksia luvassa alkukesästä.
  • Kehitämme organisaatioiden monikielisiä käytänteitä ja hyödynnämme tässä monikielisen pedagogiikan tutkimusta. Tuotamme koulutuspaketin monikielisyydestä opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Tuloksia luvassa loppuvuodesta.

Valmiit tulokset:


Kokoamme aiemmissa hankkeissa tuotetuista materiaaleista kommentoidun best-of-best -materiaalipankin sen perusteella, mitkä materiaalit ovat osoittautuneet hyödyllisiksi käytännössä. Materiaalipankki julkaistaan aoe.fi-sivustolla vuoden 2024 loppuun mennessä. Hankkeen aikana näitä materiaaleja jalkautetaan hankkeeseen osallistuviin organisaatioihin.

Kartoitamme verkostoja ja järjestämme vähintään yhden verkostoitumistapahtuman, jossa koulutuksen järjestäjät saavat verkostoutua eri hankkeiden ja alueellisten toimijoiden kanssa. Verkostoitumistapahtuma-ajankohdista ilmoitetaan erikseen.

  • Selvitämme erilaisia kielitaidon kartoittamisen keinoja ja oppilaitosten hyviä käytänteitä. Tuloksia odotettavissa maaliskuussa 2024.
  • Laadimme oppilaitoksille ohjeistuksen kielitaidon kartoittamisen huomioinnista S2-opetuksessa sekä tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksista kielitaidon kartoittamisessa. Ohjeistukset julkaistaan aoe.fi-sivustolla vuoden 2024 loppuun mennessä.
  • Kartoitamme alakohtaisia kielitaitovaatimuksia ammatillisen koulutuksen eri vaiheissa. Tuotamme case-esimerkkejä käytännön kielitaitovaatimuksista. Tuloksia luvassa alkukesästä 2024.

Työpaketti 3
Osaamisen tunnistamisen keinot

Työpaketin kehittämistavoitteena on vieraskielisen opiskelijan aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. 

Yli 30 koulutuksenjärjestäjän yhteistyötä työpaketissa
koordinoi Jedu.

Lisätietoja

tanja.vahaoja(at)jedu.fi

  • Lähtötilanteen kartoittaminen: Miten osaamisen tunnistamista tehdään ja millä välineillä vieraskielisten osalta? 
  • Toimintamallin tekeminen osaamisen tunnistamiseen ja sen jalkauttamissuunnitelma opetushenkilöstölle. 
  • Luodaan laadullinen ja määrällinen vaikuttavuuden arviointi toimintamallin käytöstä. 
  • Mahdollistetaan HOKS sekä osaamisen tunnistamiseen liittyvä keskustelu opiskelijan omalla äidinkielellä. 
  • Tehdään vieraskielisten opiskelijoiden palautekysely. 
  • Teknologian hyödyntäminen. Selvitetään mm. mahdollisuudet käyttää tekoälyä osaamisen tunnistamisessa. 
  • Opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen käyttämään eri osaamisen tunnistamiseen käytettäviä sovelluksia. 
  • Luodaan vieraskielinen toimintamalli. 
  • Luodaan mallit ja caset sotelle, palvelualoille ja teollisuusaloille. 
  • Mallien pilotointi ja palautteen kerääminen. 

Työpaketti 4
Oppimisen tuen mallit ja toimintaympäristöt

Yli 40 koulutuksenjärjestäjän yhteistyötä työpaketissa koordinoi Stadin AO.

Lisätietoja

hanna.jarvisalo(at)edu.hel.fi

  • Tietoisena oppimisen tuen säädöksen muutoksista tässä kehittämistavoitteessa työstämme sisältöjä siten, että ne palvelevat oppimisen tukea jatkossakin.
  • Selvitämme kieli- ja viestintävalmiuksien OPVA-opintojen toimintamalleja keväällä 2024. Apuna käytetään OPVA haltuun -hankkeessa tuotettua materiaalia.
  • Laadimme kuvaukset kieli- ja viestintävalmiuksia vahvistavien OPVA-opintojen toimintamalleista erilaisissa oppimisympäristöissä marraskuuhun 2024 mennessä. Toimintamalleja kuvataan ja kootaan keväällä 2024, jonka jälkeen toimintaa pilotoidaan syksyllä 2024 ja kehitetään palautteen perusteella.
  • Määrittelemme, mitä S2-tuki eri oppimisympäristöissä voi tarkoittaa. 
  • Teemme suosituksen siitä, mitä S2-tuen palveluja opiskelijalle eri kielitaidon vaiheissa voisi olla tarjolla. 
  • Kuvaamme S2/R2-tuen toimintamallit hyväksi todettujen käytänteiden pohjalta. Tuloksia luvassa loppuvuodesta 2024.
  • Kokoamme materiaalipankin ammatilliselle opetus- ja ohjaushenkilöstölle selkokielisestä materiaalista. Materiaalit julkaistaan aoe-sivustolle marraskuussa 2024.
  • Tuotamme opetus- ja ohjaushenkilöstölle sekä työpaikkaohjaajille selkokielisyys-koulutuspaketin.  Koulutuksia materiaalia pilotoidaan keväällä ja alkusyksystä 2024 ja koulutuskokonaisuus julkaistaan marraskuussa 2024 aoe-sivustolla.
  • Kehitämme uusia menetelmiä ja ohjeistuksia monikielisten opiskelijoiden oppimisen tuen tarpeiden tunnistamiseksi. Kokoamme konkreettisia tunnistamisen keinoja ja välineitä.
  • Teemme ohjeistuksen erilaisten tukimuotojen oikea-aikaisesta kohdentamisesta.

Työpaketti 5
Työelämän monimuotoisuuden tukeminen

Työpaketin päämäärä on edistää monimuotoisuutta koulutuksessa ja työelämässä. Koulutuksenjärjestäjien ja työelämän välinen yhteistyö on keskeinen osa tätä tavoitetta. Uusien koulutuskokonaisuuksien suunnittelu ja toteutus vastaavat muuttuviin tarpeisiin. Työpaikkaohjaajien koulutuksen kehittäminen varmistaa, että työelämä tukee monimuotoista työntekijä- ja opiskelijakuntaa sekä tarjoaa inklusiivisia oppimisympäristöjä. Työpaketin keskiössä on monimuotoisuuden johtaminen, joka vaatii sitoutumista ja aktiivista toimintaa edistääkseen tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta kaikilla koulutuksen ja työelämän tasoilla. Monimuotoisuuden johtaminen edellyttää jatkuvaa kehittymistä ja avointa dialogia, varmistaen, että monimuotoisuus nähdään voimavarana ja vahvuutena, ei pelkästään haasteena.

Työpaketin tavoitteita on toteuttamassa 40 koulutuksenjärjestäjää ja yhteistyötä koordinoi TTS Työtehoseura.

Lisätietoja

pirita.niemi@tts.fi

Kartoitetaan työelämän valmiudet ja tarpeet, sekä työelämän vaatimukset. Luodaan työn muotoilun työkaluja, mukaan lukien käytäntöjä jalkautuvalle kielitietoiselle mallille ja työpaikkasuomelle.

Koulutuksenjärjestäjät kokoavat alueeltaan ja työelämäverkostostaan työpajoissa, seminaarissa, asiakastilaisuuksissa, työpaikkakäynneillä tietoa seuraavista kokonaisuuksista: Monimuotoisen työllistäminen ja työllistyminen, Työntekijöiden ja opiskelijoiden tarvitsemat taidot ja pätevyydet ja Osaamisen ja taitojen kehittämistarpeet työelämän edustajille. Tiedot kootaan koulutuksenjärjestäjältä koontilomakkeelle, jonka perusteella muodostetaan kokonaiskuva raporttimuotoon työelämän alueellisista ja valtakunnallisista monimuotoisuuden valmiuksista ja tukitarpeista, työn muotoilun työkaluista ja työtehtävien suunnittelusta ja kehittämisestä. Tavoitteena oleva raportin arvioidaan olevan valmis keväällä 2024.

Tuloksia:

  1. Tyonantaja-kyselyn-perusraportti-VIERKO
  2. Alueelliset-tutkimukset-ja-raportit
  3. Tyonantajille-suunnatun-kyselyn-vastausten-tekoalyanalyysi
  4. Monimuotoinen-tyollistaminen-ja-tyollistymisen-esteiden-kartoitus

Kartoitetaan millaista osaamista ja lisäkoulutusta opiskelijat tarvitsevat (tehdään samanaikaisesti tavoite 1 kanssa), sekä olemassa olevia monimuotoisuuden tukemiseen liittyviä toimintamalleja ja koulutuksia.

Kevään 2024 aikana koulutuksenjärjestäjät työryhmässä kokoavat käytössä olevat (HUOM! ei pelkästään TP5 verkoston jäsenillä) monimuotoisuuden tukemiseen liittyvät toimintamallit ja koulutukset (mm. JOTPA –koulutukset) yhteiselle Padlet -alustalle. Tavoitteeseen osallistuvat koulutuksenjärjestäjät arvioivat työelämän tarpeiden (raportti tavoitteesta 1) ja käytössä olevien toimintamallien ja koulutusten välisiä kehittämistarpeita tai puutteita, ja muokkaavat toteutuksia vastaamaan paremmin tarpeita.

Tuloksia
1. Kyselyt ja kartoitukset
Opiskelijan-taitojen-kehittäminen-vastaamaan-työelämän-tarpeita
Ryhmähaastattelu-perusraportti
Opiskelijavastaukset-perusraportti

2. CASE Yrittäjän päivä.
Yrittäjyys, yrittäjämäinen asenne ja kielitaitoa siinä samassa: vieraskielisille opiskelijoille suunnattu toiminnallinen päivä yrittäjyysteemalla. Paketti sisältää toteuttamisohjeet ja kaiken keskeisen materiaalin (pelit ja tulostettavat materiaalit). Aiheeseen liittyy blogikirjoitus 21.10.2024, jossa teemaa taustoitetaan ja jaetaan kokemuksia toteutuksesta. Linkki materiaalikansioon. HUOM! Kansiossa on lukuisia tiedostoja, joten se ei aukea näytölle suoraan. Katso koneeltasi lataukset: kansio tallentunee sinne ja on avattavissa ja tallennettavissa sitä kautta.



Tuetaan työpaikkaohjaajien osaamista ja roolia huomioiden monimuotoisuus ja kielitaito. Samalla parannetaan ja tuetaan työpaikalla tapahtuvan oppimisen saavutettavuutta ja hyödynnettävyyttä.  Tämä tavoite saavutetaan kehittämällä työpaikkaohjaajien koulutusta vastaamaan paremmin monimuotoisen työyhteisön tarpeita.

Kevään 2024 aikana koulutuksenjärjestäjät työryhmässä kehittävät niitä osa-alueita, jotka ovat nousseet esiin kartoituksesta ja joihin työelämän edustajat tarvitsevat tukea ja lisäosaamista. Näitä voi olla esim. perehdytys, kieli-, kulttuuri- ja monikulttuuritietoisuus, monikulttuuriset työryhmät ja tiimityöskentelytaidot, positiivinen erityiskohtelu ja palautteen tärkeys. Tuotetaan lisäarvoa työpaikkaohjaajan koulutuksen ja valtakunnalliseen Ohjaan.fi -kokonaisuuteen.

Tuloksia
Tyoelaman-edustajien-taitojen-kehittamiseen-kehitettyja-koulutuksia-ja-toimenpiteita
Työpaikkaohjaajan-tukeminen-kyselyn-perusraportti
Työelämän-edustajien-taitojen-kehittäminen-vastaamaan-monikulttuurisen-ja-kielisen-työ-ja-opiskelijatiimin-tarpeita

Työelämän monimuotoisuuden tueksi järjestetään seminaari, jossa nostetaan esiin moninaisuuden johtamisen merkitystä ja miten se vaikuttaa nyt ja tulevaisuudessa organisaatioiden menestykseen. Seminaari kokoaa yhteen koko työpaketti 5:n tuottamat tulokset ja kehittämiskokemukset, sekä antaa puheenvuoron työelämän edustajille kertoa toisilleen käytännöistä, joilla moninaisuus tuli osaksi arvoja, strategiaa ja arjen toimintaa. Seminaari järjestetään lokakuussa 2024.  

Seminaarin tavoitteena on ymmärtää moninaisuuden johtamisen merkitys ja sen vaikutus organisaation menestykseen. Samalla halutaan esiin nostaa organisaation arvojen ja strategian merkitystä suhteessa syrjinnän torjuntaan ja monimuotoisuuden arvostamiseen. Jakamalla parhaat käytännöt ja kokemukset voidaan työelämän monimuotoisuutta tukea menestyksekkäästi organisaatiosta toiseen.  

FRIS: FRämmande språk och utveckling
av utbud och kvalitet på Inhemsk Språk-undervisning inom yrkesutbildningen.

FRIS arbetar i alla 5 arbetspaket och främjar tematiken på svenska. De svenskspråkiga aktörerna i FRIS är Axxell Utbildning AB, Yrkesinstitutet Prakticum samt Yrkesakademin i Österbotten. Yrkesakademin i Österbotten ansvarar för den svenska koordineringen av projektverksamheten. 

Tilläggsinformation

benita.wolin@yrkesakademin.fi

Mål:

Mål:

  • Bidra med arbete och material på svenska i hela arbetspaketet enligt tidtabellen och delta i kartläggningar
  • Kommunikation och interaktion på modersmålet, svenska som andraspråk, 4 kp -best practice och uppdatera det befintliga materialet på aoe.fi
  • N1-finska (”nybörjarfinska”), 2 kp-för personer som bor på Åland eller härstammar från ett annat land och aldrig har läst finska
  • Kommunikation och interaktion på modersmålet, svenska, 4 kp-best practice. Utvärdering av det nya digitala läromedlet (Sets: Fixa moddan)
  • Utveckla kartläggning av språkkunskaper och språktest i undervisningsspråket (sve o eng)
  • Beskrivningar av best practice i svenska/finska andraspråksundervisning, helhetssyn på svenska/finska andraspråksundervisning. En utvecklingsplan för svenska/finska andraspråksundervisning – checklista över utvecklingsplanens innehåll 
  • Intern kartläggning av material samt utveckling av Axxells egna språktestet när det gäller innehåll samt förfaringssätt.   
  • För svenska/finska andraspråksundervisning har man utarbetat anvisningar för hur kartläggning av språkkunskaper kan beaktas i undervisningen. Caseexempel på praktiska språkkunskapskrav inom olika utbildningsområden har samlats in. 

Mål:

  • Bidra med arbete och material på svenska i hela arbetspaketet enligt tidtabellen och delta i kartläggningar
  • Utveckla metoder för identifiering av kunnande och kompetenser hos personer med främmande språk som modersmål
  • Kartläggning av vilket kunnande och vilka kompetenser i yrket som kan identifieras inom 3-4 olika branscher (preliminära pilotbranscher: Restaurang- och cateringbranschen, Lantbruksbranschen, Trädgårdsbranschen, Maskin- och produktionsteknik)
  • Respons från undervisningspersonalen
  • Responsenkät till studerande med ett främmande språk som modersmål. Uppföljning av antalet avhopp (vuxenstuderande blir ofta frustrerade och avbryter lätt studierna). Undervisningspersonalens respons gällande kompetensutveckling och modellernas funktionalitet
  • Implementering. Tillämpning av modeller och kartläggning av erfarenheter från pilotverksamhet

Mål:

  • Bidra med arbete och material på svenska i hela arbetspaketet enligt tidtabellen och delta i uppgörandet av sammanställningar
  • Utveckla SSS-modeller för att stärka språk och kommunikation hos flerspråkiga studerande med återkoppling till Framåt med SSS
  • Utveckla SSS-studier för engelskspråkiga utbildningar
  • Utveckla SSS-lärstudio/språkstudio för studerande med annat modersmål
  • Kännedomen om SSS som stöd för lärandet inom yrkesutbildningen har ökat inom Axxell. Axxell har ökat det högklassiga utbudet av SSS för flerspråkiga studerande i olika lärmiljöer. 
  • Pedagogiska verksamhetsmodeller för svenska/finska andraspråksundervisning har beskrivits med beaktande av olika lärmiljöer för de studerandes lärstig.  
  • Axxell kan rikta pedagogiskt stöd för examensspråket i rätt tid och för genomförande i olika lärmiljöer. –> Studievägarna för flerspråkiga studerande blir smidigare. 
  • En gemensam materialbank för lättläst material har skapats för undervisnings- och handledningspersonal. Lättlästa språkutbildningspaket har byggts upp för undervisnings- och handledningspersonal och arbetsplatshandledare.  
  • Undervisnings- och handledningspersonalen inom Axxell känner till principerna för lättläst språk och använder dem i sitt arbete.  
  • Nya metoder och verktyg har utvecklats för att identifiera flerspråkiga elevers olika behov av stöd för lärande.  
  • Anvisningar för användning av olika stödformer för flerspråkiga studerande har utarbetats.
  • Prakticum har implementerat en fungerande process för att stärka språk- och kommunikationsförmågan hos flerspråkiga elever inom ramen för SSS-verksamheten
  • Prakticum varit med om att producera lättlästa spåkutbildningspaket och piloterat dem i verksamheten 
  • Prakticum har deltagit i utvecklingen av nya metoder och verktyg och piloterat dem i sin verksamhet. 

    Resultat
    FickGuide: Språk är makt. Hur använder du det?

Mål:

  • Bidra med arbete och material på svenska i hela arbetspaketet enligt tidtabellenoch delta i kartläggningar

1) Identifiera faktorer som hindrar mångfald i arbetslivet i vår region Österbotten

2) Utveckla studerandes färdigheter för att motsvara arbetslivets behov -modeller

3) Utveckla kompetensen hos arbetslivsrepresentanterna regionalt

4) Mångfaldsledning-webinarium (eventuellt i Syd-Österbotten tillsammans med
ESF- projektet Interkulturellt Arbetsliv)

  • En gemensamt sammanställd och dokumenterad översikt som presenterar styrkor och stödbehov för mångfald på regional och nationell nivå. Verktyg för planering av arbetsuppgifter.  
  • En gemensamt sammanställd och dokumenterad översikt över arbetslivets nuvarande färdigheter och behov samt de studerandes kompetensbehov i anslutning till mångsidig sysselsättning. Mätning genom antalet organisationer som deltar i undersökningen och antalet befintliga utbildningar.
  • En utredning och plan för arbetsplatshandledarnas utbildningsbehov som baserar sig på intervjuer och enkäter med arbetsplatshandledare inom hotell och restaurang samt turismbranschen. Resultatet kommer att göra det möjligt att utarbeta en plan och fördelning av resurser för framtida utvecklingen av utbildningen. Ett webinarium eller seminarium om mångfaldsledning och dess betydelse; ”Mångfald i arbetslivet”    
  • Resultat för implementeringen mäts i antalet deltagare och deras feedback.

VIERKO -blogi

Helmikuu 2024

Toimin VIERKO-hankkeessa Työpaketti 2:n vetäjänä, ja meillä on tällä hetkellä tekeillä kielitaitokartoituskyselyn laadinta. Ajattelin aluksi, että tehtävä on helppo, ja sellainen kysely saadaan aikaiseksi puolessa tunnissa… Olin väärässä. Asia on niin laaja ja mielenkiintoinen, että keskustelua ja näkökulmia syntyy koko ajan lisää.

Meillä kaikilla on omat kokemuksemme kielikokeista: kivat, tuskalliset tai siltä väliltä. Menikö hyvin, koska arvioijasi oli lempeä ja kannustava, vai menikö huonosti, koska kangistuit stressistä? Muisto omista kokemuksistani kielitaitokokeesta keskittyy yhteen karseaan lokakuiseen päivään, jolloin jäin lukitun oven taakse ansaan omaan asuntooni (lukko avattiin avaimella sisäpuolelta ja avaimeni lähti erään perheenjäseneni matkaan). Kas kun se olikin tärkeän kielikokeen päivä.

Pääsin asunnosta tunnin päästä ja tulin yliopistoon naapurin kyydillä likaisella kuorma-autolla koko ison kaupungin halki. Kun ilmestyin auditorioon reippaasti myöhässä, suomen kielen opettaja ei uskonut tarinaani. Koetta oli jäljellä puoli tuntia ja sain kirjoittaa ainoastaan loppuajan. Pisteet olivat tietenkin vähäiset, ja mitä se tulos mahtoi kertoa kielitaidostani? No…musta tuli sitten suomen kielen opettaja.

En ole suomalainen ja jossain vaiheessa elämääni päätin käydä suorittamassa YKI-testin. EN MYÖHÄSTYNYT, mutta, vaikka tilaisuudesta on mennyt noin kaksikymmentä vuotta, voin yhä olla todistuksestani ylpeä.  Muistan kuitenkin edelleen, kuinka vaativia tehtävät olivat. Kävelin testin jälkeen kotiin ja pohdiskelin, miksi ihmeessä kerroin työpaikalla osallistuvani YKI-testiin. S2-opettajalta voi mennä tällaisessa maine…

Tällä hetkellä kielitaidon arviointi on tärkeä osa työtäni. Isossa ammattikoulussamme arvioidaan hakijoiden kielitaito, jos hakijan äidinkieli on muu kuin suomi. Kirjallinen osuus mitataan perinteisesti: essee, mielipide, teksti ja avoimet kysymykset. Suullinen kielitaito arvioidaan haastattelussa. Tehtävät tehdään eri taitotasot huomioiden. Todistuksellakin pääsee kielitestin ohi opiskelemaan aloille, riippuu tietenkin todistuksesta ja arvosanasta.

Kielitestin tekeminen vaatii sekä luovuutta että rationaalista otetta. Virkeässä olotilassa syntyy kipinä ja kokonaisen hetken verran testitehtävä näyttää omissa silmissäni jopa täydelliseltä. Se on harhaa. Pian keksin jo tehtävän heikot puolet. Mikä olikaan täydellisen testin resepti? Kun on mahdollisuus tehdä testejä tiimityönä, mietimme pienellä porukalla, mille tasolle tehtävä sijoittuu, millaisia tekstejä ja vastauksia hakijoilta voidaan odottaa ja millaisilla apukysymyksillä ”maanitellaan” hakijaa avaamaan koko potentiaalinsa. Testit vanhenevat ja sisällöstä pitää olla tarkka. Korona-ajoista tai marjapoimijoista kertova tekstin ymmärtämisen tehtävä ei ole enää relevantti talvella 2024. Ensi viikolla on seuraava kielitaidon arviointi ja koetehtävät pitää päivittää. Voisiko tekoäly luoda minulle tekstin Suomen presidentin vaaleista tasolle A2.2.?

Meidän työpakettimme hanketoimijoilla on paljon pohdittavaa: tasa-arvoiset kielitaitopääsyvaatimukset aloille vs. alueellinen työvoimapula, etätestien luotettavuus ja tekninen suoritus vs. hakijoiden pitkät matkat, maksulliset valmiit testit vs. koulujen resurssit etc. Testitehtävät eivät saisi muuten sisältää lyhenteitä…

Silti… Työ on inspiroiva ja vie mukanaan. Hyvä kielitaito voi avata ovia, mutta ammattikoulun maailmassa on tilanteita, jolloin kielitaito pitää todistaa. Ollaanko siis kirjoittamassa täydellisen kielikokeen reseptiä? Ei tietenkään. Me tarjoamme hyvät, monipuoliset ja viisaat ainekset oman reseptin luomiselle. A mari usque ad mare. (Mereltä merelle)

Julia Jelagina, TREDU, 14.2.2024

Yrkesakademin i Österbotten och dess föregångare har ordnat ett antal utbildningar för Grundexamen inom social- och hälsovårdsbranschen, närvårdare på engelska-Practical nurse.

På basen av erfarenhet från tidigare år och behovet av annan språkkunskap än engelska i arbetslivet, beslöt man att för de två senaste grupperna planera in åtgärder för att stärka inlärningen av svenska språket parallellt med studierna. Regionen Österbotten är tvåspråkig med en del kommuner som har svenska som majoritetsspråk. Med målet att få de utbildade att stanna i regionen som arbetskraft, så är förutsättningarna bättre med goda kunskaper i de båda inhemska språken.

De flesta studerande i grupperna har ett annat modersmål än engelska men många har haft det som tidigare skolspråk och påvisade på det sättet kunskaper i utbildningsspråket. Många var bosatta i Vasa med omnejd sedan tidigare och en del hade annan studieplats på andra eller tredje stadiet från början, som de efter antagning till Practical nurse sade upp. Tidigare dokumenterade studier i Finland erkändes enligt gällande anvisningar i den personliga utvecklingsplanen för kunnande.

Den första åtgärden i språklärandet var införande av SSS (Studier som stöder studiefärdigheten) i snitt en dag per vecka under de fyra första månaderna av studietiden. I den helheten ingick informations- och kommunikationsteknik, studieteknik, svenska samt en del matematik. En utsedd SSS-lärare hade hand om undervisningen.

Förutom detta inleddes en del av de gemensamma examensdelarna med delområdet Communication and interaction in mothertongue, Swedish as a second language, 4 competence points, enligt målen i examensgrunderna. I en svenskspråkig läroanstalt följer examensuppbyggnaden för de gemensamma examensdelarna samma struktur även i engelskspråkig utbildning med totalt 27 kompetenspoäng obligatoriska delområden. The second native language, Finnish, omfattar 2 kompetenspoäng men den undervisningen inleds senare.

Som valbara examensdelar inom gemensamma examensdelar erbjöds både svenska och finska för arbetslivet, 4 kp vardera.

Undervisningen och handledningen i yrkesstudierna sker i början på engelska med de motsvarande svenskspråkiga begreppen parallellt. Lärarna i yrkesämnena inför stegvis mer och mer svenska i undervisningen med målet att utbildningen på arbetsplatsen och yrkesprovet ska fungera. De studerande uppmanas även studera och använda svenska på egen hand; genom kurser, media, böcker och tidningar.

Samtliga studerande i grupperna har kompetensområdet vård och rehabilitering av äldre och antalet läroavtalsstuderande i grupperna ökar i takt med att studierna framskrider. De studerande som har starkare kunskaper i någotdera inhemska språket har betydligt lättare att få knyta ett läroavtal och språket utvecklas ytterligare som läroavtalsstuderande. Examensbetyg utfärdas ändå på engelska.

Studerandes språkkunskaper utvecklas i olika takt men genom stöd och handledning samt uppföljning och respons, försöker man nå målet att alla ska klara sig i arbetslivet även på de inhemska språken och på det sättet bidra till att behovet av arbetskraft inom vården täcks.

Bloggtext från FRIS -Benita Wolin, Yrkesakademin

Sain tehtäväksi kirjoittaa blogin tekoälyn käytöstä opetuksessa ja asiaan liittyvistä omista kokemuksista aiheesta. Blogia en ole aikaisemmin kirjoittanut, joten tämä on minun ensimmäinen blogini. Toimin matkailualan opettajana Kalajoen Jedussa ja minulla on hyvin monikulttuurinen toimintaympäristö.

Olen pikkuhiljaa huomannut ulkomaalaisten opiskelijoiden alkavan käyttää tekoälyä yhä enemmän ja enemmän oppimistehtävien teossa. Osa käyttää sitä ansiokkaasti, osaten jopa itsekin pohtia asiaa ja osa ei ymmärrä asian merkitystä lainkaan. Suurin ongelma on kaikille yhteisten aineiden verkkokurssien kysymysten asettelu ja laatu. Tehtäviin ja koekysymyksiin on helppo hakea vastaus tekoälyltä. Olen verrannut tekoälyllä saatuja vastauksia verkkokokeiden kysymysten vastauksiin ja todennut, että pääosin vastaukset ovat samoja.

Kuinka sitten arvioida nämä vastaukset eettisesti oikein?  Koevastaukset ja tehtävät ovat täydellisiä ja opiskelijalla ei ole suomen kielen taitoa juuri minkään vertaa. Pohdin myös, onko opiskelijalla kuitenkin jo aiheesta tietoa ja osaamista edellisten omalla äidinkielellään hankittujen opintojensa perusteella.  Tässäpä pulmaa. Olen päätynytkin tekemään kokeisiin uusia pohdinta kysymyksiä saadakseni edes hieman omaa pohdintaa. Tosin usein niihinkin on vastaukset etsitty tekoälyllä.

Miten siis mitataan osaamista  koetehtävillä verkossa, vai pidetäänkö kokeet paperilla ilman älylaitteita? Riittääkö tähän aika ja resurssit?  Hidastuuko suomen kielen oppiminen tekoälyn käytön yleistyessä?  Onko osaamisen arviointi oikeanlaista ja tasapuolista?  Näitä  varmasti pohditaan jokaisessa oppilaitoksessa nykyisin.  Olisi mukava kuulla muiden kokemuksia aiheesta.

Ammattialan teorian verkkokursseissa tekoälyn käyttäminen ei ole suuri ongelma, sillä osaaminen kuitenkin osoitetaan vasta työpaikalla käytännön työtehtävissä samoin suomen kieli.

Tarjosimme kollegani kanssa tekoälyn käyttöä muutamalle suomenkieliselle opiskelijalle, jotka pähkäilivät markkinointiviestinnässä markkinointisuunnitelman tekoa. Opastimme heille ChatGPT 3.5 käyttöä ja näytimme mitä sillä voi tehdä. Jonkin ajan kuluttua opiskelijat katsoivat meitä ihmeissään ja sanoivat, että eihän tuolla mitään opi. Olihan hienoa huomata, että he osasivat olla kriittisiä ja jopa arvostivat tehtävien tekoa niin paljon, etteivät heti hyväksyneet oitis tekoälyn käyttöä. Pohdimme vielä yhdessä asiaa ja totesimme, että tekniikka menee vauhdilla eteenpäin ja kaikki muuttuu ja me sen mukana. Itse yllätyin tekoälyn kyvystä ja ajattelin, että tuostapa saisi kätevästi pohjaa markkinointisuunnitelman laatimiselle.

Opettajalle tekoäly antaa paljon mahdollisuuksia ja nopeuttaa luentomateriaalien ja tehtävien tekoa, sillä niiden tekoon kuluu paljon aikaa.  On kuitenkin osattava oman alan teoreettiset viitekehykset hyvin voidakseen arvioida tekoälyllä tuotettua materiaalia. ChatGPT 3.5 versio ei näytä uusimpia teorioita, mutta päivittyvät kuitenkin nopeasti ja maksullisilla versioilla löytyy uudempiakin teorioita.

Haastetta tuo lisää se, että osaanko käyttää tekoälyä riittävän hyvin. Tällä hetkellä mielestäni en, mutta uskoisin oppivani asiasta lisää koko ajan. Toivottavasti opettajat ehtivät saada riittävän nopeasti koulutuksia alati muuttuvassa maailmassa.

Kokeillaan tähän vielä, mitä tekoäly sanoo sen käytöstä opetuksessa ja osaamisen tunnistamisessa:

”Tekoälyn käyttö opetuksessa tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia ja hyötyjä, mutta samalla se herättää myös tärkeitä kysymyksiä ja haasteita. Tässä joitakin näkökohtia:

Hyödyt:

1. Yksilöllinen oppiminen: Tekoäly voi tarjota personoituja oppimiskokemuksia, jotka mukautuvat oppijan taitotasoon, mieltymyksiin ja vahvuuksiin.

  2. Reaaliaikainen palautteenanto: Tekoälypohjaiset järjestelmät voivat tarjota välitöntä palautetta oppijalle, auttaen heitä ymmärtämään virheet ja kehittymään nopeammin.

  3. Räätälöidyt opetusmateriaalit: Tekoäly voi analysoida oppijan suoritusta ja tarjota sopivaa lisämateriaalia tai tehtäviä heidän tarpeidensa mukaan.

  4. Automatisoitu arviointi: Monivalintatehtävien ja numeeristen vastausten arviointi voidaan automatisoida tekoälyn avulla, mikä vapauttaa opettajien aikaa muuhun opetustyöhön.

5. Tiedon visualisointi: Tekoäly voi auttaa oppijoita hahmottamaan monimutkaisia käsitteitä visualisoinnin avulla, mikä voi tehdä abstrakteista käsitteistä helpommin ymmärrettäviä.

 Haasteet ja kysymykset:

1. Eettiset kysymykset: On tärkeää pohtia tekoälyn käytön eettisiä seurauksia, kuten yksityisyydensuojaa, syrjintää ja vastuuta algoritmien päätöksistä.

2. Tekninen osaaminen: Sekä opettajien että oppilaiden on oltava riittävän teknisesti osaavia hyödyntääkseen tekoälyä opetuksessa tehokkaasti.

3. Mahdollinen oppimateriaalien rajoittaminen: Jos opetus perustuu vahvasti tekoälyn tarjoamiin materiaaleihin ja palautteeseen, oppilaiden altistuminen erilaisille näkökulmille ja oppimiskokemuksille voi kärsiä.

4. Inhimillisen vuorovaikutuksen väheneminen: Liiallinen tekoälyn käyttö voi johtaa vähäisempään opettaja-oppija-vuorovaikutukseen, mikä saattaa vähentää oppimisen tehokkuutta tietyissä konteksteissa.

5. Tekoälyn rajoitukset: Tekoälyn kyvyt ovat vielä rajalliset monissa tapauksissa, ja se saattaa olla altis virheille erityisesti monimutkaisissa tai abstrakteissa tilanteissa.

Yhteenveto:

Tekoälyn käyttö opetuksessa tarjoaa valtavan potentiaalin parantaa oppimista ja opetusta monilla tavoilla. Kuitenkin sen käytössä on tärkeää ottaa huomioon eettiset kysymykset, tekniset haasteet ja varmistaa, että opetus jää ihmiskeskeiseksi ja monipuoliseksi kokonaisuudeksi, jossa tekoäly toimii tukena, ei korvaajana, opettajille ja oppilaille.”

Tekoälyä voidaan hyödyntää osaamisen tunnistamisessa monilla eri tavoilla. Tässä muutamia esimerkkejä:

1. Adaptiivinen oppimisympäristö: Tekoäly voi analysoida oppijan suoritusta oppimisympäristössä ja tarjota personoituja tehtäviä ja oppimateriaaleja oppijan vahvuuksien ja heikkouksien perusteella.

2. Automaattinen arviointi: Tekoälypohjaiset järjestelmät voivat arvioida oppijan suorituksia, kuten vastauksia kysymyksiin tai suorituksia harjoitustehtävissä, ja antaa välitöntä palautetta osaamisen tasosta.

3.Big data -analyysi: Tekoäly voi analysoida suuria määriä dataa oppimisen historiasta ja käyttäjän toiminnasta oppimisympäristössä tunnistaakseen trendejä ja käyttäytymismalleja, jotka voivat viitata tiettyyn osaamistasoon.

4. Koneoppiminen anonyymin palautteen perusteella: Tekoäly voi analysoida oppilaiden antamaa palautetta kurssista tai oppimateriaalista tunnistaakseen mahdollisia ongelmakohtia tai kehityskohteita opetuksessa.

5. Tutkimusmateriaalien suositukset: Tekoäly voi suositella oppijoille sopivia lisämateriaaleja ja resursseja heidän osaamistasonsa perusteella auttaakseen heitä laajentamaan ja syventämään tietojaan.

6. Uravalinta ja työelämävalmiudet: Tekoäly voi analysoida oppijan vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita auttaakseen heitä valitsemaan sopivan urapolun ja kehittämään tarvittavia taitoja tulevaisuuden työelämää varten.

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, miten tekoälyä voidaan hyödyntää osaamisen tunnistamisessa. On tärkeää kuitenkin huomioida, että tekoälyn käytössä on otettava huomioon eettiset kysymykset, kuten yksityisyydensuoja ja syrjimättömyys, sekä varmistettava, että tekoälyn tuottama tieto on luotettavaa ja tarkkaa. Lisäksi ihmisten asiantuntemus ja arviointikyky ovat edelleen tärkeitä tekoälyn tukemisessa osaamisen tunnistamisessa.”

Paljon tuli materiaalia lyhyessä ajassa. Näistä sain uusia ajatuksia, ideoita ja intoa jopa kokeilla uusia asioita. Täytyy kuitenkin myöntää, että olen vasta alkutekijöissä suhteessani tekoälyyn ja sen tuomiin mahdollisuuksiin. Uskon ja luotan, että Vierko- hankkeessa saadaan paljon uutta tietoa, kokemusta, taitoa ja mahdollisuuden oppia uutta verkostoitumalla eri oppilaitosten osaajien kesken. Tekoäly nosti esille monta tärkeää näkökulmaa, joihin on perehdyttävä ajan kanssa.

Helena Viitasalo, Jedu

Maaliskuu 2024

”Voit valita näistä puvuista. Tässä on mekko ja tuossa taas housut ja paita”, opiskelija ohjeistaa minua tottuneesti. Sanat soljuvat jotenkin luontevammin kuin luokkahuoneessa. Hän on nyt omalla maallaan, minä vähän mukavuusalueeni ulkopuolella.

Opiskelija on jo vaihtanut työvaatteet ja lähtee pukuhuoneesta. Minä jään valitsemaan sopivaa työasua. Päädyn mekkomalliin. Laitan hoitajan asun päälle ja nappaan vielä nopeasi selfien ennen kuin lähden pukuhuoneesta minäkin ja jätän puhelimen laukkuun. Tämä hetki täytyy nyt ikuistaa. ”S2-opettajan normipäivä”, kirjoitan kuvatekstiksi ja lähetän kuvan työkaverilleni.

On alkamassa aamuvuoro itäsuomalaisessa hoivakodissa. Olen ajanut parikymmentä kilometriä tänne kotoani, jotta voin viettää päivän hoiva-avustajaksi opiskelevan oppisopimusopiskelijan kanssa. Suomi ei ole hänen äidinkielensä. Vien kielellistä tukea työpaikalle.

Tunnustan: Ei tämä vielä ole minulle normipäivä. Työpaikalla tapahtuvan kielen oppimisen tukeminen on minulle ja monelle muulle S2-opettajalle yhä tavallisempi osa työtä, mutta ei se vielä ainakaan minulle ole ihan normaalia. Minun sisälläni elää vielä vahvasti opettaja, joka haluaa taulun ja pöytiensä takana istuvan yleisön. Säikähdän ajatusta, mutta niin se on.

Nyt kuitenkin hoivakodin aamurutiinit imaisevat minutkin mennessään. Autan, missä osaan. Opiskelijani on selkeästi omassa elementissään, juttelee asiakkaille, hoitaa hommat tottuneesti. Hän hymyilee kaikille ja puhuttelee ikääntyneitä asiakkaita hyvin kohteliaasti. Siellä, mistä hän tulee, ikääntyneet ihmiset ovat kultaa.

Kun on rauhallinen hetki, käymme läpi apuvälineiden nimiä. Osa on minulle uusia, opiskelijalle suurin osa on jo tuttuja. Jonkun nimen hän tarkistaa toiselta työntekijältä. Opiskelijalla on työasun taskussa kynä ja pieni vihko – sellainen, josta olemme tunnilla puhuneet. Siihen hän nytkin kirjoittaa uuden sanan suomeksi ja omalla kielellään.

Välillä meillä on hetki aikaa ja juttelemme siitä, mikä työssä on kielellisesti vaikeaa ja miten minä voisin häntä auttaa. ”Arkisiin rutiineihin kuuluvat fraasit ovat helppoja”, hän sanoo. Murteet ja puhekieli yleensäkin sitten taas vähän vaikeaa. 

Kun aamupuuhat on hoidettu, menemme huoneeseen, jossa on tietokone ja jossa tehdään kirjauksia. Opiskelijanikin haluaa tehdä pari kirjausta nyt. Odotan, kun hän hyvin tottuneesti näpyttelee tietokoneella. ”Liiankin nopeasti?” pohdiskelen mielessäni. Kirjauksista olemme puhuneet joskus luokassakin. Ne yleensä pelottavat opiskelijoita.

Kun opiskelija saa kirjaukset tehtyä, kysyn asiasta häneltä. ”Ei kirjaaminen ole vaikeaa. Kirjoitan samoista asioista joka päivä. Olen opetellut lauseet ulkoa. Jos minulla on aikaa, luen myös muiden hoitajien kirjauksia, jotta opin”, opiskelija kertoo. Tämä on tietysti hyvä, juuri näin pitääkin tehdä, mutta silti minulle jää tunne, että kirjauksiin pitää vielä joskus palata. Kielen tarkkuudessa on ehkä kuitenkin vielä työtä.

Ruokailun jälkeen asukkailla pieni lepohetki, jonka aikana me menemme kahville. Kahvipöydän ääreen kerääntyy työntekijöitä. Rupattelu ei heti ota tulta alleen, mutta yskähdellen se lähtee liikkeelle. Pöydän ääressä on muutama, joiden äidinkieli ei ole suomi. He ovat vähän hiljaisia, mutta yrittävät kuitenkin osallistua keskusteluun. Samoin kantasuomalaiset yrittävät heitä osallistaa, mutta huomaan, että sekään ei ole ihan helppoa.

Työpaikkojen kahvipöydät kiinnostavat minua S2-opettajana aivan erityisesti. Miten näihin pöytiin voisi tarjota tukea? Miten jutun juuri löytyisi? Joku minussa sanoo, että nämä pöydät ovat oppimisen ydin ja toisaalta myös se vaikein kohta. Täällä pitäisi luoda kielellinen yhteys työkavereihin. Yhteys, jonka kautta pääsisi sisään työyhteisöäkin laajempaan maailmaan. Tämä on se oikea maailma, josta luokkahuoneessa näemme vain unta. Työssä tarvittavat fraasit oppii ehkä melko nopeasti, mutta kahvipöytäkeskustelu elää fraasien tuolla puolen. Siksi sitä ei ole niin helppoa oppia tai opettaa.

Kuitenkin pitäisi, mietin ja hörppään viimeisen kahvitilkan.

Pian kahvin jälkeen minun on lähdettävä ajamaan kaupunkiin päin. Opiskelijan työpäivä jatkuu vielä hetken, ja niin minunkin, mutta toisaalla: työpaikalla on vielä yksi palaveri.

Työpaikalle ajellessani pää on täynnä ideoita ja kysymyksiä, ihastumista tähän uuteen tapaan olla S2-opettaja ja toisaalta kaipuuta vanhaan. Jotenkin nämä kaksi pitäisi osata yhdistää, luokkahuone ja toisaalta tämä todellinen maailma.  Kielen oppiminen on yhä enemmän palapeli, jossa S2-opettaja on vain yksi palanen.

Mieleeni muistuu kuva hoivakodin asukkaasta, joka otti harjan ja rikkalapion käteensä aina kun mahdollista ja siivosi toisten jälkiä. Opiskelijani kertoi minulle, että kaikki tietävät tämän rouvan nuorempana aina siivonneen kotiaan, joka olikin moitteettoman puhdas ja siisti.

Kuva jää pyörimään mieleeni. Jos minä saan elää vanhaksi ja olen joskus itse hoivakodissa, voisinkohan saada oman tussitaulun – vaikka ihan pienenkin –­, jonka avulla voisin selittää verbityyppejä muille asukkaille?

Marja Koskela, Samiedu, 13.3.2024

Debatten om till Finland inflyttade personers integration i samhället har varit aktiv både i sociala media och i pressen de senaste åren. Det finns många åsikter om vad som borde göras men i det stora hela är alla överens om att personer som flyttar till Finland ska ges en möjlighet att integreras i samhället så att de kan leva ett meningsfyllt liv som aktiva medborgare i samhället.

I slutet av 2023 gjorde Statistikcentralen en sammanfattning av de färskaste undersökningsresultaten om hur personer med härkomst i ett annat land integreras i samhället genom utbildning, språk och arbete. Några intressanta plock ur resultaten:

År 2022 var sysselsättningsgraden bland 20-64 -åriga personer som är födda utomlands 73,2%. Medeltalet i EU var 69%. År 2016 var situationen en helt annan för då var sysselsättningsgraden 60,9% (EU 64,2%).

Den största skillnaden ses bland kvinnor som är födda utomlands. Deras sysselsättningsgrad har förbättrats snabbare än i Sverige och EU-länderna (EU27)

Det är glädjande att märka att trenden pekar uppåt men trots förbättrade siffror är sysselsättningsgraden bland inflyttade fortfarande lägre än medeltalet i Finland. Dessutom arbetar flera inflyttade med jobb som är lägre än deras utbildning.

Språk och arbete är nyckeln till en lyckad integration och det är just det som projektet FRIS tar fasta på. Målsättningen är att ge personer med annat modersmål än svenska eller finska bättre möjlighet till utbildning och språkinlärning – och som ett resultat av det en arbetsplats.

Källa: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2023/maahanmuuttajien-tyollisyys-suomessa-yli-eu-keskitason-tyomarkkina-asema-heikompi-kuin-suomalaistaustaisilla/

På yrkesinstitutet Prakticum har vi studerande med 30 olika modersmål och vi gör vårt bästa för att kunna erbjuda dem de kompetenser som behövs för att lyckas i sitt kommande yrke.

Tack vare FRIS kan vi förbättra vår verksamhet och erbjuda bättre språkinlärning för våra studerande under hela studietiden. Inom projektet kommer vi bl.a. att utveckla bättre metoder att bedöma en studerandes språkkunskaper, språkundervisning för personer med svenska som andraspråk och verktyg för arbetsplatser att anställa och stödja personal med annat modersmål än svenska eller finska.

Tom Wenerén, Prakticum 14.3.2024

Vuotta 2024 on eletty muutama kuukausi. Vieraskielisten kouluttautuminen on ollut otsikoissa alkuvuonna monesta eri näkökulmasta. Tekstit otsikoiden takana ovat saaneet myös uusia sävyjä verrattuna vuosien takaiseen uutisointiin, koska vieraskielisten merkityksestä, palveluista ja kokemuksista on nyt enemmän tietoa ja näkemystä.

Otsikoissa 

Julkista keskustelua seuratessa syntyy moninainen kuva vieraskielisten asemasta ja merkityksestä. Yksi vaihtoehtoinen totuus ja tarina syntyy seuraavien otsikoiden ympärille.

Lähtötilanteessa Suomessa on enemmän vieraskielisiä kuin koskaan. Esimerkiksi Turun kouluissa ennätysmäärä vieraskielisiä (Aamuset 28.12.2022). Ja määrä näyttäisi jatkavan kasvuaan, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Maahanmuuttajat muuttavat kiihtyvällä tahdilla Helsinkiin – ”Kasvuun liittyviä kipuja tulee”, varoittaa tutkija. Vieraskielisten määrä 20-kertaistui Suomessa vuosina 1990–2022. Kun vieraskielinen muuttaa maan sisällä, hän päätyy yleensä Helsingin seudulle. (HS 16.11.2023)

Talouden rattaiden pyöriessä ei nykyinen oma väestöpohja tai vallitseva muuttoliike näyttäisi riittävän työmarkkinoiden tarpeisiin. Suomi tarvitsee 28 vuoden ajan vuosittain yli 50 000 maahanmuuttajaa (sttinfo 16.11.2022). Yrityskenttä peräänkuuluttaa maahanmuuttoa välillä varsin suorasanaisestikin: Toimitusjohtaja vaatii päättäjiltä työperäisen maahanmuuton edistämistä: ”Ajamme päin seinää”. Tämän kysymyksen kanssa yritykset eivät ole yksin, sillä on nähty myös otsikko Nämä kunnat tarvitsevat eniten maahanmuuttajia (YLE 26.3.2023). Somen syövereissä ollaan paikoin samaa mieltä, että Nyt tarvitaan maahanmuuttajia kuntaan ja paljon (Suomi24.fi 6.10.2023). Joko suoraan töihin tai koulutuksen kautta, kiitos!

Yleensä löytyy ripeitä tahoja, jotka lukevat tilannetta ja tarttuvat toimeen. Otsikoista löytyy tieto, että joku aikoo tuoda vuosittain 30 000 lahjakasta opiskelijaa Suomeen: ”Osaajavajetta ei ratkaista synnytystalkoilla” (Yrittäjät 7.10.2023). No, aina ei mene ihan putkeen: Ministeriöt kritisoivat… hanketta kansainvälisten opiskelijoiden tuomiseksi pikkukuntien kouluihin (Kuntalehti 24.11.2023) Joskus asiat sen sijaan loksahtavat paikoilleen ja Maahanmuuttajat on saatu onnistuneesti ammatilliseen koulutukseen – Savon ammattiopistossa heitä oli viisi vuotta sitten muutamia, nyt 800 (YLE 30.9.2021)

Mutta aina koittaa arki. Maahanmuuttajien osaamista jää käyttämättä työmarkkinoilla (Tilastokeskus 17.1.2023) Syitä on varmasti monia. Esimerkiksi liian kovat kielitaitovaatimukset jarruttavat maahanmuuttajien työllistymistä – Rovaniemi – Arktinen pääkaupunki (Redu) Asennepuolella voi olla haasteita. Tutkijan väite: Maahan­muuttajista tehdään Suomeen uutta alaluokkaa. Tohtoriksi väitellyt Quivine Ndomo sanoo, että suomen kielen taitoa käytetään tekosyynä, kun maahanmuuttajia ei haluta palkata työhön. (HS 13.2.2024)

Siten ei juuri yllätä, että voimme lukea otsikoita kuten Suomessa on ennätyksellisen paljon ulkomaalaisia työttömiä. Ulkomaalaisia työttömiä oli joulukuussa historiallisen paljon. Taustalta löytyy ulkomaalaisten heikko asema Suomen työmarkkinoilla. (HS 21.2.2024) Vieraskielisten osaaminen voidaan valjastaa parhaaseen käyttöön, kun kasvamme itse. Käytännössä tämä tarkoittaa, että opimme kohtamaan ja tukemaan kehittyvää suomen kielen taitoa. Tai toimimme eettisesti kestävällä pohjalla tarjoamalla koulutusta vastaavaa työtä, kun sellainen vaihtoehto on tarjolla.

Elävä esimerkki Suomessa kouluttautumisesta ja asettautumisen vaikeuksista on haastattelu Anna ja Oscar muuttivat Suomeen opiskelemaan ja lähtevät nyt pois, ja se on Suomelle ongelma (HS 10.01.2024). Tällaiselle on aivan luonnollinen jatkumo otsikko Asiantuntija maahanmuuttajien työttömyydestä: ”Koulutamme ilmaiseksi muualle” (HS 22.2.2024) Vai koulutammeko sittenkään? Asioilla tapaa olla kaksi puolta, eli Uusi selvitys: Työn perässä muuttaneiden työllisyys ei romahda… (HS 4.3.2024)

Niin tai näin, tekijöitä tarvitaan. Yhteinen kieli on kullan arvoinen, ja kielien mahdollistamaan vuorovaikutukseen kannattaa panostaa. Kieli on avain yhteiskuntaan – Uusi maahanmuuttajien kanssa kehitetty kielenopetusmateriaali ohjaa toimimaan demokraattisessa yhteiskunnassa (The Ulkopolitist 07.06.2021). Siellä tiellä ollaan! Kielitaidon tunnistamisella tuloksellisempaa rekrytointia (Kielibuusti 15.5.2023)

Mitä otsikot kertovat? 

Maahan muuttoa tukevien tekstien taustalta löytyy megatrendien tyyppisiä haasteita. On tunnistettu ja tunnustettu se, että syntyvyys Suomessa on vähäistä ja väestö vanhenee. Se johtaa huoleen elinvoimasta ja kilpailukyvystä tulevaisuudessa. Liike-elämästä ja yrityssektorilta saadaan viestiä osaamisvajeesta ja vieraskielisen työvoiman tarpeesta.  Suomeen muuttaneille halutaan tarjota hyvä elämä työllistymisen ja osallisuuden kautta.  Ajatus on, että Suomeen työn, rakkauden tai muiden syiden takia saapuneet myös pysyisivät maassamme. Nyt liian moni lähtee.

Monissa teksteissä yhdeksi ratkaisuksi tässä kokonaisuudessa tarjotaan koulutusta ja avaintekijäksi koulutusjärjestelmää. Tekstistä riippumatta lähes aina mainitaan myös kotimaisen kielitaidon tarve tai sen liika korostuminen. Otsikoita syntyy, kun toiveet ja todellisuus eivät välttämättä kohtaa. Toisaalta ne välittävät viestin, että vieraskielisten palvelukentässä tapahtuu tällä hetkellä paljon. Asia on tärkeä.

Mitä asialle tehdään? 

Jo vuonna 2021 julkaistussa koulutuspoliittisessa selonteossa kirjoitetaan tavoitteeksi, että korkeakoulujen uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kolminkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Siinä ajatellaan toiveikkaasti, että valtaosa ulkomaalaisista opiskelijoista työllistyy ja jää valmistuttuaan Suomeen. (Valtioneuvosto 2021) Tosielämässä korkeakoulut eivät tänä päivänä ole ainoa instanssi, jonka kautta Suomeen saapuu kansainvälisiä opiskelijoita. Myös ammatillisella koulutuksella on tässä perinteitä. Ja molemmille lankeaa tehtävää vieraskielisten työllistymisen edistämisessä. Ammatillisilla oppilaitoksilla ja vapaalla sivistystyöllä on lisäksi vahva rooli kielitaidon kehittämisessä ja kotoutumisessa.

Helsingin sanomissa kirjoitetaan, että huono suomen kielen taito heikentää maahanmuuttajien asemaa Suomen työmarkkinoilla. Toimittaja tietää asiantuntijalausuntojen perusteella kertoa, että kielitaito-ongelma on tiedostettu Opetus- ja kulttuuriministeriössä, ja toimenpiteitä on jo tehty. Hallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat yhdessä linjanneet, että englanninkielistä koulutusta ammattikouluissa tulee kehittää ja ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden rekrytointia suomalaisiin korkeakouluihin pitää lisätä. (HS 22.2.2024)

Istuva hallitus on otsikkojen tasalla. Nykyisessä hallitusohjelmassa on monta kohtaa, jotka kannustavat vieraskielisten koulutuksen ja kielitaidon edistämiseen. Ohjelmassa halutaan, että mahdollisuus kotimaisten kielten riittävään opiskeluun varmistetaan ja molempien kotimaisten kielten koulutuksen ja kielitutkintojen tarjontaa ja laatua parannetaan. Tavoitteena mainitaan myös, että englanninkielisten ammatillisten opintosisältöjen tarjontaa lisätään. Vieraskielisten koulutuspalveluita ja rekrytointia ei voi sivuuttaa, kun keskustellaan hallitusohjelman tavoitteista vähentää ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä ja parantaa valmistuneiden työllistymistä. Vieraskielisten asema on hyvä pitää mielessä, kun uudistetaan koulutuksen tarjontaa vastaamaan nykyistä paremmin työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin, vienti- ja teollisuusmaakuntien tarpeet huomioiden. (Valtioneuvosto 2023)

Eräs keino edistää hallitusohjelman tavoitteita on hankkeistaminen. Yksi esimerkki on keväällä 2024 haussa oleva Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelman (ESR+) valtakunnallinen teema ”Maahanmuuttaneiden toimiva arki”. Tuettavia aihealueita ovat kotona pitkään lapsia hoitaneiden vanhempien työelämäosallisuus, vieraskielisten asiakkaiden tukeminen työelämään siirtymiseksi ja työelämässä, vieraskielisten asiakkaiden tukeminen peruspalveluissa ja vieraskielisten kielellinen tuki.

Myös Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee tätä tematiikkaa. Vuoden 2023 loppupuolella ammatilliselle koulutukselle myönnettiin strategiarahoitusta, josta osa suunnattiin vieraskielisen koulutuksen kehittämiseen. Kyseisen rahoituksen myötä Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda koordinoi vuoden mittaista VIERKO-hanketta.

Ammatillinen koulutus kielitaidon edistäjänä

Yli kuudenkymmenen ammatillista koulutusta järjestävän organisaation yhteinen voimannäyte, VIERKO-hanke (FRIS på svenska), kehittää vieraskielistä opintotarjontaa ja englanninkielisiä yhteisiä tutkinnon osia. Hankkeessa edistetään kotimaisten kielten oppimista ja kielitaidon kartoittamista ja osaamisen tunnistamisen keinoja. Teemaan liittyy myös S2-oppimisen tuen mallien kehittäminen ja työelämän monimuotoisuuden tukeminen. Tuloksia julkistetaan loppuvuodesta ohjaan.fi -sivustolla ja aoe.fi-sivustolla.

VIERKOn kautta ammatillinen koulutus tuottaa osaltaan tuottaa ratkaisuja teemoihin, jotka nousevat hallitusohjelmasta ja otsikoihin. Olemme näin mukana talkoissa, joissa paikataan osaamisvajetta, täytetään työvoiman tarvetta ja tuetaan osallisuutta. Tällä kertaa esimerkistä käyvät vieraskieliset ja heille suunnattavien palveluiden kehittäminen. Kirsikkana kakun päällä tietysti kaikki työ, joka mahdollistaa kotimaisten kielten taidon hankkimista ja työelämän vastaanottavuutta.

Henna Hyytiä, Keuda, 14.3.2024

PS: Teksti on julkaistu alunperin Torstain turinana Keudan intrassa, sittemmin kolumnina Keudan sivuilla. Sieltä löytyy linkit tekstissä käytettyihin lähteisiin.

OBS: Texten kom ut ursprungligen på finska. Översättningen är gjort med hjälp av AI (copilot), med vissa omformuleringar av författaren. Ordet vieraskielinen eller vieraskielisyys tycks svara svårt för AI.

Kuvassa on linkki suomenkieliseen versioon

Det är nu mars 2024. Utbildning i främmande språk har varit i rubrikerna i början av året ur många olika perspektiv. Texterna bakom rubrikerna har också fått nya toner jämfört med nyheterna från några år tillbaka, eftersom det nu finns mer information och insikt om främmande språks betydelse, tjänster och upplevelser.

I rubrikerna

När man följer den offentliga debatten framträder en mångsidig bild av främmande språks status och betydelse. En alternativ sanning och berättelse dyker upp kring följande rubriker. Det finns  flera personer som talar främmandes pråk i Finland än någonsin tidigare. “Åbo skolor har till exempel rekordmånga främmande språkelever” (Aamuset 28.12.2022). Och siffran verkar fortsätta växa, framför allt i huvudstadsregionen. “Invandrare flyttar till Helsingfors i en accelererande takt – ”Det kommer att bli växtvärk”, varnar forskaren”. “Antalet utlänningar 20-faldigades i Finland mellan 1990 och 2022. När en invandrare flyttar inom landet hamnar hen oftast i Helsingforsregionen.” (HS 16.11.2023) Med ekonomins hjul snurrande tycks varken den nuvarande egna befolkningsbasen eller den rådande migrationen vara tillräcklig för arbetsmarknadens behov. “Finland kommer att behöva mer än 50 000 invandrare årligen i 28 år” (sttinfo 16.11.2022). Företagssektorn efterlyser ibland invandring skarpt: “VD:n kräver att beslutsfattarna främjar sysselsättningsbaserad invandring: ”Vi kör mot väggen”.” Företagen är inte ensamma om denna fråga, då även rubriken “Dessa kommuner behöver flest invandrare” har setts (YLE 26.3.2023). På vissa håll är sociala median överens om att “kommunen behöver invandrare nu, och många av dem” (Suomi24.fi 6.10.2023). Antingen direkt till jobbet eller genom utbildning, tack!

Det finns oftast snabba individr som läser situationen och vidtar åtgärder. I rubrikerna finns uppgifter om att “någon planerar att ta med 30 000 duktiga elever till Finland varje år: ”Kompetensbristen går inte att lösa med preventivmedel” (Yrittäjät 7.10.2023). Tja, det går inte alltid som i Strömsö: “Ministerierna kritiserar… ett projekt för att få internationella elever till skolor i små kommuner “ (Kuntalehti 24.11.2023) Ibland faller saker och ting på plats och “invandrare har framgångsrikt skrivits in i yrkesutbildningar – för fem år sedan var det några av dem på Savolax yrkeshögskola, nu är de 800” (YLE 2021-09-30) Men vardagen kommer alltid. “Invandrarnas kompetens används inte på arbetsmarknaden” (Statistikcentrum 17.1.2023) Det finns säkert många anledningar. Till exempel, “alltför krävande språkkunskaper hindrar anställning av invandrare “(Redu) Det kan finnas utmaningar även på attitydsidan. “Forskarens påstående: Invandrare görs till en ny underklass i Finland. Doktorand Quivine Ndomo säger att finska språkkunskaper används som en ursäkt när de inte vill anställa invandrare.” (HS 13.2.2024) Därför är det knappast förvånande att vi kan läsa rubriker som att “Finland har rekordmånga arbetslösa utlänningar. Det var ett historiskt högt antal arbetslösa utlänningar i december. I bakgrunden syns utlänningarnas svaga ställning på den finska arbetsmarknaden.” (HS 21.2.2024) Kunskaper i främmande språk kann främjas på bästa sätt när vi växer själva. I praktiken innebär det att vi lär oss att möta folk mes främmande spark och stödja utvecklingen av finska språkkunskaper. Och vi ska vara noga med etiskt hållbara tillvägagångssätt   som t ex att erbjuda arbete som motsvarar utbildning, när en sådan möjlighet finns.

Ett levande exempel på att skaffa en utbildning i Finland och svårigheterna att slå sig ner här är intervjun “Anna och Oscar flyttade till Finland för att studera och ska nu åka, och det är ett problem för Finland (HS 10.01.2024)”. Titeln “Expert på invandrares arbetslöshet” är en naturlig fortsättning på detta: ”Vi tränar  folk gratis till någon annanstans” (HS 22.2.2024)” Eller tränar vi överhuvudtaget? Saker och ting tenderar att ha två sidor.  “Ny rapport: Anställningen av dem som flyttat för att arbeta kollapsar inte…” (HS 4.3.2024) Ett gemensamt språk är guld värt, och det är värt att investera i den interaktion som språken möjliggör. “Språket är nyckeln till samhället – Nytt språkundervisningsmaterial utvecklat med invandrare guidar dig till att arbeta i ett demokratiskt samhälle“(Ulkopolitisten 2021-06-07). Där är vi på väg! “Mer framgångsrik rekrytering genom att identifiera språkkunskaper” (Kielibusti 15 maj 2023)

Vad säger oss rubrikerna?

 I bakgrunden av texterna som stöder migration till landet finns utmaningar av megatrend. Man har erkänt att födelsetalen i Finland är låg och befolkningen åldras. Det leder till oro för livskraft och konkurrenskraft i framtiden. Från näringslivet kommer ett budskap om bristen på kompetens och behovet av arbetskraft med utländsk bakgrund. Vi vill erbjuda ett bra liv till dem som har flyttat till Finland. Tanken är att de som kom till Finland på grund av arbete, kärlek eller av andra skäl  skulle stanna i vårt land. Alltför många lämnar nu. I många texter är en lösning i denna helhet utbildning och nyckelfaktorn är utbildningssystemet. Oavsett text nämns nästan alltid behovet av eller överbetoning av de inhemska språkkunskaperna. Rubriker skapas när önskemål och verklighet inte nödvändigtvis möts. Däremot förmedlar de budskapet att det just nu händer mycket inom temaområdet främmande språk. Det är viktigt.

Vad kommer att göras åt saken?

I den utbildningspolitiska rapporten som redan publicerats 2021 skrivs det som mål att antalet nya utländska examensstuderande högre utbildningen ska tredubblas till 2030. Den tror optimistiskt att de allra flesta utländska studenter kommer att få arbete och stanna i Finland efter examen. (Statsrådet 2021) Idag, i verkligheten, är universiteten inte den enda instansen genom vilka internationella studenter kommer till Finland. Här har yrkesutbildningen också sina traditioner. Och båda har till uppgift att främja anställningen av folk med utländsk bakgrund. Yrkesutbildningsarrangörer och fritt utbildningsarbete spelar också en stark roll för utvecklingen av språkkunskaper och integration.

Helsingin Sanomat skriver att dåliga finska språkkunskaper försvagar invandrarnas ställning på den finska arbetsmarknaden. Utifrån expertutlåtanden kan reportern berätta att språkkunskapsproblemet har uppmärksammats av undervisnings- och kulturministeriet och att åtgärder redan vidtagits. Regeringen och undervisnings- och kulturministeriet har gemensamt slagit fast att den engelskspråkiga utbildningen i yrkesutbildningen ska utvecklas och rekryteringen av utländska studenter till finländska yrkesskolor ska öka. (HS 22.2.2024)

Den sittande regeringen känner till temat bakom rubrikerna. Det finns många målsättningar i det nuvarande regeringsprogrammet som uppmuntrar främjandet av utbildning och språkkunskaper i främmande språk. Programmet vill säkerställa att möjligheten till studier i inhemska språk säkerställs och att utbudet och kvaliteten på utbildning och språkkvalifikationer i båda inhemska språken förbättras. Syftet är också att öka utbudet av engelskspråkigt studieinnehåll i yrkesstudier. Det är bra att ha språkfrågan och invandrarstatus i åtanke när man reformerar utbildningsutbudet för att bättre möta arbets- och näringslivets behov, med hänsyn till export- och industrilandskapens behov. (Regeringsrådet 2023)

Ett sätt att främja regeringsprogrammets mål är att finansiera projekt. Ett exempel är det nationella temat för programmet Förnybart och Kompetent Finland 2021–2027 (ESR+), som söks våren 2024 Där är syftet att underlätta invandrares arbetsvardag. De ämnesområden som ska stödjas är deltagande i arbetslivet för föräldrar som skött barn i hemmet under lång tid, stödja utländskspråkiga kunder i övergången till och i arbetslivet, stödja utlandsspråkiga kunder i servicelandskapet samt möjliggöra språkligt stöd för utländskspråkiga kunder.

Även undervisnings- och kulturministeriet stödjer detta tema. Mot slutet av 2023 beviljades strategisk finansiering till yrkesutbildning, varav en del var inriktad på utveckling av främmande språkundervisning. Med den aktuella finansieringen samordnar Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda det årslånga VIERKO-projektet.

Yrkesutbildning som främjare av språkkunskaper

VIERKO-projektet (FRIS på svenska), en gemensam satsning av mer än sextio organisationer som organiserar yrkesutbildning, utvecklar studieutbud på främmande språk och utbildningen i gemensamma examensdelar på engelska. Projektet främjar inlärning av inhemska språk och kartläggning av språkkunskaper och olika sätt att identifiera kompetens. Arbetslivet  och arbetsplatserna som inlärningsomgivning är med. Resultaten kommer att offentliggöras i slutet av året på webbsidorna ohjaan.fi och aoe.fi.

Genom VIERKO bidrar yrkesutbildningen till att ta fram lösningar på teman som framkommer ur regeringsprogram och rubriker. På så sätt är vi med i samtalen om kompetensklyftan, fyller behovet av arbetskraft och stödjer integration I samhället. Den här gången är exemplet och målgruppen utlänskspråktalare och utveckling av tjänster riktade till dem.

Jag frågade ChatGPT hur Copilot/Google translater lyckades med texten:

The language in the provided text appears to be in Swedish. It discusses various aspects related to foreign language education, immigration, and integration efforts in Finland. Overall, the text seems coherent and well-structured, addressing the importance of language skills, the challenges faced by immigrants in the Finnish job market, and the initiatives taken by the government and educational institutions to address these issues. If you have any specific aspects you would like me to review or questions about the text, feel free to ask!

Henna Hyytiä, Keuda 20.3.2024

En vanlig dag får jag träda in genom portarna till den finländska fängelsevärlden. Jag ska intervjua Aleksis Salusjärvi som under flera år arbetat med olika former av litteracitet i de finländska fängelserna. Det kan vara verkstäder, lyrikgrupper eller individuella möten.

Han börjar med att säga att det inte behöver vara njutningsfullt att läsa en bok. Det är inte hans lockbete. Lär dig läsa, annars dör du! Det är budskapet till värstingarna han möter. Enligt honom kan förmågan förliknas vid att kunna avläsa trafikmärken:

”Vi måste veta hur systemet fungerar och därför kan små barn inte gå ensamma omkring i staden, eftersom de inte kan avläsa trafiken. Men ingen frågar om du njuter av att avläsa trafikmärken, utan det handlar om en överlevnadsförmåga,”.

Aleksis Salusjävi träffar hela tiden unga människor som inte fått sitt viktigaste grundbehov tillgodosett. Att bli förstådd av andra människor. Han säger att det här leder till ett utanförskap som i förlängningen leder till en likgiltighet och en känsla av att ingenting betyder något. Hur många sådana ungdomar har du träffat? Jag har en känsla av att andelen ökar. I de finländska fängelserna uppger över 70 procent att de har läs- och skrivsvårigheter.

Själv arbetar jag som journalist. Den här gången på uppdrag av Nordiska ministerrådet, men jag arbetar också inom yrkesutbildningen Axxell där det förstås finns en stor mängd ungdomar. En sak som förenar många av vår tids unga är att de har svårigheter med att utrycka sig och böcker läser de sällan.

Mysiga läskampanjer avlöser varandra i samhället. Man talar om läsförmåga som något gulligt som kan placeras mellan soffkuddarna och en kopp te. Men jag har aldrig tidigare hört någon beskriva det så krasst som Aleksis Salusjärvi.

Aleksis berättar om hur han kämpat för att ge de här unga verktyg för att kunna navigera genom det komplexa språklandskapet. Genom hans projekt har över hundra verkstäder för språkutveckling skapats, många av dem inuti fängelserna.

Genom hans berättelse förstår jag ännu bättre att språket inte bara är en abstrakt idé utan en levande kraft som formar våra liv och vår värld. Ord har en inneboende kraft att skapa förändring, både för mig själv och för andra.

Men i en värld där ord är både vapen och räddning, är det upp till oss att välja hur vi vill använda dem.

Här kan du läsa hela intervjun med Aleksis Salusjärvi:

https://nvl.org/artikler/fraan-rap-till-raddning-han-anvander-orden-som-vapen-i-finlandska-fangelser/

Camilla Lindberg, journalist och materialproducent i Axxell. 26.3.2024

Huhtikuu 2024

Kielitietoisuus on teema, joka alkaa nostaa päätään myös muiden kuin kieliammattilaisten keskuudessa. Työelämän monimuotoistuminen pakottaa tarkastelemaan toimintamalleja ja kirkastamaan asenteita. Muunkielisten osuus osana arkeamme vahvistuu. Meillä koulutuksen järjestäjillä on oma roolimme, kun tuemme mm. työpaikkoja kielitietoisuudessa. Se vaatii osaamista ja näkemystä myös meiltä itseltämme.

Kuulimme mitä mielenkiintoisempia esityksiä, ja usea asia jäi mieleen jatkotyöstöä tai muuta huomiointia ajatellen. Sari Sulkunen nosti esiin tosiasian, että ammattikoulutuksessa kieltä opitaan vahvasti eri ammattien toimintakulttuurien sisällä. Kielitietoisuuteen liittyy siis vahvasti kulttuuritietoisuus ja monilukutaito. Eri ammattien käytänteet ja tapa toimia vaikuttavat ajatteluun. Asiat esitetään eri aloilla eri tavoin ja jopa kielen rakenteet eroavat eri aloilla. Siten ei riitä, että oppii peruskieltä tai alan sanastoa: on opittava myös kuva- ja elemaailma. Tai jos opit pelkän ammattikielen, niin miten pärjäät kahvipöytäkeskusteluissa tai työhaastattelussa? Tämä problematiikka korostaa ammatillisten opettajien ja YTO-opettajien yhteistyön merkitystä. On tunnettava alan käytänteet, tehtävä ne näkyväksi ja opetettava eksplisiittisesti. On myös muistettava elämä oppilaitoksen ulkopuolella.

Varian Matias Kuukauppi opiskelijoineen kommentoi kielitietoisen opetuksen toteutumisesta käytännössä. Opettajien rooli nousi opiskelijoiden kommenteissa arvoonsa ja riittävän korkealle asetettua vaatimustasoa kiiteltiin. Esitys oli hyvä muistutus myös siitä, että oppimista tukevia tapoja ja esineistöä voi olla monenlaista. Esimerkiksi Variassa on käytössä kuvatekstillisiä kortteja, jotka on laminoitu. Korteissa on kuvitus ja tekstiä eri kielillä. Tärkeä teema työturvallisuus on saatavissa 16 kielellä, ja korttia voi hyödyntää niin työsaleilla kuin työpaikoilla. Tämä näkökulma tuli esiin myös seminaarin työpajaosuudessa, kun Satakunnan ammattikorkeakoulu esitteli uudistettua versiota suositusta hoitoalan minikoikoisesta fraasisanakirjasta, joka mahtuu työasun taskuun. Keuda puolestaan esitteli työasuun kiinnitettäviä työkaluviuhkoja, joita on tehty muutamille aloille eri kielikombinaateilla. Tällaisiakin saatetaan yhä tarvita, jos mobiililaitteet eivät ole saatavilla tai turvallisia käyttää työtilanteessa. Mikä olisi sinun innovaatiosi tällaiseksi kielelliseksi tukityökaluksi?

Merja Seilonen kannusti hyödyntämään monikielisyyttä ja oman äidinkielen hyödyntämistä oppimisessa. Yhdessä tekemällä ja eri kieliä tilanteessa hyödyntäen itsevarmuus kielen käyttöön vahvistuu. Taakse ovat jäänet ne ajat, jolloin kielet haluttiin pitää erillään tai toisen kielen sanan käyttö paikkaamaan kielitaitoa nähtiin huonona kielitaitona. Silloin kun sisältötietoisuus on tärkeää, kielien integrointi on paikallaan. Tällainen limittäiskielisyys edistää pidemmällä aikavälillä myös kielen oppimista.

Tähän kun vielä liitetään tunteiden huomioiminen (Mia Scotsen), päästään pitkälle. Tunnetietoisuus liittyy vahvasti myös kielitietoisuuteen. Tunteiden taustalla on erilaisia kokemuksia ja käsityksiä. Pahimmillaan tunteet aiheuttavat kieliahdistusta ja vaikenemista virheiden pelossa. Tunne on aina tilanteinen. Esimerkiksi aikapaine tai puhekumppanin suhtautuminen puhujaan vaikuttaa tunnetilaan.
Koska meillä ihmisillä on peilisolut, tunteet tarttuvat. Innostus tarttuu. Positiivisten tunteiden lisääminen vähentää negatiivisia, eli positiivisen kautta eteenpäin.

VIERKO-hankkeessa me otamme seminaarissakin kuullut teemat vakavasti. Edistämme omalta osaltamme kielituettua ja monikielistä opetusta, jossa ammatillinen ja kielellinen kohtaa. Pohdimme omalta osaltamme erilasia tukivälineitä kielitaidon vahvistamiseen tai toisaalta kielitietoisuuden ja selkokielisyyden edistämiseen. Myös työpaikoilla. Positiivinen pedagogiikka löytyy työlistalta myös. Jo noin puolen vuoden päästä näemme, miten olemme onnistuneet näissä ja muissa teemoissamme.

Välituloksia kuullaan ja lisäoppia haetaan väliseminaarista 16.5. Olethan ilmoittautunut?

https://www.kieliverkosto.fi/fi

Henna Hyytiä, 26.4.2024, Keuda

Kyselytutkimukset ovat perinteisesti olleet tärkeä työkalu tiedon keräämisessä ja siitä saatavat tulokset ohjaavat mm päätöksentekoa ja kehittämistoimia. Kuitenkin suuren datamäärän hallinta ja sen analysointi voivat olla haastavia ja aikaa vievää. Tässä kohtaa tekoälyn käyttö kyselyn tulosten analysoinnissa astuu kuvaan.

Viimeaikainen kehitys tekoälyn ja koneoppimisen alueella on mahdollistanut uusia tapoja hyödyntää tietoa ja tehdä siitä merkityksellistä. Erityisesti kyselytutkimusten tulosten analysoinnissa tekoäly voi tarjota nopeita ja tarkkoja yhteenvetoja, jotka auttavat ymmärtämään paremmin vastausten taustalla olevia trendejä ja piirteitä.

VIERKO-hankkeen TP5 Työelämän tukeminen -kyselyn tulosten analysointi tarjosi meille arvokasta tietoa siitä, miten eri työyhteisöt suhtautuvat monimuotoisuuteen ja millaisia tarpeita ja haasteita niissä koetaan. Kuitenkin suuren vastausmäärän (1011 kappaletta ja paljon avoimiin kysymyksiin vastauksia!) ja siitä tietojen analysointi olivat haasteita, jotka meidän oli ratkaistava.

Tässä tilanteessa tekoäly astui apuun. Käytimme tekoälyä kyselyn tulosten analysoinnissa, ja sen avulla pystyimme tehokkaasti koostamaan analyysia, joka antoi kattavan kuvan työelämän monimuotoisuudesta. Tekoäly auttoi meitä tunnistamaan tärkeimmät trendit ja piirteet vastauksissa. Se analysoi vastauksia ja tunnisti toistuvat teemat ja avainsanat, jotka auttoivat meitä ymmärtämään paremmin, mitä vastaajat kokivat tärkeiksi.

Tekoälyn käyttö kyselyn tulosten analysoinnissa oli erittäin hyödyllistä. Se auttoi meitä tehokkaasti käsittelemään suuren datamäärän ja tuottamaan merkityksellistä tietoa, joka auttaa meitä eteenpäin VIERKO-hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa.

Pirita Niemi, TTS

Suomalaisen työelämän monimuotoisuus on kasvava trendi, ja vieraskieliset työntekijät ovat tärkeä osa tätä kehitystä. Tuoreen VIERKO-hankkeen kyselytutkimuksen tulokset tarjoavat syvällisen katsauksen siihen, miten eri toimialoilla toimivat organisaatiot suhtautuvat vieraskielisten työntekijöiden palkkaamiseen, suomen kielen taitoon ja monimuotoisuuteen.

Positiivisena havaintona kyselystä nousee esiin, että monikulttuurisuutta arvostetaan laajasti työyhteisöissä. Vieraskieliset työntekijät tuovat mukanaan uusia näkökulmia ja osaamista, jotka rikastuttavat organisaatioiden toimintaa. Erityisesti kansainvälisissä yrityksissä kielitaitoa pidetään arkipäivänä, ja vieraskielisten ahkeruutta ja motivaatiota arvostetaan.

Kuitenkin haasteita on myös havaittu. Suomen kielen taidon puute saattaa olla este tehokkaalle kommunikoinnille ja voi johtaa väärinymmärryksiin sekä työturvallisuusriskien kasvuun. Monimuotoisuusstrategiat ja toimenpideohjelmat puuttuvat monista organisaatioista, mikä osoittaa tarvetta kiinnittää enemmän huomiota monikulttuurisuuden hallintaan.

Kyselyn tulokset osoittavatkin, että kehitystoimenpiteitä tarvitaan erityisesti kielitietoisuuden ja siihen liittyvien tukitoimien lisäämiseksi, monimuotoisuusstrategioiden ja toimenpideohjelmien luomiseksi sekä työyhteisöjen valmiuksien parantamiseksi monikulttuurisen työvoiman vastaanottoon ja ohjaukseen. Ehdotettuja toimenpiteitä ovat muun muassa suomen kielen koulutuksen tarjoaminen, monikulttuuristen työpajojen järjestäminen ja yhteistyön lisääminen ammatillisten oppilaitosten kanssa.

Suhtautuminen monikulttuurisuuteen on siis pääosin kyselyn tulosten perusteella myönteistä, käytännön toimenpiteet kielitaidon kehittämiseksi ja monimuotoisuusstrategioiden toteuttamiseksi ovat vielä puutteellisia. Organisaatioiden johtajat ja esihenkilöt tunnistavat vieraskielisen työvoiman tärkeyden, mutta tarvitaan lisää ponnisteluja luomaan inklusiivisempia ja tuottavampia työympäristöjä, jotka hyödyntävät kaikkien työntekijöiden potentiaalia. Suomen kielen taidon jatkuva kehittäminen vielä työelämässä on avainasemassa tässä prosessissa.

Pirita Niemi, TTS

Toukokuu 2024

Ammattiopisto Gradiassa alkoi ensimmäinen vieraskielisille suunnattu ravintola – ja cateringalan englanninkielinen koulutus tammikuussa 2024. Yli 80 hakijan joukosta kokkiryhmään valikoitui 13 opiskelijaa mm. Iranista, Pakistanista, Ukrainasta, Venäjältä, Vietnamista, Bangladeshista ja Isosta-Britanniasta. Opiskelijoiden ikähaitari on 18-55 ja suurimmalla osalla heistä on korkeakoulutausta.

Kuvassa opiskelijat Svetlana ja Jasmine ravintola Primuksessa Ammattiopisto Gradiassa.

Opettaja Sanna Kinnusen mukaan ryhmä on erittäin motivoitunut ja innostunut, ryhmässä on hyvä yhteishenki ja opinnot ovat edenneet hyvin. Opettajalle uuden ryhmän opettaminen englanniksi on teettänyt paljon töitä, kun juuri mitään valmista materiaalia ei ole ollut saatavilla. Reseptit ja työohjeet on täytynyt kääntää englanniksi ja samalla on pitänyt huolehtia siitä, että opiskelijat kykenevät toimimaan Wilmassa ja muissa Gradian järjestelmissä, joiden käyttökieli on suomi.

Aluksi englanniksi opettaminen jopa jännitti Sannaa, mutta nopeasti selvisi, että kaikki sujuu hyvin eikä vieraan kielen käyttäminen ole tuonut erityisiä haasteita tuntityöskentelyyn. Google-kääntäjä ja gastronominen sanakirja englanniksi ovat auttaneet materiaalien kääntämisessä ja myöhemmin opiskelijoiden kanssa voidaan käyttää myös englanninkielistä kokkikirjaa. Ryhmän opettajille on lisäksi järjestetty kielikoulutusta englanninopettaja Minna Viitalan vetämänä. Sanna on aiemminkin ollut mukana Gradian kansainvälisyysprojekteissa ja työkokemusta on karttunut mm. Hollannista. Työ uuden parissa ja aktiivisen, mukavan ryhmän opettaminen on ollut kaikkiaan hyvin antoisaa ja tuonut vaihtelua opettajan perusarkeen.

Huhtikuun puoleen väliin mennessä ryhmä on ehtinyt opiskella mm. orientaatio-opintoja, tuotteiden valmistusta ja asiakaspalvelua sekä aina maanantaisin yhteisiä tutkinnon osia. Haastatteluhetkellä ryhmällä oli juuri alkanut ensimmäinen työssäoppimisjakso, johon sisältyy harjoittelua joko Gradian omissa ravintoloissa tai muissa alan työpaikoissa. Ohjauksen rooli korostuu erityisesti vieraskielisten opiskelijoiden työssäoppimisessa ja siksi Gradian omat ravintolat ovat hyviä paikkoja tutustua suomalaiseen työelämään ja alan oikeisiin töihin. Työssäoppimispaikkojen löytäminen alan muista yrityksistä on ollut haastavaa, kun opiskelijoilla ei ole vielä suomen kielen osaamista. Onneksi kielitaito karttuu pikkuhiljaa, kun YTO-päivissä opiskellaan mm. suomi toisena kielenä -kurssilla.

Venäläinen Svetlana ja vietnamilainen Jasmine ovat asuneet Suomessa 2 vuotta ja opiskelu englanninkielisessä koulutuksessa on tuntunut heistä todella mukavalta. Opiskelussa on sopiva tasapaino teorian ja käytännön välillä, opettajat ovat ystävällisiä ja ammattitaitoisia, ryhmässä on kannustava ilmapiiri ja lisäksi tilat ja välineet ovat erinomaisia. Ilmainen lounas ja muut opiskelijan edut saavat myös Svetlanalta ja Jasminelta kiitosta. Haasteellisinta on ollut oppilaitoksen järjestelmissä erilaisten lomakkeiden täyttäminen, mutta opettajat ovat auttaneet tässäkin parhaan kykynsä mukaan.

Ensimmäinen työssäoppiminen tapahtuu heillä Gradian Priimus-kampuksen ravintolassa Svetlanan työskennellessä keittiössä ja Jasminen ravintolan kassalla. Priimuksessa järjestetään paljon asiakastilaisuuksia normaalin opiskelijaravintolatoiminnan ohella ja opiskelijat ovat päässeet osallistumaan myös näiden tapahtumien käytännön järjestelyihin.

Seuraava ryhmä alkaa tammikuussa 2025 ja siinä vaiheessa on jo ehtinyt karttua paljon kokemusta ja hyviä käytänteitä sekä valmista materiaalia vieraskielisten opiskelijoiden koulutukseen. Opettaja Sanna Kinnunen toteaakin lopuksi, että kun nyt jaksaa tehdä työn hyvin ja perusteellisesti, jatkossa pääsee sitten helpommalla.

Liisa Pylvänäinen, Gradia 26.4.2024 (Julkaistu 6.5.)

Saattaa hyvinkin olla, että hankejoukkueemme kohtaa jonkinasteisen riskin saada kyselyähky.
Kevään ja kesän aikana VIERKO on selvittänyt ja selvittää vieraskielisten oppimispolkuun liittyviä kysymyksiä. Kiitos kaikille asiaa edistäneille ja vastaajille, sillä tulosten myötä pystymme antamaan parempia vastauksia. Onneksi vastaajat eivät ole tai ole olleet kaikissa kyselyissä samoja, joten kyselyintomme jakautuu useammille kohderyhmille

Työpaketin 1 tekemän kyselyn perusteella tiedämme, että vieraskielinen opintotarjonta ammatillisessa koulutuksessa ei ole enää uutta ja outoa, vaan vieraskielistä koulutusta järjestetään jo monella eri alalla. Joskaan ei mittavissa määrin. Opinnot ovat pitkälti lähiopetusta. Kielitaito, sen kehittyminen ja suomenkieliset järjestelmät puhututtavat. Jatkossa täytyy keskittyä opintotarjonnan lisäämiseen, kielitaidon kehittymisen tukemiseen ja vaihtoehtoisiin suoritustapoihin.
Tätä tematiikkaa edistetään erityisesti työpaketissa yksi, jota vetää Gradia.

Kehittämiskohteita S2-opetukseen löytyy opetuksen järjestämisestä, yhteistyöstä, kielitaidon kartoittamisesta, S2-materiaaleista, kielitietoisuudesta ja selkokielisyydestä. Tämä käy ilmi työpaketin 2 tekemästä kartoituksesta VIERKO-osatoteuttajille. Kaikki nämä ovat teemoja, joihin VIERKO omalta osaltaan etsii ratkaisuja. Yksi kehittämiskohteista, kielitaidon kartoitus, otetiin työpaketissa 2 vielä tarkempaan tarkasteluun. Tarkoitus olisi yhtenäistää kartoitus- ja testauskäytänteitä.

Huolestuttava tulos (joka tarjoaa toki hyvän lähtökohdan muutokselle) koskee kielitestien hyödyntämistä. Monessakaan oppilaitoksessa opiskelija ei koskaan kuule omaan tulokseensa (hylätty tai hyväksytty) liittyen, miksi tulos on sellainen kuin on, tai mitä sen perusteella kannattaisi opetella lisää. Tuloksia ei myöskään hyödynnetä opiskelijan tukitoimintoja suunniteltaessa. Testauksessa ja sen hyödyntämisessä on kehitettävää, jotta päästäisin opiskelijakeskeiseen lopputulokseen. Testi ei saa olla opiskelijalle kauhun paikka, kuten työpaketin 2 tekemä selvitys antaa ymmärtää.  

Kun kielitaito on heikko tai yhteinen kieli keskustelukumppanin kanssa puuttuu, on osaamisen tunnistaminen tavallista haasteellisempaa. Työpaketti 3 selvitti VIERKO-osatoteuttajien käytössä olevia välineitä ja menetelmiä osaamisen tunnistamisessa. Tulosten analysointi on vielä käynnissä. Sen verran jo tiedetään, että vastanneissa oppilaitoksissa ei hyödynnetä paljoakaan teknologiaa ja digitaalisia välineitä kielellisen ja ammatillisen osaamisen tunnistamisessa.  Kokeiluja ja orastavia käytänteitä on vasta muutamilla koulutuksenjärjestäjillä.

Tätä osaamisen tunnistamisasiaa kysyttiin työpaketissa 3 myös suoraan opiskelijoiden kokemuksia. Kyselyyn tulee tuloksia vielä lisää, kun kyselyyn tehdään suomen ja ruotsin kielten ohelle englanninkielinen versio. Pilotti-vaiheen pohjalta voidaan kuitenkin jo nähdä, että osaaminen on selvitettävä heti alussa etupainotteisesti ja muita kieliä hyödyntäen, jotta ohjautuu oikean tasoisiin opintoihin. Eikä se saa jäädä yhteen kertaan. Opiskelijat toivovat jatkuvaa (kannustavaa) palautetta. Erilaisten todistusten rooli on häviävä, niitä pitäisi hyödyntää. On tärkeää erottaa ammatillinen osaaminen kielellisestä osaamisesta. Työpaketti 3 jatkaa vielä näiden kyselyjen parissa.

Työpaketissa 4 on nostettu esiin ammatilliseen koulutukseen liittyvä terminologia. Samoin paketissa on keskustelutettu vieraskielisyyteen liittyviä käsitteitä ja haettu määritelmiä tukitoimille. Tästä lisää myöhemmin!

Työelämäyhteistyön edistämiseen liittyen työpaketti 5 on vauhdissa. Se on selvittänyt työelämän tukemiseen liittyviä tarpeita ja saanut upeasti yli 1000 vastausta yritysjohtajilta ja HR-väeltä. Kyselyn perusteella monikulttuurisuus trendaa. Vieraskielisten nähdään tuovan organisaatioihin uusia näkökulmia ja olevan motivoituneita. Kielitaito on arvokasta ja heikko kielitaito on mm. työturvallisuuden kannalta riski. Yrityksistä puuttuu varsin usein monimuotoisuusstrategia. Niillä olisi kuitenkin merkitystä, kun kehitetään mm. kielitietoisuutta ja tukitoimia. Eikä siinä kaikki, työpaketti 5:ssä on työn alla kaksi muutakin kyselyä.  Kesäkuussa selviää työelämäedustajien osaamisen ja taitojen kehittämistarpeet. Kesäkuussa päästään analysoimaan myös opiskelijoiden lisäkoulutustarvetta, erityisesti työntekijöiden ja opiskelijoiden tarvitsemia taitoja ja pätevyyksiä.

Kyselyiden tulokset lisätään VIERKON-hankesivuille työpakettien alle  viimeistään syksyn alkuun mennessä, osa jo kesäkuussa. Tuleeko mieleesi jotain, mitä näissä kielitaitokysymyksissä pitäisi vielä selvittää? Jos, niin ole yhteyksissä!

24.5. 2024 Henna Hyytiä, Keuda

Se tunne, kun juuri olet päässyt vauhtiin, mutta loppukaarre alkaa jo häämöttää.
Tuskin muistaa aikaa, kun työpaketit käynnistelivät yhteistyötään ja muovasivat omia toimintatapojaan.

Nyt ollaan puolivälissä. Kevään viimeiset viikot ennen kesää tapaavat olla kiireisiä. Yksi työpaketin vetäjä osuvasti totesikin, että melkein alkaa jo hapottaa. Eikä ihme, työpaketeissa on tehty lukuisia ja mittaviakin kartoituksia tekemisen suuntaamiseksi oikein.  Niissä on ollut valtavasti tapaamisia toimenpiteiden edistämiseksi. Ensimmäiset tavoitteet saadaan maaliin näillä nurkin.

Yksi etappi saavutettiin toukokuun puolenvälin tuntumassa, kun VIERKO puolivälissä – FRIS nu halvvägs -väliseminaari kokosi hankejoukkoja Tampere-talolle ja etäyhteyksin. Olemme kysyneet palautetta osallistujilta. Lähiosallistujilla on palautteen perusteella ollut ihan huippupäivä, joka on yllättänyt positiivisesti. Etäosallistujilla on kanssa ollut pääosin hyvä päivä, mutta muutamalle on täysin oikeutetusti ja ymmärrettävästi jäänyt haaleampi maku suuhun, sillä parin työpajan osalta ovat linkit ja aikataulut olleet kadoksissa. Puhujavalinnat sen sijaan ovat voittopuoleisesti onnistuneet nappiin, niin työpajoja vetäneet kuin Maestro-salin esiintyjät. Muutamalle kuulijalle teemat olivat jo ennestään tuttuja, mutta osa heistäkin oli onneksi saanut myös uutta kulmaa asiaan.  Esiintyjistä tykättiin pääosin, mutta jokaiselle heistä löytyi hieman kehittämiskohteitakin: olemme ne heille toimittaneet.

Tähän voisimme tarvita ensikerraksi apua: ilmiantakaa kokousalusta, jossa saa laitettua etäosallistujat valitsemiinsa pienryhmiin etukäteen JA kaikki ne, jotka eivät ole ilmoittautuneet, saisi mukaan nopeasti ILMAN, että työpajan alussa täytyy tehdä mittavia siirtosulkeisia tai pelata erillisten linkkien kanssa. Linkithän eivät nimittäin edes välttämättä näy niille, jotka pääsevät paikalle pienellä viiveellä.

Puheenvuorot ja työpajojen teemat oli valittu työpakettien tapaamisissa kysyttyjen toiveiden mukaan.
Mukana oli siten tutkimuksellista tietoa, lapsena ja aikuisena kielen oppineen kokemuksia, työelämänäkökulmaa, monikulttuurisuuskysymyksiä, kilpailukykynäkökulmaa, vieraskielisyyden tuomaa lisäarvoa työyhteisössä, välineistön ja tekoälyn hyödyntämistä opetuksessa ja osaamisen tunnistamisessa.  

Tässä muutamia maistiaisia työpajoista. Jenni Alisaari kertoi opiskelukielitaidon tukemisesta ja monikielisyydestä oppimisen resurssina. Hän kertoi, että opiskelukielitaito saavutetaan n. viidessä vuodessa. Uusien asioiden omaksumiseen tarvitaan aikaa ja ohjausta siihen, mihin kuullussa ja luetussa tekstissä kannattaa kiinnittää huomioita. Toisto on hyvä keino, ja kytkentä oppijoiden omiin kokemuksiin. Mitä sanastoa tarvitaan usein, mitä harvoin? Hänellä oli hyviä esimerkkejä arkikielen, ammattikielen ja kapulakielen yhdistelmistä. Monikielisyyttä kannattaa hyödyntää esim. siten, että tieto haetaan omalla kielellä ja aiheesta keskustellaan samankielisen kanssa. Visualisointi ja keskeisten termien kirjoittaminen näkyviin auttaa. Huomio siihen, mikä asia pitää muistaa. Less is more, eli selkeää kieltä.

Eeva Pekanheimo kertoi tekoälystä vieraan kielen opettamisessa ja oppimisessa. Hän muistutti, että kieltä oppii koulun penkillä ja arjessa. Oppilaitoksessa kielen opiskelu tuottaa raamit, keinot, työvälineitä ja teoriaa. Arjessa keiltä käytetään. Treenaaminen on edistymisen ehto. Tekoäly voi tukea tässä tarjoamalla välineen ja harjoitusmaaston. Siltä voi saada palautetta omalla tasolla, joko suullisesti tai kirjallisesti. Se osaa tarjota myös oikean tasoisia tehtäviä. Opettajalle tekoäly tarjoaa apuja ideointiin ja erilaisiin tehtäviin. Se on myös väsymätön apuope.

Tekoälyteemalla työpajaa veti myös Elin Ericsson. Tekoälyn avulla voi vahvistaa suullisia valmiuksia, kuten ääntämystä, omaa reagointia (kysymykset, välihuomautukset yms) ja oikeellisuutta. Tekoäly voi kehittää myös semanttista ymmärrystä ja lievittää kielenkäyttöön liittyvää arkuutta. Arjessamme on paljon erilaisia tekoälypohjaisia ”keskusteluagentteja”, joiden kanssa voi treenata, kuten Chatbotit, virtuaalimaailmat, hakukoneet, Duolingo Max, Siri, chatGPT yms. Osa niistä on kuin keskustelisi ”face-to-face” esim. avataren kanssa, osa enemmän tekstuaalisia. Hän on tutkinut teemaa, ja yläasteikäiset nuoret pitävät tällaisia välineitä tunnepitoisesti ja sosiaalisesti aktivoivina, turvallisina, mutta myös turhauttavina välillä. Mielenkiinto treenaamiseen säilyi ajassa, ei kyllästytä.

VIERKOn loppuseminaari pidetään 28.11.2024. Ohjelman suunnittelu on jo käynnissä. Onko toiveita?

27.4.2024 Henna Hyytiä

Kesäkuu 2024

Kävin kesäkuun alussa kuulolla Kumppanina kotoutumisessa ja Tulevaisuuden työmarkkinat -hankkeiden tilaisuudessa ”Haluaisin rekrytoida maahanmuuttaneen, mutta…”. .
Siellä tarkasteltiin työelämän haasteita ja ratkaisuja. Kiinnosti kuulla, nousevatko kielitaitoon ja vieraskieliseen koulutukseen liittyvät asiat esille. Tai mistä tulokulmasta asiaa mahdollisesti lähestyttäisiin.

Ei ollut turha virtuaalireissu. Kielitaidon tai sen puutteen otti esille jokainen tilaisuudessa esiintynyt.
VIERKOn teemoja sivuttiin siten moneen kertaan. Hankejoukkueemme on keskustellut ristiriidasta, joka syntyy, kun yhtäältä kehitetään vieraskielistä koulutusta ja toisaalta vaaditaan kotimaisten kielten osaamista. Sama teema puhutti tilaisuudessa esiintyneitä. Tarvitaanko kotimaisten kielten taitoa, ja jos tarvitaan, niin missä? Tai miksi? Ja voiko sitä oppia, jos perehdytykset ja koulutukset ovat englanniksi? Tai muulla kielellä.

Kielitaidon puolesta

  • Elina Hannikainen-Himanen LUT-yliopistosta kertoi, että moni kansainvälinen opiskelija haluaisi jäädä Suomeen, muuta eivät pääse valmistumisen jälkeen töihin kielitaidon puuteen takia. Kotimaisten kielten taitoa tarvitaan.
  • Baronan Elina Koskela kertoi, että kaikki esimiehet eivät osaa (tai halua) käyttää englantia ja toimia monikielisessä ympäristössä. Kotimaisten kielten taitoa tarvitaan.
  • Hyvä kielitaito parantaa asemia työmarkkinoilla ja madaltaa rekrytointikynnystä. Kielitaito auttaa kiinnittymään työyhteisöön ja yhteiskuntaan muutekin. Selkeä pitovoimatekijä siis.
  • Monet yrittäjät saavat palautetta, että asiakkaat eivät ole valmiita toimimaan muilla kielillä. Asiakkaiden takia kotimaisten kielten taitoa edellytetään.
  • Työpaikoilla tarvitaan kielitaitoa vuorovaikutukseen ja työstä keskusteluun. Kielitaito on myös työturvallisuuskysymys. Kotimaisten kielten taitoa tarvitaan.

Kielitaitovaadetta vastaan

  • Ali Jahangiri, joka toimi tilaisuudessa moderaattorina, kertoi esimerkin isästään, joka ei käytä suomea työssään. Hänet on perehdytetty keittiöllä työhön, jonka ammattilainen hän on. Työssä ei tarvita suomea, sillä homma on itsenäistä, eikä edellytä jatkuvaa vuorovaikutusta muiden kanssa. Pärjää ilman suomeakin.
  • Baronan Elina Koskela kertoi myös, että jossain työpaikassa vieraskieliset työntekijät on koottu ryhmäksi, joka työskentelee englantia osaavan esimiehen kanssa. Pärjää ilman suomeakin.
  • Aicha Manai toimi juontajana paneelissa. Hän kannusti ihmisiä toimimaan ovien avaajana työelämään. Usein kielitaidon puutetta käytetään keppihevosena, kun ei muita syistä uskalleta palkata erilaisesta kulttuurista tulevaa. Erilaisuuden ja kielitaidon puutteen sijaan pitäisi keskittyä osaamiseen. Miten sujuu itse työ, joka pitää tehdä? Monimuotoiset tiimit ovat tutkitusti tuottavimpia. Pärjää ilman suomeakin.
  • Liisa Hanén Mikro- ja yksinyrittäjistä totesi, että kielitaidosta on tehty ongelma. Kannattaa pohtia, onko yrityksen busineksen ydin suomen kielen taito. Jos ei ole, niin miksi sitä vaaditaan? Kannattaa tehdä päätökset liiketoimintaperusteisesti ja palkata ydinosaamisia. Kielitaito seuraa.
  • Lauri Törrö EcoUp Oyj:stä kertoi mainion esimerkin monikielisyydestä. Heille oli rekrytoitu turvapaikan hakijoita. Työturvallisuusinfot on hoidettu kuvakortein ja materiaaleja on käännetty kohdekielille. Kääntäjä on välillä myös toiminut perehdytyksessä tukena. Työt sujuvat hyvin, väki on motivoitunutta ja jopa houkuttelee muita samaan työpaikkaan. Esimies on opetellut arabiaa, jotta pärjää kahvihuoneessa. Tämä on innoittanut myös muita työyhteisössä kieliopintoihin. Pärjää ilman suomeakin.

Molempi parempi

Kuten esitellyistä perusteluista puolesta ja vastaan käy ilmi, argumentit pyörivät samojen teemojen parissa, mutta lähestyvät asiaa vastakkaisista suunnista. Toisaalla kielitaidon puute voi olla este, toisaalla haetaan muita ratkaisuja. Molempia tarvitaan. Monissa tehtävissä pääsee liikkeelle ilman kielitaitoa ja moni oppii kielitaidon parhaiten arjen kuvioissa. Oli niin tai näin, pitää etsiä joustavat tavat kielitaidon hankkimiseen ja tunnistaa, missä tehtävissä pärjää vähemmälläkin kielitaidolla. Ja tukea myös muun työyhteisön kielitaitoa ja kielitietoisuutta. Selvää on, että kotimaisten kielten tärkeyttä ei voi vähätellä, tai tehdään karhunpalvelus integraation kannalta. Kieli on avain kulttuuriin.

Puheenvuorojen jatkeena käyty keskustelu toi esiin hyvän näkökulman. Kun puhutaan kielitaidosta, mistä puhutaan? Moni vieraskielinen saattaa puhua useita eri kieliä ja olla varsin kielitaitoisia. Valikoimaan vaan ei satu kuulumaan ruotsi tai suomi. Jos sellaisilta henkilöiltä ja erityisesti heidän perheiltään, jotka ovat tulossa muutamaksi vuodeksi Suomeen töihin, vaaditaan kotimaisten kielten opettelua työn tai opiskelupaikan saamiseksi, voimme unohtaa KV-rekrytoinnin vastauksena osaajapulaan. Kielipakko ei taida olla varsinainen vetovoimatekijä tällaisessa tapauksessa?

Kielitaitokysymykseen ei ole yhtä oikeaa vastausta. Kuten makkarassa, myös tässä asiassa on kaksi päätä, jotka ovat samaan aikaan yhtä tosia ja tarpeellisia molemmat. Vaade kotimaisten kielten taidosta tai toisaalta kielitaidon tarpeettomuus ovat saman asian ääripäät, sidoksissa toisiinsa. Tapauskohtaisesti on ratkaistava, kummasta päästä makkaraa haukkaa ensin. Vai aloittaako keskeltä? On täysin elämäntilanteesta, työtehtävästä, henkilön taustoista ja vastaanottavuudesta kiinni, miten ratkaisua kielikysymykseen lähdetään hakemaan.

VIERKO-hankkeessa haukkaamme makkaraa molemmista päistä ja teemme osuutemme, jotta mausteita riittää makkaran molempiin päihin. Niin koulutuspolulla ja työnohessa tapahtuvan kielitaidon hankkimiseen tai toimimiseen vierailla kielillä, monikulttuurisesti.

Pyöreä hiiligrilli, jossa makkaroita ja kasviksia

Henna Hyytiä, 13.6.2024, Keuda

Pidin VIERKOn väliseminaarissa etätyöpajan “Case kansanopisto” kansanopistojen S2-opetuksesta. Etätyöpajassa tein selkoa kansanopistojen erityispiirteistä ammatillisen koulutuksen ja maahanmuuttajien koulutuksen järjestämisen näkökulmista. Lopuksi keskusteltiin siitä, miten kansanopiston S2-opetus eroaa muiden koulutuksenjärjestäjien S2-opetuksesta – vai eroaako se? Tässä kirjoituksessa nostan esille muutamia näkökohtia väliseminaariesityksen ja käydyn keskustelun pohjalta.

Kansanopistot ovat vapaan sivistystyön oppilaitoksia, joissa järjestetään vapaan sivistystyön koulutusta ja ammatillista koulutusta. Suomessa on 74 kansanopistoa. Opistot saavat rahoitusta valtiolta, ja useimmat niistä ovat yksityisiä. Osa opistoista on sitoutumattomia, osalla on aatteellinen tausta. Kansanopistojen erikoisuus on sisäoppilaitos- eli internaattimuotoisuus. Se tarkoittaa sitä, että opistolla voi halutessaan asua asuntolassa ja erityisesti sitä, että yhteisöllisyys läpileikkaa kansanopistojen pedagogiikkaa ja muuta toimintaa. Ammatillisen koulutuksen puolella kansanopistot ovat tunnettuja erityisesti kasvatus- ja ohjausalan koulutusten järjestäjinä.

Kansanopistojen maahanmuuttajille suunnattu koulutustarjonta on monipuolista ja laajaa. Opistoilla järjestetään esimerkiksi aikuisten perusopetusta, omaehtoista vapaan sivistystyön kotoutumiskoulutusta ja työelämään tai korkeakouluun valmentavia opintoja. Opistoilla on myös mm. maahanmuuttajien yrittäjyyskoulutuksia sekä nuorille maahanmuuttajille suunnattuja koulutuksia. Monet kansanopistot toimivat aktiivisina hankekumppaneina erilaisissa maahanmuuttajahankkeissa.

Kansanopistopedagogiikassa korostuva yhteisöllisyys luo hyvän pohjan kielen oppimiselle. Pienissä yhteisöissä opiskelijoita pystytään tukemaan kokonaisvaltaisesti. Opiskelijatarinoissa toistuu kertomus siitä, kuinka yhteisöllinen ilmapiiri helpottaa koti-ikävää ja auttaa kotoutumaan. Opettajiin syntyy henkilökohtainen suhde, kun kaikki tuntevat toisensa. Opiskelijat ovat aktiivisesti mukana yhteisön eri toiminnoissa ja tapahtumissa, mikä tukee kielen oppimista eri konteksteissa.

Yhteisöllisyys ja opiskelijoiden kohtaaminen eivät tietenkään ole pelkästään kansanopistojen omaisuutta, vaan kaikki ammatillisen koulutuksen järjestäjät pyrkivät siihen. Väliseminaariesitykseni pohjalta käydyssä keskustelussa kuitenkin todettiin, että yhteisöllisyys, kokonaisvaltainen tuki ja opiskelijoiden kohtaaminen ovat kansanopistojen erityisosaamista ja korostuvat niiden toiminnassa. Kansanopistoista löytyy myös laaja asiantuntijajoukko S2-opetukseen liittyen.

Edustan itse Haapaveden Opistoa, joka on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kansanopisto Pohjois- Pohjanmaalla. Olen iloinen siitä, että olemme päässeet mukaan VIERKO-hankkeeseen ja saaneet samalla tuoda kansanopistojen ääntä kuuluville. Yhdessä ja toisiltamme oppien voimme tehdä S2-opetuksesta entistä laadukkaampaa!

18.6.2024 Sari Keskimaa, Haapaveden Opisto

Yksi kaveri joutui testauttamaan kielitaitonsa virallisesti. Helppo nakki, kaikki sanoivat, sinä kyllä osaat – mutta sekös vasta lisäsi paineita. Pelissä oli paljon, vaikka osaamisen kanssa ei ollut ongelmia.

Sydän hakkasi ennen testiä aloittelijarumpalin riemulla ja vessassa piti huuhtoa kasvoja kylmällä vedellä. Tämmöistäkö tämä oli koulussa ja opiskeluaikoina, missä erilaisia kokeita kuitenkin tehtiin alvariinsa?

Toinen kaveri päätti hankkia uimataidon aikuisena. Ensin piti voittaa pelko ja häpeä. Miten hän on täällä hallilla vasta nyt, kun toiset ovat oppineet jo pikkulapsina! Miltä tämä aikuisen ihmisen aloittelu näyttää noiden mielestä, jotka polskivat vailla piilevää paniikintunnetta.

Milloin viimeksi katsoit peilistä toden teolla omaa keskeneräisyyttäsi? Milloin omaa osaamistasi on testattu niin, että lopputuloksella oli aidosti merkitystä?

Miltä se tuntui?

Jotkut tottuvat olemaan jatkuvan ulkopuolisen arvioinnin kohteena esimerkiksi työuralla edetessään. He ehkäpä kehittävät samalla vahvan ammatillisen minäkuvan ja tarvittavaa resilienssiä paineen alla olemiseen.

Toiset taas ovat parhaan nuoruuden taakse jättäessään tilanteessa, jossa koulut on käyty ja pätevyys hankittu jo kauan sitten. Osaamista mahdollisesti päivitetään leppoisilla etäkursseilla.

Samalla saattaa unohtaa, millaisia haasteita ja millaista jännitystä, jopa pelkoa voi tulla sivutuotteena, kun koettaa luovia eteenpäin koulutusten ja työelämän maailmoissa. Taustalla vaikka työttömäksi jäämisen pettymys.  

Opiskelu on nivelvaihe, kehityskriisin paikka. Tämä voi olla negatiivinen tai positiivinen asia, riippuen siitä, miten asia tiedostetaan ja miten sen kanssa toimitaan.

Käymistila päässä ja arjessa sekä omat ja muiden odotukset ja oletukset voivat triggeröidä kaikenlaista, nostaa esiin tunnetiloja kaukaa lapsuudesta.

Kuormittunut ihminen hätäilee, säntäilee umpimielisesti ja tekee ratkaisuja pikaistuksissaan. Ajatus sakkaa tai kasvaa liian isoksi. Kun pitäisi näyttää (ja ymmärtää) mitä osaa, voi monesta eri syystä lyödä tyhjää.  

”Me kaikki pelkäämme, olemmehan ihmisiä. Mutta sinä olet liian häpeissäsi myöntääksesi sen. Ja tätä sinä kutsut rohkeudeksi.”

Näin viisaasti asia sanoitetaan Akira Kurosawan elokuvassa Juopunut enkeli. Kohtauksessa tohtori Sanada koettaa puhua järkeä Toshino Mifunen näyttelemälle gangsteri Matsunagalle. Vasta inhimillisyyden hyväksyminen antaa mahdollisuuden kasvuun ja siinä voimme auttaa toisiamme.

Kun kartoitetaan osaamista, tilanne voi olla haastava sekä kartoitettavalla että kartoittajalla. Katveeseen voi jäädä paljon vaikka mistä kulmasta lähestyisi. Miten otamme vastaan toisten hermostuksen? Mitä näemme sen takana?

On tärkeä erottaa oppija ja osaaja tunteiden kokijasta. Oppilaitoksen henkilökunta voi pienilläkin eleillä antaa apua jännityksen käsittelyyn.

Osaamisen testaamisen keinot paranevat. Samalla tavoin kuin ihmiset ”brändäävät” itseään aina vain paremmin, me opimme katsomaan olennaiseen – ihmiseen pelottoman kiiltokuvan tai jännittäjän takana.

Tekoäly voi helpottaa prosesseja, nopeuttaa kommunikaatiota vapauttamalla aikaa. Se helpottaa kohtaamista, mutta ei korvaa sitä.

Tarvitaan jatkuvasti päivittyvää tietoa työelämän realiteeteista ja mahdollisista poluista sekä hyvien onnistumisten tuomaa varmuutta tukemisessa. Samaten tarvitaan omien ennakko-oletusten jatkuvaa tiedostamista sekä alati päivittyviä käsityksiä ihmisten elämänkuluista ja mahdollisuuksista.

Oppijoiden ohjaaminen ei ole astioiden lajittelua omiin lokeroihinsa. Vaikka kartoittamisen käytänteet kehittyvät ja automatisoituvat, kohtaamisen on oltava aito. Muuten ollaan tilanteessa, jossa lääkäriksi haluavia pusketaan lähihoitajiksi tai orastavaa yrittäjähenkisyyttä ei osata nähdä vaan ohjataan luova ja uuttera ihminen harmaan työnhaun arkeen.

Maailmankansalainen voi myös äänestää jaloillaan, jos yhteiskunnasta ei löydy hänelle väyliä hyödyntää osaamistaan.

”Kaikki mikä on lahoa on totta, toteutunutta, siksi kaunista”, kirjoitti Arto Melleri. Kun kartoitamme hakijoiden ja opiskelijoiden osaamista, meillä on aina nähtävissä muitakin ajan kerroksia ja kokemuksia kuin nippu todistuksia.

Japanilaisessa kintsugi-taidefilosofiassa korjataan rikkoutuneita keramiikka-astioita yhdistämällä palaset yhteen käyttäen esimerkiksi kultaa – ajatuksena, että rikkoutunut ja korjattu esine voi olla kauniimpi ja arvokkaampi kuin alkuperäinen, ehjä esine. Filosofiassa vaalitaan epätäydellisyyttä ja sen inhimillisyyttä.

Mahdollisimman eheä kuva ihmisestä eri puolineen lyhyenkin kohtaamisen aikana auttaa saamaan yhteisymmärryksen nykytilanteesta ja kehitystarpeista. Oppiminen on kriisin paikka, mutta jos ihminen saa olla koulussa omana itsenään, virheineen ja jännityksineen, murros johtaa hyvinvointiin.

Lihaskin repeytyy ennen kuin se kasvaa. Tähän tarvitaan hikeä ja tympeääkin vaivannäköä sekä oikeaa ravintoa ja hyvin rytmitettyä lepoa. Kaikki se on helpompaa, kun apuna on ryhmä personal trainereita: oppilaitoksen auttamishaluinen henkilökunta.

26.6.2024 Heikki Romppainen, Taitotalo

Elokuu 2024

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ovat ammatillisen koulutuksen ns. hyväksiluvun käsitteitä, jotka menevät lähekkäisten nimiensä vuoksi helposti sekaisin. Osaamisen tunnustaminen tarkoittaa, että opiskelija saa aiemmista opinnoistaan suoraan arvosanan vastaamaan nykyisen opiskelualansa opintoa, eikä hänen tarvitse suorittaa vastaavaa opintoa uudestaan (korkeintaan hän joutuu ajantasaisuuden tarkistamiseen). Tunnistaminen puolestaan tarkoittaa, että opiskelijalla havaitaan olevan osaamista johonkin tutkintotavoitteeseen. Tällöin opiskelija saattaa päästä suoraan osoittamaan osaamisensa näytöillä. Näyttöjen laajuus ja tapa tietenkin riippuvat siitä, liittyykö tunnistaminen yhteisiin vai ammatillisiin tutkinnon osiin.  Kun osaaminen on tunnistettu, opiskelijan ei tarvitse hankkia osaamista eli harjoitella uudestaan sitä asiaa, jonka hän jo hallitsee, vaan pelkästään antaa näyttöä osaamisestaan. Muut tutkinnon osat ja osien osa-alueet suoritetaan normaalisti.  

VIERKO-hankkeen työpaketti kolmosessa pohditaan osaamisen tunnistamista ja tunnustamista vieraskielisten opiskelijoiden näkökulmasta. Monilla maahanmuuttaneilla saattaa olla jo omasta kotimaastaan osaamista, jota he voisivat hyödyntää ammatillista perustutkintoa suorittaessaan. Tätä osaamista on kuitenkin usein hankala havaita esimerkiksi siksi, että vieraalla kielellä aidon osaamisensa ilmaiseminen voi olla haasteellista. Muun muassa tähän ongelmaan työpaketissamme pyritään löytämään ratkaisuja. Ratkaisuja saatetaan etsiä vaikkapa tekoälyn ja muiden digitaalisten menetelmien kautta.  Yhtenä tavoitteista on tietenkin se, että opiskelijoiden tarvitsisi opiskella vain niitä asioita, joita he eivät vielä hallitse. Onnistuneen osaamisen tunnistamisen vuoksi opiskelijoille jää enemmän aikaa ja resursseja hankkia osaamista niissä asioissa, jotka ovat heille uusia.  

Keväällä 2024 työpaketissamme järjestettiin kaksi kyselyä vieraskielisten opiskelijoiden osaamisen tunnistamiseen liittyen, toinen oppilaitoksille ja toinen opiskelijoille itselleen. Oppilaitoksia kyselyyn vastasi noin 40 ja opiskelijoita lähes 500. Oppilaitoksille osoitetun kyselyn perusteella useimmilla oppilaitoksilla ei vielä ole käytössään juurikaan osaamisen tunnistamiseen liittyviä teknologisia tai digitaalisia välineitä. Useimmat oppilaitokset kuitenkin näkevät, että tällaisista menetelmistä voisi olla hyötyä ja toivovat saavansa hankkeen myötä uusia keinoja osaamisen tunnistamiseen.   

Opiskelijoista hyvin suuri osa ei kyselyn vastausten perusteella ymmärtänyt, mitä osaamisen tunnistaminen oli, vaikka kysely pyrki selkokielistämään käsitteitä eikä osaamisen tunnistaminen -sanaparia käytetty siinä lainkaan. Kyselyssä mm. kysyttiin, miten suuren osan osaamisen tunnistamiseen liittyvästä keskustelusta opiskelijat olivat ymmärtäneet. Vain 11 % opiskelijoista vastasi ymmärtäneensä suomenkielisestä keskustelusta kaiken, ja 53 % kertoi ymmärtäneensä puolet tai vähemmän. Vieraalla kielellä onkin hyvin vaikea ilmaista omaa osaamistaan ja taitojaan.  

Sinällään ei ole ihme, että vieraskielisille opiskelijoille osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen asiat olivat vaikeita, koska myös moni oppilaitoskyselyyn vastannut opetushenkilökuntaan kuuluva henkilö vastasi osaamisen tunnistamisessa käytetyistä digitaalisista menetelmistä kysyttäessä kertomalla osaamisen hankkimiseen liittyvistä teknologioista ja välineistä. Vaikuttaa siis siltä, että monilla oppilaitoksilla on käytössään osaamisen hankkimiseen liittyviä digitaalisia menetelmiä, mutta ei niinkään osaamisen tunnistamiseen liittyviä. Kuitenkin opiskelijoiltakin tulleen palautteen perusteella osaamisen tunnistamisen digitaaliset välineet saattaisivat hyvinkin tasa-arvoistaa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessia, tehdä siitä läpinäkyvämpää ja vahvistaa opiskelijan oikeusturvaa. Opetushenkilökunnalta välineet sen sijaan luultavasti vähentäisivät työmäärää ja mahdollistaisivat enemmän aikaa opiskelijan aitoon kohtaamiseen.  

Nyt näiden menetelmien ja tapojen kehittämiseen vain pitäisi saada pitkäkestoisempaa rahoitusta, jotta saisimme osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessakin digiloikan tehtyä! 

2.8.2024 Venla Lintunen, Salpaus

Bildtext:
Den ena av de två ukrainska grupperna utdimitterades i mars 2024 och av dem har flera sommarjobb inom vården och majoriteten har sökt vidare och vill fortsätta studera i höst.


På Yrkesakademin i Österbotten har vi under det senaste året haft två grupper av ukrainska studerande som har gått en utbildning till omsorgsassistent, men inom ramen för ett utvecklingsprojekt finansierat av servicecentret Skols. Tanken var att hitta personer med bakgrund inom vården eller personer som hade en stark motivation för att jobba inom vården och försöka få dem in på arbetsmarknaden så snabbt och lyckat som möjligt. Utbildningen i det här fallet omfattade två examensdelar av grundexamen inom social- och hälsovårdsbranschen. Tyngdpunkten i början av utbildningen låg på det svenska språket samt landet, kulturen och vårdsystemet i Finland. Extra stöd i svenska språket har getts under hela utbildningen både i form av studier men främst med hjälp av de i projektet anställda ukrainska språkhandledarna som redan själva bott i landet ett antal år och som har god insyn i samhället. Studerandena behövde inte kunna svenska när studierna inleddes.

I den här artikeln ska vi fokusera på det positiva, det utmanande och på framtiden när det gäller att undervisa med en språkhandledare som stöd i klassen. Den här artikeln har skrivits på basen av de svar och tankar som lärare i projektet har delat med sig av.

Fördelar med språkhandledare: Stöd, vägledning och en snabbare väg ut på arbetsmarknade

Samarbete med en språkhandledare kan ge en rad fördelar för både lärare och studerande. Språkhandledaren kan fungera som ett värdefullt stöd och en guide i lärandet eftersom hen själv också gått genom processen med att lära sig ett nytt språk och integreras i samhället. Handledaren bidrar också till att skapa en mer positiv och inkluderande lärmiljö samt att öka den interkulturella förståelsen i klassrummet, vilket gynnar både studerande och lärare.

En av de främsta fördelarna är att språkhandledaren kan ge individuell hjälp till studerande som behöver extra stöd. Detta kan vara avgörande för att studerande med annat modersmål ska våga och kunna nå sin fulla potential och känna sig trygga i sin inlärningsprocess. Genom att ta hand om vissa uppgifter, som förberedelser, bedömning, studiebesök och praktikplatsbesök kan språkhandledaren avlasta läraren och frigöra tid för att fokusera på undervisningen. Effektiviteten ökar när man kan dela på arbetet. Om planeringen och samarbetet mellan läraren och språkhandledaren görs bra så optimerar man resurserna och i t.ex. större grupper kan undervisningen individualiseras för olika behov och förhoppningsvis minska arbetsbelastningen på en enskild lärare. Detta i sin tur kan leda till en mer effektiv och engagerande undervisning som gynnar alla studerande.

Språkhandledaren kan även spela en viktig roll i översättningar av material och frågor och svar under lektionerna. Detta kan vara en ovärderlig hjälp för studerande som fortfarande kämpar med att bemästra det svenska språket. Men språkhandledarens roll sträcker sig också längre än bara språket. De kan ge stöd i situationer som uppstår i studerandens liv, även gällande icke pedagogiska saker och ärenden eftersom de själva gått genom samma känslor och byråkratiska snårskog. Detta kan bidra till att skapa en trygghet för både studerande och lärare och underlätta integrationen i det lokala samhället och i längden också leda till en snabbare väg ut på arbetsmarknaden.

Nackdelar med språkhandledare: Utmaningar att ta hänsyn till

Samtidigt som språkhandledare kan ge många fördelar, finns det också vissa utmaningar att ta hänsyn till. En av de största nackdelarna är att undervisning med språkhandledare kan ta dubbelt så lång tid. Detta kan bero på behovet av översättningar, extra förberedelser och samordning mellan lärare och språkhandledare.

Det kan även vara svårt att hitta kvalificerade språkhandledare, speciellt inom vissa ämnesområden eller vid specifika språkbehov. Att hitta en person med rätt språkkompetens, pedagogisk utbildning och kulturell förståelse kan ta tid och resurser. Därför är det viktigt att avsätta extra tid för planering och introduktion till arbetet med handledaren i början. Rollerna och ansvarsområdena för båda parter behöver vara tydliga, för att undvika missförstånd och dubbelarbete.

Översättning gör att förståelsen för det som undervisas, snabbare blir stor, men vissa studerande kan bli lata med att lyssna in på svenska då de väntar på den översatta versionen. Detta kan leda till en långsammare eller mera passiv svenskinlärning och en bristande vana att aktivt försöka använda språket. Det är därför viktigt att också hitta en balans mellan översättningar och aktivt deltagande på svenska. T.ex. genom att skapa en lärmiljö som uppmuntrar till aktivt deltagande och användning av svenska även när översättningar finns tillgängliga. Översättningarna behöver minska eller ges i andra former längs med utbildningens gång och handledarens jobb behöver också förändras.

Studerandeperspektivet: Stöd, trygghet och motivation

Studerandes upplevelser av att samarbeta med en språkhandledare ger en värdefull inblick i hur detta kan påverka inlärningen och integrationen. Många studerande uttrycker stor uppskattning för det extra stöd och den individuella hjälp som de får från språkhandledaren. Att ha en person i klassrummet som talar deras modersmål är en stor trygghet och underlättar kommunikationen framför allt i början. Samtidigt kan vissa studeranden ibland känna sig osäkra på vem de ska vända sig till med frågor eller problem. Det är därför viktigt att skapa en tydlig struktur och plan för att alla ska veta vem de kan kontakta.

Att få lektionsmaterial, uppgifter och frågor översatta till sitt modersmål har varit en stor hjälp för att kunna förstå innehållet på förhand och sedan mera aktivt kunna delta i undervisningen. Samtidigt finns en överhängande risk att vissa studerande tar den ”lätta vägen” och frågar språkhandledaren på sitt modersmål i stället för att först försöka på svenska. Därför viktigt att hitta en balans som redan tidigare nämndes, för att optimera inlärningen.

Förbättringar och framtida tillämpningar: Att optimera språkhandledarrollen

För att maximera effekterna av språkhandledarstöd och skapa en ännu mer framgångsrik inlärningsmiljö, kan man överväga följande förbättringar och framtida tillämpningar. Utvecklingen av mer tydliga riktlinjer och modeller för samarbetet mellan lärare och språkhandledare kan bidra till att undvika missförstånd och optimera rollerna. Fortbildning med fokus på språkmedvetet lärande och kompanjonlärarskap är också viktigt.

Språkhandledare kan spela en värdefull roll i många fler situationer i skolvärlden och även inom andra branscher utöver den nu testade hälsovårdsbranschen. Att använda språkhandledare i arbetsmiljön på praktikplatser kan ge mycket viktigt stöd i introduktion och anpassning i yrkeslivet, både för arbetsgivare och studerande. Att utveckla modeller för samarbete med språkhandledare i t.ex. grupper med blandade modersmål kan skapa en mer dynamisk och inkluderande lärmiljö. Studerande kan lära av varandra och språkhandledaren kan ge individuellt stöd till studerande med olika språkliga behov.

En språkhandledare är ovärderlig men tillgången till material på sitt modersmål kan redan nu men även i framtiden bli mer tillgängligt och smidigt via AI-baserade verktyg. Detta kan ge studerande en extra resurs för att fördjupa sin förståelse, öka motivationen och underlätta studierna. AI-verktyg kan också användas för att sammanfatta och lyfta fram det viktigaste i långa svåra texter på svenska, vilket sparar tid då de inte behöver översätta allt.

Genom att implementera dessa förbättringar och utforska nya tillämpningsområden kan man optimera språkhandledarrollen och skapa en ännu mer effektiv och inkluderande inlärningsmiljö för studerande med annat modersmål. Sammanfattningsvis kan språkhandledare vara ett värdefullt verktyg för att förbättra inlärningen och påskynda integrationen i samhället och vägen ut till arbetslivet. Som en bonus från en inkluderingssynvinkel är även att skolor kan erbjuda kortare och längre anställning för nyfinländare som redan varit i landet en tid och ge dem en bra början på arbetslivet i Finland. Närvaron av språkhandledare i skolvardagen är också något som gör skolan interkulturell på en ny nivå när interkulturell representation också syns i personalen.

Melina Saari, Yrkesakademin i Österbotten, 5.8.2024

Vierkon työpaketissa 4 kehitetään ja kootaan selkokielisisä opetus- ja ohjausmateriaaleja. Tavoitteissa on lisäksi se, että opetusmateriaalien selkokielistämisessä hyödynnetään tekoälyä.

Tekoälyn suomenkieliset selkokielen kielimallit ovat olleet vielä aika rajoittuneita. Tekoälyn kehitysvauhti on huimaa, ja mitä enemmän tekoäly saa tietoa ja esimerkkejä selkokielestä, sitä paremmin siltä tullaan saamaan apua helppojen materiaalien muokkaamiseen.

Tekoäly tarvitsee monessa kohtaa ihmisen apua. Ensinnäkin, kun tekoälylle kirjoitetaan kehote eli pyyntö tuottaa jotain, sille täytyy selittää seikkaperäisesti, mitä selkokieli on. Toisekseen se tarvitsee esimerkin tekstistä, joka on sekä yleiskielellä että selkokielellä. Kolmanneksi: kannattaa antaa muutama muukin esimerkki tekstistä, joka on sekä yleis- että selkokielellä. Vasta näiden kolmen johdattelun jälkeen kannattaa tekoälylle antaa pienissä osissa muutettava teksti.

Tein testin, miten ilmaiset Microsoftin Copilot ja ChatGPT muuttivat selkokielelle VIERKO- esittelytekstin.

Alkuperäinen teksti:

VIERKOssa on viisi työpakettia, joiden raameissa edistetään eri teemoja monin tavoittein ja toimenpitein. Työpakettien tematiikkaa avataan tällä sivulla tiiviiden kuvausten kautta. Työpakettikohtaisia välituloksia julkaistaan työpakettien toimenpidekuvauksiin lisättävin linkein. Muutamassa toimenpiteessä ensimmäiset käynnistämisvaiheen kysely- ja kartoitustulokset ovat jo saatavilla. Muuten ensimmäisten toimenpiteiden tuloksia on luvassa kesän 2024 korvalla ja loppuvuodesta 2024.

Copilotin teksti:

VIERKOssa on viisi työpakettia, joissa edistetään eri teemoja monin tavoittein ja toimenpitein. Työpakettien aiheita selitetään lyhyesti tällä sivulla. Työpakettien etenemisestä julkaistaan lisätietoa työpakettien toimenpidekuvauksissa olevien linkkien kautta. Joissakin toimenpiteissä on jo saatavilla ensimmäiset kysely- ja kartoitustulokset käynnistämisvaiheesta. Muuten ensimmäisten toimenpiteiden tuloksia odotetaan kesällä 2024 ja loppuvuodesta 2024.

ChatGPT:n teksti:

VIERKOssa on viisi työpakettia. Työpaketit edistävät eri teemoja monin tavoin. Työpakettien teemat selitetään tällä sivulla lyhyesti. Työpakettien tuloksia julkaistaan linkkien avulla. Joissain työpaketeissa on jo ensimmäisiä tuloksia. Muiden työpakettien ensimmäiset tulokset tulevat kesällä 2024 ja loppuvuodesta 2024.

*

Copilotin vastaus on kaukana selkokielestä, esimerkiksi siinä on:

  • vaikeita sanoja, pitkiä yhdyssanoja: toimenpitein, toimenpidekuvauksissa, käynnistämisvaiheista…
  • vaikeita rakenteita: kautta, olevien, saatavilla
  • passiivimuotoa.

ChatGPT tiivistää ja helpottaa tekstiä merkittävästi, mutta sen tulos on töksähtelevää päälausekieltä. Jonkin verran sanavalintoja täytyy selventää, esimerkiksi sanat työpaketti ja teema eivät ole selkolukijalle ymmärrettäviä, ja avulla-rakenne on kankea. Mukana on abstraktia kieltä, esimerkiksi tulokset.

*

Ihmistä tarvitaan tekoälyn kumppaniksi ja selkokielen huoltajaksi. Selkoistaja tarkistaa ja tarkentaa sisältöä, ja sen jälkeen hän muokkaa tekoälytuotoksen sujuvaksi selkokieleksi – esimerkiksi näin:

VIERKOssa on viisi työpakettia eli osaa, ja joka osassa on paljon eri aiheita. Lue aiheet tältä nettisivulta.

Työpakettien työntekijät keräävät tietoja ja tekevät materiaaleja. Ne julkaistaan tällä nettisivulla. Ensimmäiset tiedot ja materiaalit on jo julkaistu, ja niitä tulee lisää vuoden 2024 aikana.

(Huomaa: verkossa selkotekstiä ei rivitetä niin, että yksi ajatus/lause on yhdellä rivillä.)

Tein tekstitestauksen juhannusviikolla 2024. Voi olla, että blogijutun julkaisun aikana tekoäly on jo edistynyt selkokielistäjänä. VIERKON työpaketissa 4 olemme tehneet jo kaikkien avuksi selkokielistämistä tukevan kehotteen (linkki Sitesiin?).

16.8.2024 Tuija Takala, Stadin AO, Työpaketti 4

Syyskuu 2024

VIERKO-hankkeessa tavoitteena on kehittää ja koota selkokielistä opetusmateriaalia. Verkosta löytyy jo paljon selkokieliseksi määriteltyjä materiaaleja – osa selkokielisiä, osa selkeitä ja osa vaikeita. Se pistää pohtimaan, mitä selkokieliseltä opetusmateriaalilta odotetaan tai edellytetään.

Selkeän yleiskielen olemme oppineet koulussa. Sen tulisi olla ymmärrettävää kieltä: se noudattaa kielen normeja, sanat ja lauseet ovat yleistajuisia ja teksti (puhuttu ja kirjoitettu) etenee selkeästi. Tunnistamme selkeän yleiskielen esimerkiksi Ylen uutisista tai paikkakuntamme sanomalehtien asiateksteistä

Selkokieli sen sijaan on kaikilla tasoilla helpompaa kuin yleiskieli, vaikka rajaa selkeän yleiskielen ja selkokielen välillä ei ole aina helppo erottaa. Nyrkkisääntö on se, että selkokielessä sisältö, sanat, lauseet, virkkeet ja tekstikappaleet ovat helpompia kuin yleiskielessä. Kaikenlainen monimutkaisuus ja monitulkintaisuus karsitaan selkokielestä pois, ja hankalia yleiskielen sanoja selitetään.

Selkokielen puhuja ja kirjoittaja muistaa kaiken aikaa, että selkokieltä tarvitsevat ihmiset, joilla on kielellisiä vaikeuksia. Syy voi olla esimerkiksi kehittyvä suomen kielen taito tai erilaiset oppimisvaikeudet.

Kielellisen helppouden lisäksi kirjoitetun selkotekstin ulkoasun tulee poiketa yleiskielestä, ja sillä varmistetaan, että tekstin hahmottaminen on mahdollisimman helppoa. Esimerkiksi rivit ja tekstikappaleet ovat lyhyitä, fontti on iso ja rivien välit leveitä. Nämä ohjeet fonttisuosituksineen koskevat myös verkkosivuja. Painettavaksi tai tulostettavaksi tarkoitettuun tekstiin on vielä erityisohje: yhdellä rivillä on vain yksi ajatus (lause, yhtenäinen lauseke).

Kukaan ei tarkoituksella tee vaikeita tekstejä, mutta välillä voi unohtua, että opiskelija ei ole ammattilainen eikä hän ymmärrä ammatin erikoiskieltä. Opettajan tai ohjaajan ajatus helposta kielestä voi karata kauas opiskelijan osaamisesta ja tarpeista.

Nykyisin käytetään myös käsitettä selkeäkielinen, ja kyllä jo se on askel opiskelijalähtöisempään materiaaliin kuin mitä on esimerkiksi oppikirjoissa tai monessa ammattikielisessä materiaalissa. Opiskelija, jonka kielelliset taidot ovat huonot, tarvitsee ennen ammattikieltä vähintään selkeän yleiskielistä eli selkeäkielistä selitystä.

Monelle opiskelijalle ei selkeäkielisyys riitä. Silloin ei ole opettajalla ja ohjaajalla olla muuta vaihtoehtoa kuin selkokielistää – ja ottaa selvää, miten selkoa tehdään. Silloin opettaja ja ohjaaja käyttää vain helpointa kieltä ja helpoimpia kielen rakenteita, jolla aukaistaan keskeisiä käsitteitä, annetaan esimerkkejä, selitetään sellaisiakin sanoja, jotka ovat yleiskielisiä mutta pitkiä, sanamuodoiltaan ja taivutukseltaan hankalia sekä opiskelijalle vieraita. Samalla hän tietää tekstin helpon ulkoasun ja saavutettavuuden periaatteet.

Näytän esimerkin tekstistä Minä oppijana (Mun elämä – Ohjausmateriaalia erityisopetukseen, OPH 2024):

1) Alkuperäinen teksti

Suunnitelmallinen oppiminen edellyttää uuden tiedon tai taidon harjoittelua ja omaksumista. Oppiminen rakentuu pala kerrallaan. Aiemmin opittua sovelletaan uusiin tilanteisiin.

2) Teksti selkeällä yleiskielellä

Oppiminen rakentuu pala palalta niin, että oppiminen on suunnitelmallista. Se edellyttää uuden tiedon tai taidon harjoittelua ja omaksumista. Oppija soveltaa aiemmin opittua uusiin tilanteisiin.

3) Teksti selkokielellä verkossa

Opit uudet asiat niin, että harjoittelet tietoja ja taitoja. Oppiminen on silloin suunnitelmallista, kun tiedät, miksi ja miten opiskelet. Käytät vanhoja tietoja ja taitoja, kun opiskelet uusia.

4) Teksti selkokielellä painetussa tekstissä

Opit uudet asiat niin,
että harjoittelet tietoja ja taitoja.

Oppiminen on silloin suunnitelmallista,
kun tiedät, miksi ja miten opiskelet.

Käytät vanhoja tietoja ja taitoja,
kun opiskelet uusia.

VIERKO-hankkeessa laadimme koulutuspaketin kielitietoisuudesta ja selkokielestä. Siten varmistamme, että yhä useampi opettaja ja ohjaaja tietää, miten ammattikielestä edetään selkeään kieleen ja siitä vielä iso harppaus selkokieleen – kirkastamaan oppimista.

2.9.2024 Tuija Takala, Stadin AO

Kuvituskuva

Olitko VIERKOn ihan ensimmäisessä Kick Offissa tammikuussa 2024?
Hankkeen käynnistyessä valmistauduttiin siihen, että VIERKOn työpakettien tulokset juurtuvat moneen eri maaperään. Ajatuksena oli, että alueet, joissa eri oppilaitokset toimivat, ovat eri vaiheessa maahanmuuttokysymyksissä. Osalla alueissa vieraskielisiä on vähän ja pitovoima muutenkin vähäisempää. Toisaalla vieraskielistäkin väkeä on enemmän ja kehitys kasvusuuntaista. Kickoffissa näytettiin muutama käytännön esimerkki siitä, että vieraskielisille on tarjolla monenlaista koulutusta eri puolilla Suomea – erilaisesta lähtötilanteesta riippumatta.

Ammatillisen koulutuksen kielitietoisuusverkoston syyskuun aamukahveilla saatiin lisävalaistusta asiaan. Seillä esiteltiin tilannekuvaa maahanmuuttotaustaisista ammatillisessa koulutuksessa. Tilannekuvan mukaan ammatillisen koulutuksen tutkintotavoitteisista opiskelijoista oli 15 prosenttia muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä vuonna 2023. Uudellamaalla luku on korkeampi, keskimäärin 25 %.

Kielitietoisuutta ja monilukutaitoa
Samalla kun vieraskielisten määrä kasvaa, skaalautuu myös kohderyhmän moninaisuus.
Kielitaitotasot, muu osaamistaso, opiskeluvalmiudet, kotikielten määrä ja kulttuurien kirjo hajaantuvat ja monistuvat entisestään. Sitä tärkeämmäksi nousevat kielitietoisuus ja monilukutaito. Vaikka monilukutaito sinällään ei ole hankkeen fokus, VIERKOssa asia tiedostetaan, ja tematiikkaan syntyy ratkaisuja automaattisesti.

Monilukutaito on iso kokonaisuus. Hankkeessa tuotetaan työkaluja ja tietoa, jotka tukevat monilukutaidon osa-alueita. Paljon riittää tekemistä myös myöhemmin ja muillekin.

  • Monilukutaidon multimodaalisuus tulee esiin VIERKO-tuloksissa esim. selkokielisyyttä tukevissa materiaaleissa tai terminologiaa avaavassa HoksBotissa.
  • Monikulttuurisuuteen on tarjolla hankkeen sisäistä koulutusta, kaikille avoimia koulutuspaketteja ja info- ja tukimateriaalia. Monikielisyyden hyödyntäminen opetuksessa on yksi teema. Monikulttuurisuutta ja monikielisyyttä tukee esimerkiksi taskuopas, jonka avulla niin oppilaitoksessa kuin työpaikoilla opitaan kiinnittämään huomio kieleen.  Arkikieli ja eri alojen kielimuodot ovat moninaisia ja kulttuurisesti värittyneitä.
  • Monimediaisuus näkyy VIERKOssa käsikirjoina ja toimintamalleina, joiden kautta esimerkiksi opetusmateriaaleja voidaan tuottaa eri välineillä, eri kanavissa ja eri käyttöympäristöissä. VIERKOssa syntyy opasta mm. verkko-opetukseen, HoksBottiin, kielten oppimiseen ja oppimisen tukemiseen  eri ympäristöissä ja eri kohderyhmille.
  • Tilanteisuus huomioituu VIERKOssa myös. Kehittämistoimenpiteitä pohditaan työelämässä tapahtuvan oppimisen, verkossa oppimisen ja oppilaitoksessa oppimisen näkökulmasta. Myös erilaiset taustamuuttujat oppimistilanteissa ovat nousseet keskusteluun.

Helppo samaistua – osaanko auttaa?
Palaan vielä otsikkoon. Ajattele itsesi ympäristöön, jossa et ymmärrä kuulemaasi kieltä. Oletko ehkä jo ollut tällaisessa tilanteessa, vaikka matkoilla? Ehkä ymmärrät sanan sieltä sanan täältä. Et pysty lukemaan, koska kirjaimet ovat erilaisia. Pystyt ehkä sanomaan jotain turistioppaan tai Google kääntäjän avulla, mutta et saa vastauksesta tolkkua. Ja googlekääntäjäkin puhuu puuta heinää. Englannillakaan ei tule selvyyttä. Miltä tuntuisi tässä tilanteessa alkaa selvitellä omia tai perheen opiskeluasioita?

Kuvittele tilanne, jossa joudut itsellesi heikolla kielellä (englanti, ruotsi, saksa, espanja, ranska ja mitä näitä koulussa opittuja onkaan) vetämään kokousta tai koulutusta ryhmälle, jolle käyttämäsi kieli on äidinkieli. Mitä toivoisit tässä tilanteessa ryhmältä tai heidän kommunikaatioltaan? Mikä helpottaisi vuorovaikutusta? Tai ajattele käänteisesti: opiskelet itsellesi heikolla kielellä osana ryhmää. Mitä toivoisit?

Erityisesti alueilla, joissa vieraskielisiä alkaa olla paljon, on ja tulee vieraskielisten kanssa työskentelystä arkea. Kun tilanne on päällä työssäsi, onko sinulla valmiuksia helpottaa vuorovaikusta ja luoda turvallista ilmapiiriä ilmaista itseään heikommallakin kielitaidolla? Jopa edistää kielen oppimista?

Katso VIERKOn koulutuskalenteri. Sieltä voi löytyä mukavia koulutuksia oman osaamisen kehittämiseen tässä aihepiirissä.

VIERKOn hankekautta on jäljellä kolmisen kuukautta. Tuloksia aletaan pikkuhiljaa koota kirjoihin ja kansiin. Ja sitten on julkaisun aika. Tuloksia esitellään marraskuun puolivälissä Integration2024 ja tapahtumassa Turussa, 28.11.2024 VIERKOssa loppuseminaarissa Helsingissä. Ilmoittautuminen loppuseminaariin avataan lokakuussa. VIERKOn tuloksia esitellään myös kielitietoisuuden aamukahveilla 12.12.2024.

20.09.2024 Henna Hyytiä, Keuda

PS: Aiheista muualla
LUKILOKI – Oivalluksia luku- ja kirjoitustaitojen opettamiseen ja tukemiseen | Opetushallitus (oph.fi) ja Tarnanen, M. (2019). Monilukutaito. LUKILOKI-hanke 2018–2022. Jyväskylän yliopisto.

Webinaareja (OPH):  Kieli vie mennessään -webinaarisarjasta tukea käytännön työhön

OPVA-kampuksen materiaaleja:
Kielitietoisuus ja selkokielisyys haltuun! (padlet.com)
Sote-OPVA linkkikirjasto (padlet.com)
Palvelualojen linkkikirjasto (padlet.com)
KEKE -S2-OPVA (padlet.com) (Kestävä kehitys)
Yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen (padlet.com)

Lokakuu 2024

Väestöennusteiden laskeva suunta on ollut ennakoinnin näkökulmasta perusviesti jo ikuisuuden.
Ratkaisuna moneen pulmaan, myös muuhun kuin väestökehitykseen, toivotaan kasvavaa maahanmuuttoa ja osaamistason nostoa. Tahtotila ja todellisuus eivät valitettavasti aina kohtaa. Kantaväestön osaamisen lasku on tosiasia. Näin Aleksisi Kiven päivänä VIERKOn sivuilla ulos tulevassa blogissa on ajankohtaista kysyä, että mihin lukutaito katosi? Entä muu osaaminen? Lokakuun alkua on mediassa värittänyt keskustelu myös maahanmuuttajataustaisten nuorten heikosta osaamisesta. Juurisyynä heidän osaamisvajeeseensa nähdään riittävän kielitaidon puute. Se puolestaan on työllistymisen este. Maassa jo olevien osaamisen eteen on siis vielä tehtävää. Emme myöskään voi olla varmoja Suomen houkuttelevuudesta, kun osaajia rekrytoidaan ulkomailta.  KV-talentit voivat valita toisin, sillä osaajia houkutellaan myös muihin maihin.

Kotimaisten kielten osaaminen

Istuvan hallituksen hallitusohjelmassa otetaan kantaa kielitaitokysymykseen. Ohjelmaan on kirjattu, että molempien kotimaisten kielten koulutuksen ja kielitutkintojen tarjontaa ja laatua parannetaan sekä varmistetaan mahdollisuus kotimaisten kielten riittävään opiskeluun. Tämä on merkittävä tavoite, sillä lukuisissa yrityksille suunnatuissa kyselyissä yhteisen kielen puute tai riittämätön kielitaito koetaan esteeksi vieraskielisen rekrytoinnille. Mitä kielitaitoon tulee, tilastoja tarkasteltaessa on huomioitava, että moni vieraskieliseksi kirjattu saattaa olla Suomessa syntynyt ja hänet tilastoidaan äidinkielen perusteella, vaikka henkilö puhuu jotain kotimaisista kielistä natiivin tasolla. Tämä tuo haastekierrettä mm. vieraskielisen opintotarjonnan tai kielikoulutustarpeiden ennakointiin.

Riittävän ja oikein suunnatun kielikoulutuksen tueksi tarvitaan ennakointitietoa. Mitä esimerkiksi oppilaitoksissa pitäisi tietää, jotta voidaan kehittää vieraskielisten koulutusta ja kotimaisten kielten opintotarjontaa siten, että se palvelee sekä työ- että suojeluperusteisesti maahan muuttaneita? Onko kielikoulutuksen tarpeella ja toteutuksella eroa (tai mitä eroa on), jos maahan saapunut on KV-markkinoilta rekrytoitu talentti tai turvallisuussyistä maansa jättävä aikuinen? Mitä vieraskielisiin liittyviä tietoja pitäisi tarkastella ja mistä tiedot löytyvät, jos niitä kerätään?  Esimerkiksi Työvoimabarometri 2024 tarttuu tähän teemaan osaamistarpeiden luokittelussaan. Erikoisammattiosaamisten ja yleisten työelämäosaamisten lisäksi tullaan kartoittamaan kielitaitovaatimuksia. Tämä auttaa työllistymisen esteitä arvioitaessa ja niitä taklaavan koulutuksen kehittämisessä.

Vieraskielinen koulutus ja työllistyminen

Kaikissa tilanteissa kotimaisten kielten taidolla ei ole työn suorittamisen kannalta merkitystä, vaan oleellista on ammatillinen osaaminen kielitaustasta huolimatta. Hallitusohjelmassa on kirjaus, että englanninkielisten ammatillisten opintosisältöjen tarjontaa lisätään. Tämä tarjoaa mahdollisuuden hankkia työllistymistä edistävää osaamista ja siirtyä työelämään nopeammin: kieltä voi oppia opintojen ohessa ja työpaikalla. Ennakoinnin kannalta on hyvä olla käsitys siitä, miltä kielialueilta maahanmuuttajat vuosien saatossa tulevat, ja mikä on heidän koulutustaustansa. Kaikilla ei välttämättä ole valmiuksia opiskella englanniksi, ja saatetaan tarvita esimerkiksi monikielistä opetusta.

Hallitusohjelmassa tavoitellaan myös tilannetta, jossa ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen vähenee ja valmistuneiden työllistyminen paranee. Näiden osa-alueiden ennakointiin on jo saatavilla tietoa. Esimerkiksi Osaamistarvekompassin avulla koulutuksenjärjestäjät pääsevät tarkastelemaan mm. tutkintomääriä tai opintoja, joita opintonsa aloittaneet muun kieliset (äidinkieli muu kuin suomi tai ruotsi) ovat suorittaneet. Tiedon avulla saa näkyviin esimerkiksi sen, suorittavatko vieraskieliset aloittamansa opinnot loppuun samoissa määrin kuin kantaväestö.  Saatavilla olevan tiedon avulla voi arvioida myös, suorittavatko vieraskieliset keskimäärin enemmän tiettyjä tutkintoja kuin kantaväestö, tai suuntautuvatko he tietyille aloille kantaväestöä harvemmin. Vipusesta puolestaan voi tarkastella mm. sitä, miten eri tutkinnoista valmistuneet vieraskieliset työllistyvät. Kiinnostavaa on, millaisia eroja on havaittavissa kantaväestöön verrattuna esimerkiksi alojen työllistävyyden tai palkkarakenteen näkökulmasta.

Hallitusohjelmassa esitetään, että uudistetaan koulutuksen tarjonta vastaamaan nykyistä paremmin työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin, vienti- ja teollisuusmaakuntien tarpeet huomioiden. Työvoiman saatavuushaasteista saa hyvin tietoa monista eri lähteistä. Työvoimapula-aloille tulee tekijöitä oppilaitoksista ja kansainvälisen rekrytoinnin kautta. Koulutuksen mitoittamista varten on varmasti hyvä tuntea esimerkiksi oman alueen oleskelulupien määrät. Tietoa löytyy niin aloista, joille oleskeluluvat on myönnetty kuin oleskeluluvan saaneiden kansallisuuksista. Myös vieraskielisten ja ulkomaan kansalaisten työttömyysrakenne voi olla ennakoinnin näkökulmasta kiinnostavaa, samoin alat, joilla vieraskieliset tyypillisimmin työskentelevät.

Entä ratkaisut?

Ennakointiin tarvittavaa tietoa alkaa karttua vieraskielisyyteen liittyen. Tästä hyvänä esimerkkinä Osaamistarvekompassi. Tietoa maahanmuuton hyödyistä ja haasteista on saatavilla paremmin, kun vieraskielisen väestön määrä kasvaa. Tilasto- ja seurantadataa alkaa muodostua yhä pidemmiltä ajanjaksoilta. Myös datan oikeellisuus ja käytettävyys vahvistunee ajan myötä.  Tiedon pohjalta on mahdollista asettaa realistisia tavoitteita ja suunnata oikein suunnattuja kehittämistoimenpiteitä muun muassa kielikoulutukseen. Kysymys kuuluu, kuinka helposti nämä tiedot ovat esimerkiksi koulutuksenjärjestäjien saatavilla?  Entä miltä nämä tilastot näyttävät tulevaisuudessa, kun vieraskielisten tai maahanmuuttotaustaisten suomalaisten osuus kasvaa tai hallitusohjelman tavoitteet alkavat purra?

Myös ratkaisuja tiedon pohjalta on luvassa. Kielitaitokysymyksissä voi hakea inspiraatiota esimerkiksi Kielibuustissa, joka toimii porttina kotimaisten kielten oppimiseen. Se tarkastelee kielitaidon hankkimista erityisesti korkea-asteen koulutuksen näkökulmasta. VIERKO puolestaan kehittää samaa tematiikkaa ammatilliseen koulutukseen, hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Työ VIERKOssa on alkumetreillä, mutta sieltäkin tuloksia luvassa ennen pitkää.

Jatketaan osaamistason nostamista yhdessä, kaiken saatavilla olevan ennakointitiedon osoittamaan suuntaan!

Ihmisiä näyttöruutujen äärellä. Tutkitaan ennakointitilastoja. Aiheena vieraskielisyys.
Ennakointi on osa ammattiaitoa.

ps. Vieraskynä-blogiin JOTPAssa/Osaamistarvekompassi toivottiin myös kuvaa. Pyysin apua Copilotiltani. Tuloksen perusteella sekin saattaisi tarvita kielikoulutusta. Promptissa oli mukana ennakointi, tilastointi, maahanmuutto ja kielitaito.

10.10.2024 Henna Hyytiä

Tiesitkö, että aivan kaikissa opetussuunnitelmissa aina varhaiskasvatuksesta yliopisto-opintoihin opettajaa velvoitetaan opettamaan yrittäjyyteen liittyviä asioita? Kotoutumiskoulutuskaan ei tee tästä poikkeusta. Opetan itse ammatillista suomea rakennusalan osatutkintotavoitteisessa koulutuksessa ja olen aivan vasta havahtunut oikein kunnolla, miten vähäistä yrittäjyystaitojen opettaminen tai niiden pariin ohjaaminen on ollut omissa koulutuksissani, sillä koulutuksissa ei ole edes sitä pakollista yhteisten tutkinnon osien yhden ospin Yrittäjyyden ja yrittäjämäisen toiminnan kurssia.

Paikatakseni havaittua osaamisvajetta aloin opiskella yrittäjyyskasvatuksen erikoistumisopintoja viime keväänä, vain vähän Vierko-hankkeen alkamisen jälkeen. Nyt olen vakuuttunut, että myös S2-kouluttajassa voi piillä yrittäjyyskasvattaja, joka voi nähdä maailmaa yrittämisen näkökulmasta. Yrittäjyyskasvattajuus voi viedä mukanaan, ja yhtäkkiä huomaan, että yhä useammin käyn työpaikalla yrittäjyyteen liittyviä keskusteluja ja olen alkanut havainnoida maailmaa yrittämisen näkökulmasta. Mahtavaa, että ihmiset yrittävät! Ammatillisessa koulutuksessa hankitaan ammatillista osaamista. Vaatii aivan omanlaistaan osaamista, jos on muuttanut Suomeen hyvin erilaisesta toimintaympäristöstä ja haluaisi perustaa yrityksen.

Yrittäjyys tosin ei tarkoita vain yrityksen perustamista, vaan työelämä tarvitsee myös yrittäjämäisiä taitoja yritysten sisällä. Yrittäjämäisesti työhönsä suhtautuvat työntekijät ovat sitoutuneita töihinsä ja heillä on tavoitteena työpaikan paras. Toivon, että voisin vähän herätellä kouluttajia muistamaan, että yrittäjyyttä ja yrittäjämäisten taitojen kehittämistä kannattaa pitää esillä koko koulutuksen ajan, sillä ne ovat juuri niitä taitoja, joita työelämässä tarvitaan, olipa sitten työsuhteessa tai oman yrityksen puikoissa. Vierko-hanke tarjosi meille mahdollisuuden kehittää työtämme, sillä hankkeen työpaketista numero viisi löytyi osio Opiskelijoiden taitojen kehittäminen vastaamaan työelämän tarpeita. Opetamme Nina Patasen kanssa maahanmuuttaneita ja olemme huomanneet, että opiskelijat saavat liian vähän tietoa yrittäjyydestä. Päätimme sen vuoksi järjestää Yrittäjän päivän Taitotalossa 5.9.2024. Ajatuksena oli, että suunnittelemme toimintamallin materiaaleineen jaettavaksi Vierko-hankkeelle, jotta päivän järjestäminen olisi mahdollisimman helppoa.

Monella opiskelijoistamme on kokemusta yrittämisestä kotimaastaan, ja heille tällainen itsensä työllistämisen muoto voi olla tutuin tapa tehdä työtä. Kun osaamista on hankittu tai päivitetty vastaamaan suomalaisen työelämän vaatimuksia, voi yrityksen perustaminen olla luonnollinen urakehitysjatkumo. Lith (2011; 38) ennakoi, että maahanmuuttajayrittäjyys kasvaa tulevaisuudessa kantaväestön vanhetessa ja maahanmuuton kasvaessa. Saukkonen (2020: 68) kirjoittaa, että vuonna 2020 reilu neljännes (27 %) pääkaupunkiseudun yrittäjistä oli maahanmuuttajia. On kyse suuresta joukosta työllisiä. Sutela (2024) kirjoittaa Tilastokeskuksen raportissa, että maahanmuuttajat toimivat Suomessa hieman useammin yrittäjinä kuin suomalaistaustaiset. Vuonna 2023 maahanmuuttajista 13 % oli yrittäjiä, kun suomalaistaustaisista yrittäjiä oli 11%. Huomattava on, että maahanmuuttajien yrityksiksi tilastoidaan vain ne yritykset, joiden perustaja ei ole Suomen kansalainen (Lith 2011: 21).

Yrittäjän päivä on vuotuinen valtakunnallinen päivä 5.9. Sitä on järjestetty vuodesta 1997 alkaen. Alla on kuvaus toimintamallista Yrittäjän päivän järjestämiseen.

Yrittäjän päivän järjestäminen

Tavoitteet ja kohderyhmä
Meillä oli tavoitteena järjestää tilaisuus, jossa kerrotaan rehellisesti mutta myönteisesti yrittäjyydestä yhtenä mahdollisuutena työllistää itsensä. Konkreettisina keinoina ajattelimme, että opiskelijat tarvitsevat lisää tietoa yrittäjyydestä, verkostoitumismahdollisuuden sekä tukea urahaaveisiin. Päätimme jo varhain, että päivästämme tulee käytännönläheinen ja vuorovaikutteinen. Tilaisuutta mainostettiin oppilaitoksen sisällä suoramainontana. Pyysimme kouluttajilta ennakkoarviota opiskelijamääristä. Tämä oli tärkeää, sillä tehtäviä piti tulostaa riittävästi etukäteen. Tilaisuuteen osallistui kaiken kaikkiaan noin 60 vieraskielistä ammatillisen tutkinnon opiskelijaa. Heillä kaikilla oli suomen kielen taso vähintään A2.2.

Suunnittelu ja lupaukset
Käytimme päivän suunnittelun eri vaiheissa apuna ChatGPT:tä. Esimerkiksi päivän jako kolmeen osaan oli tekoälyn idea. Seppo-pelin suomen kielen tehtävien kielitaitojaottelu on myös tehty tekoälyllä. Pyysimme tekoälyä tekemään meille verkostoivia kysymyksiä kahvitauon ajaksi. Tekoäly nopeutti työtämme ja pystyimme keskittymään päivän muokkaamiseen sellaiseksi kuin halusimme. Lupasimme osallistujille inspiroivia yrittäjätarinoita, työpajoja sekä infon yrityksen perustamisesta.

Päivän ohjelma
9.00-9.45 Tervetuliaissanat sekä kaksi yrittäjäpuheenvuoroa
9.45-10.00 Verkostoiva kahvitauko
10.00-11.00 Työpajat
1. Onko minusta yrittäjäksi -persoonallisuustesti ja henkilökohtainen palaute
2. Yritysidean suunnittelu
11.00-11.30 Lounastauko
11.30-12.00 Mistä saan lisää tietoa yrityksen perustamisesta?

Materiaalit
Yrittäjän päivän oppilaitoksen tarpeiden mukaan muokattavat ja tulostettavat materiaalit:
1. Mainos yrittäjän päivästä Materiaali
2. Verkostoivat kysymykset MateriaaliTulosta kaksipuoleisina ja neljä sivua yhdelle sivulle.
3. Onko minusta yrittäjäksi -persoonallisuustesti Materiaali
4. Yritysidean suunnittelu Materiaali Tulosta A3-kokoiseksi.
5. Osallistumispassi MateriaaIi Tulosta yksipuoleisina 2 sivua yhdelle sivulle ja leikkaa kahtia.
6. Todistus päivään osallistumisesta Materiaali
7. Suomen kielen sanastotehtävät (Seppo-peli) Materiaali
8. To do -lista päivän järjestämiseen Materiaali

Palautteet ja reflektointia
Keräsimme opiskelijoilta sekä suullista että kirjallista palautetta tapahtumasta Forms-lomakkeella. Kaikki olivat kokeneet erityisesti yrittäjien tarinat hyvin antoisiksi. Myös työpajoista oli pidetty. Verkostoivat kysymykset -tehtävä sai vähän huonompaa palautetta. Onkin hyvä miettiä, toimisivatko kysymykset esimerkiksi omana työpajanaan. Verkostoivia kysymyksiä voi käyttää tilaisuuden jälkeen, kun jatketaan yrittäjyysteemaa omassa luokassa. Yrittäjän päivä voi toimia yrittäjyysteeman aloitustilaisuutena. Olimme järjestäjinä tyytyväisiä päivän rakenteeseen sekä sisältöön. Tilaisuudessa oli innostunut ilmapiiri, ja opiskelijoilla oli paljon kysymyksiä. Huomasimme, että yrittäjille olisi pitänyt varata huomattavasti enemmän aikaa, sillä yrittäjätarinat kiinnostivat opiskelijoita.

Myöhemmin pohdimme, että olisi ollut hyvä tehdä varasuunnitelma, mikäli yrittäjä olisi estynyt tulemasta. Meillä toinen yrittäjä ei pystynyt tulemaan, mutta onneksi tilaisuuteen saapuneella yrittäjällä oli omasta yrittäjyydestä paljon jaettavaa. Tunnin mittainen työpajatyöskentely oli riittävä 60 hengen tilaisuuteen, mutta mikäli osallistujia olisi ollut enemmän, olisi pitänyt olla työpajoissa enemmän kouluttajia. Meillä yksi kouluttaja vastasi yhdestä työpajasta.

Tilaisuudesta julkaistiin uutinen oppilaitoksemme sivuilla sekä ePressissä. Kurkista tästä Taitotalon Yrittäjän päivään: https://www.taitotalo.fi/ajankohtaista/uutinen/maahanmuuttaneet-tarvitsevat-lisaa-tietoa-yrittajyydesta.

Olkaa hyvät, käyttäkää ideoitamme ja materiaalejamme kohti yhteistä hyvää! Otamme mielellämme vastaan palautetta ja kehitysideoita.

21.10.2024 Kirsi Juujärvi ja Nina Patanen, Taitotalo

Lähteet
Lith, Pekka 2011. Maahanmuuttajayrittäjyys Uudellamaalla – Raportti ulkomaalaistausten yritysten määrästä, toimialasta ja yrittäjien kansallisesta taustasta. – Uudenmaan liiton julkaisuja E116 – 2011. Luettavissa: https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2022/02/Maahanmuuttajayrittajyys-Uudellamaalla.pdf. Luettu 15.10.2024.

Saukkonen, Pasi 2020: Ulkomaalaistaustaiset pääkaupunkiseudulla: asuminen, työllisyys ja tulot vuonna 2020. Luettavissa:https://static.espoo.fi/cdn/ff/RSibtmG3aJxyHOlM_G8TJslCZQ6JdN86nJ_pJ8uxqRU/1686309225/public/202306/Ulkomaalaistaustaiset%20p%C3%A4%C3%A4kaupunkiseudulla%202020%20raportti_Saukkonen%202022.pdf. Luettu 16.10.2024.

Sutela, Hanna 14.6.2024: Millaisia töitä ulkomaalaistaustaiset tekevät? IT-ala noussut yhdeksi keskeisistä työllistäjistä. – Tilastokeskus Luettavissa: https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2024/millaisia-toita-ulkomaalaistaustaiset-tekevat-it-ala-noussut-yhdeksi-keskeisista-tyollistajista. Luettu 16.10.2024.


En krispig höstdag vandrar jag i väg till Ekta Bryggeri i Ekenäs för att intervjua Lee Illman, en blivande kock med en inspirerande historia. Lee står klädd i Axxells svarta kockrock, omgiven av ett stim av lunchgäster. Snart ska hon utexamineras från yrkesutbildningen och säga adjö till kollegerna hon haft under praktikperioden. Hennes berättelse är en framgångssaga om hur motgångar kan bli styrkor. Jag håller på att skriva några artiklar för en temahelhet om finskundervisningen i Finland. Det är ett ämne som ofta debatteras hett i media.

Lee berättar om sin resa från att känna ångest inför finskan till att se det som en värdefull tillgång. “Jag kommer aldrig någonsin att tala finska igen,” sa hon när hon gick ut grundskolan. Men med stöd från speciallärare och praktisk träning har hon nu övervunnit sina rädslor och vågar tala finska i verkliga livet. Hennes framgångssaga visar att motgångar kan vändas till styrkor med rätt hjälp och inställning.


Emil Wikström och Gustav Snickars, blivande styrmän, har också stött på språkliga hinder under sina praktikperioder till havs. De insåg snabbt att svenska inte räcker långt i en internationell miljö. Deras erfarenheter understryker vikten av att kunna kommunicera på flera språk.

Jag är glad över att yrkesutbildningen kan erbjuda en andra chans till unga människor som kanske fallit igenom i grundskolan. Axxells speciallärare har hjälpt många ungdomar vidare på den finska stigen. De betonar ofta att attitydfostran är avgörande för att förbättra finskakunskaperna. Många kommer till Axxell med dåligt självförtroende och en övertygelse om att finska är omöjligt att lära sig. Genom att skapa en stödjande miljö och uppmuntra praktisk användning av språket, har många studerande gjort betydande framsteg.

Jag måste erkänna att jag själv haft svårt med finskan. Det har varit en utmaning, men precis som Lee, Emil och Gustav har jag insett att med rätt stöd och inställning kan man övervinna olika mentala hinder. Det handlar om att våga, att inte vara rädd för att göra misstag och att se varje framsteg som en seger. Därtill behöver man människor som kan stöda en. Är du kanske en sådan person själv? Eller om du inte redan är det så kanske du kan bli? Vi kan inte bli för många som finns där och hejar på och stöttar unga människor i bakgrunden. Här kan du läsa hela artikeln och även specialläraren Carola Gröndahls tips: Så övervann studerande i Axxell sina utmaningar med finskan – Lärorikt

Här kan du läsa en annan artikel jag skrev. Den handlar några finlandssvenska professorer som slår hål på några myter. Därför missar debatten om finskundervisningen målet enligt professorerna – de vill slå hål på gamla myter – Lärorikt Här kan du läsa ännu flera pinfärska artiklar kring samma tema: Startsida – Lärorikt

30.10. Camilla Lindberg, journalist och materialproducent i Axxell.

Marraskuu 2024

Kuva on tehty Copilotilla.

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveriassa otettiin syksyllä 2023 käyttöön suomen kielen oppimisen polut. Polkujen tarkoitus on tarjota oikeanlaista ja oikeanaikaista kielitukea, jotta opiskelija saavuttaa tutkinnossa ja tulevassa työssä tarvittavan kielitaidon. Tähän polkuun kuuluvat seuraavat opinnot:

  1. Suomen kielen alkeet (OPVA-opinto): A0-A2.1
  2. Suomen kielen perusteet, 3 osp (paikallisesti valittava valinnainen): A2.1-A2.2
  3. Toiminnallinen kielitaito, 3 osp (paikallisesti valittava valinnainen): A2.2-B1.1
  4. Viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä, suomi toisena kielenä, pakollinen, 4 osp
  5. Viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä, suomi toisena kielenä, valinnainen, 3 osp
  6. Suomen kielen viestintätilanteita (ruotsin tilalla), 1 osp (paikallisesti valittava valinnainen verkko-opinto)

Tällä hetkellä polun ensimmäiset kolme opintoa ovat tarjolla vain muutaman osaamisalan ryhmille, jotka aloittavat opintonsa englanniksi, mutta suorittavat kaikki näytöt suomeksi. Täysin suomenkielistä tutkintoa suorittavat ovat aloittaneet opinnosta Viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä, suomi toisena kielenä, pakollinen, 4 osp.

Kolmen osaamispisteen opinto on kuitenkin lyhyt ja toteutussuunnitelmat ovat täynnä sisältöä, joten tällainen toteutusmalli kaipaisi ehdottomasti lisää S2-tukea opintojen rinnalle. Lisätukena voisivat olla kielipajat, joissa annettaisiin lisää ohjausta tietyn opinnon sisällöstä. Kielipaja antaisi opiskelijalle lisäaikaa opinnon aiheiden harjoitteluun ja sisäistämiseen. Lisäksi näiden opintojen ohella voisi tarjota S2-tukena samanaikaisopetusta, tai oppisopimusopiskelijoiden kohdalla työpaikkaohjausta. Tämä myös helpottaisi ammatillisten ja S2-opettajien välistä tiedonkulkua, sekä yhteistä kielituen suunnittelua.

Lisätietoa toisen kielen oppimisen tuesta on tulossa työpaketista 4 S2-tuen toimintamallien julkaisussa. Riverian S2-opinnoista voi kysyä lisää allekirjoittaneelta, joka on suurinta osaa opinnoista opettanut ja toimii myös S2-verkko-opintojen vastuuopettajana.

5.11.2024 Essi Puumalainen, Riveria

Monimuotoisuus, tasa-arvo ja osallisuus -teemat eli DEI (diversity, equity ja inclusion) -teemat kasvattavat merkitystään ja kiinnostusta organisaatioissa. Tähän voi vaikuttaa työmarkkinatilanne, työyhteisöjen kohtaamat kehittämistarpeet tai kasvaneet raportointivaatimukset. Yhtä kaikki, jokaisen työnantajan ja työyhteisön olisi hyvä arvioida omia valmiuksiaan vastata nykypäivän muuttuviin työvoiman tarpeisiin. Suomi tarvitsee kipeästi työntekijöitä, mikä on lisännyt ja tulee lisäämään työperäistä maahanmuuttoa Suomeen. Ilman työntekijöitä tuskin pystymme ylläpitämään niitä palveluita ja yhteiskunnan rakenteita, joihin hyvinvointimme perustuu. Kilpailu työvoimasta on kovaa; lähes jokainen eurooppalainen maa on samassa tilanteessa. Voisi jopa ajatella, että valta on kallistunut heille, jotka työtä voisivat tehdä. Valta on kuitenkin väärä lähtökohta tälle keskustelulle.  Jokaisen työnantajan on pohdittava, millaisessa työpaikassa on hyvä olla ja minkälainen työyhteisö toivottaa tervetulleeksi työntekijän kasvamaan, oppimaan ja kehittymään.  


19.9. järjestimme VIERKO-hankkeessa webinaarin, jossa pureuduttiin vieraskielisyyteen työyhteisössä monimuotoisuusteemojen kautta.   Tilaisuudesta teki onnistuneen erilaiset asiantuntijapuheenvuorot, joita yhdisti jaettu teema; belonging eli kuuluminen, osallisuus tai jäsenyys. DEI-keskusteluun on hiipinyt mukaan neljäs kirjain, B, joka vahvistaa DEI-teemojen subjektiivista kokemusta yhteisöön kuulumisen tunteesta. Se tuo keskusteluun mukaan henkilön oman kokemuksen toimintaan osallistumisesta. Kaikki rakenteet voivat olla kunnossa tai rempallaan monimuotoisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden näkökulmasta (ainakin paperilla) mutta jos yksilö ei koe kuuluvansa joukkoon täysivaltaisena jäsenenä, hän tuskin jää odottelemaan parempia jäsenyysehtoja yhteisöltään. Toisaalta, kun yksilö kokee yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta, ja saa tulla omana itsenään mukaan toimintaan, eivät vasta kehittyvät DEI-rakenteet kaada kokemusta hyvästä yhteisöstä. Päin vastoin, omaksi koettua yhteisöä halutaan kehittää ja parantaa; antaa sille kasvun mahdollisuus. Valmista ei saa heti. Ei työpaikasta eikä työntekijästä.

Webinaarissa kuultiin muun muassa Elina Siiran kokemuksia yrittäjyydestä ja työllistämisestä.  AIDA Impact on Elinan perustama yritys, joka työllistää pääsääntöisesti maahan tulleita naisia, jotka sopivat AIDAn liiketoimintaan mukaan. AIDA tarjoaa paitsi työpaikan, myös yhteisön ja vertaistuen paikan henkilöille, joiden elämä ei ole enää ollut mahdollista omassa kotimaassa.  Elinan ja hänen tiiminsä kokemuksista on koottu vuoden alussa kirja AIDA Book, jonka voi ostaa tukemaan oman organisaation DEI-työtä tai tarvittaessa ladata hyödynnettäväksi maksutta. Tähän kirjoitukseen on hyödynnetty AIDA Bookin ajatuksia ja huomioita.   

Kestävyyttä voidaan määritellä biologisten järjestelmien kykynä pysyä moninaisina ja tuottavina ajan mittaan. Olemme jo tunnustaneet biodiversiteetin tärkeyden elämää ylläpitävänä voimana. Ponnistelemme hillitäksemme lajikatoa ja opettelemme takaisin kohti elämää ylläpitävää ja suojelevaa elämäntapaa ja toimintaa.  Luomme omaan toimintaympäristöömme, vaikka kotipihallemme sellaiset olosuhteet, jotka houkuttelevat paikalle pihapiirin linnut ja muut luonnon asukkaat, jotka parantavat ympäristömme hyvinvointia ja sen kantokykyä vaikeissakin olosuhteissa.  Pyrimme tarjoamaan turvaa ja pysyvyyttä niille, jotka mahdollistavat tilamme hyvinvoinnin.  Mielestäni sama ajattelutapa istuu talouden ylläpitäviin voimiin. Mitkä ovat niitä tekijöitä, jotka ylläpitävät talouskasvua, säilyttävät toimintakykynsä muutoksessa, ylläpitävät Suomen kyvykkyyttä ja pitävät meidät kiinni meille olennaisimmissa palveluissa? -Ihmiset. Millaiset olosuhteet luovat pysyvyyttä, pystyvyyttä ja jäsenyyttä tekijöissä ja osaajissa, jotka valitsevat Suomen toimintaympäristökseen?

Suomessa asuu tällä hetkellä melkein 500 000 vieraskielistä, eli pian 10 % Suomen väestöstä. Olisi hölmöä sivuuttaa näin tärkeä työntekijä- ja asiakaspotentiaali.  Elina Siira huomauttaakin, että meidän tulisi punnita onko meillä varaa jättää noin 7 miljardia ihmistä pois rekrytoinnista ja mahdollisesti myös asiakaskunnasta. -”Monimuotoisen työyhteisön rakentaminen saattaa vaatia ehkä hieman enemmän aikaa, mutta lopputulos voi olla jotain arvokkaampaa.”

”Työperäinen maahanmuutto tulee lisääntymään, monikielisyys ja -kulttuurisuus työyhteisöissä tulee arkipäiväistymään ja näin koko yhteiskuntamme saa positiivisen sysäyksen, jonka monimuotoisuus mahdollistaa ”, kirjoittaa Suvi Halttula AIDA Bookissa.  Muutostarve on toimintaympäristöllä, mikäli haluaa muutokseen mukaan. Emme voi ajatella, että vallitseva malli palvelee uutta, jos tekijät ja osapuolet ovat muuttuneet. Ihminen jää sinne, missä hänet huomataan, kuullaan ja hyväksytään.
”Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja mukaan ottaminen myös sitouttaa osaajia. Työelämä on murroksessa ja pitkiä työuria samalla työnantajalla ei enää samalla tavalla tavoitella. Toisaalta jos organisaatio osoittaa arvojensa pitävyyden myös työyhteisön arjessa ja jokaisessa kohtaamisessa, tapahtuu sitoutumista luonnostaan.” (s.49).

Aika on ajanut toiseuden ohi.

Me ja ne -ajattelu ei kehitä työyhteisöjä tai yhteiskuntaa. Rekrytoinneissa olisi syytä keskittyä yksilön ammattitaitoon. -Aivan, kuten ammatillisen koulutuksen arvioinnissakin nykyään tehdään.    Osaamisperusteinen tarkastelu vapauttaa yksilöt leimoista tai lokeroista, joihin vieraskielisyys tai maahan muuttaminen on heidät asettanut. ”Maahanmuutto haastaa meitä kyseenalaistamaan sisä- ja ulkoryhmien väliset rajat, ja hyvä niin: ryhmien välisten rajojen hälventyessä yksilöiden välinen moninaisuus ja sen rikkaus kirkastuvat.” Siira, E. 2024. s.29)


Kielimuurin sijaan voisimme tarkastella, minkälaisia viestinnäntaitoja todellisuudessa tarvitsemme työpaikalla ja eri tehtävissä. Toki, on paljon sellaisia tehtäviä, joihin liittyy viestintää, palvelua ja suomenkielistä, hallinnollista huoltovarmuutta. Kielitaidon kriittinen arviointi tulisi ulottua kuitenkin kaikkeen tekemiseen ja sen tarvetta voisi tarkastella asteittain kehittyvänä. Tarjottavan palvelun luonteen ja kielitaidon olennaisuuden tarkastelu tulee pystyä kriittisesti uudelleenarvioida. Tämän viikon uutisointi hampurilaistilauksen tekemisestä muulla, kuin suomen kielellä, on tarkastelun ytimessä. Kuinka olennainen tekijä kielitaito todella on tässä tilanteessa? Voisiko tilanteen ratkaista, vaikka auttamalla kaveria tai jopa tuntematonta. Belonging vahvistuu myös kaikenlaisten kohtaamisten ja yhdessä olemisen kautta.  Se voi myös rohkaista tekijää vahvistamaan omaa osallisuuttaan yhteisössä esimerkiksi yhteisen kielen omaksumisen kautta.  Taidamme välillä unohtaa, miten vaikea rakas äidinkielemme on oppia… MTV uutiset (22.10.2024) haastatteli taannoin Keittiömestari Henri Alénia, joka ihmetteli kielivaatimuskeskustelua. Alén piti merkityksellisempänä viestinnän taitoja, aitoa halua keskustella ja ratkoa erilaisia tilanteita. Toki helpotti, jos työyhteisöstä löytyi jaettuja yhteisiä kieliä.  Alén kuitenkin huomauttaa, että samat viestinnän puutteet voivat esiintyä ihan suomenkielisten kanssa.

 ”Työhön edellytettävän suomen kielen taidon kriittinen arviointi on yksi monimuotoisuutta edistävä rekrytointikeino. Suomalaisessa työelämässä kielitaitovaatimukset ovat edelleen merkittävin työllistymisen este”, Siira kiteyttää. ”Harvempi kuin joka neljäs yrityksistä on valmis palkkaamaan työntekijän, jolla ei ole sujuvaa suomen kielen osaamista.”  Kuitenkin, jotta kielitaito kehittyy, ”tarvitaan kohtaamisia ja mahdollisuutta suomenkieliseen vuorovaikutukseen.” (s.24).

Deeana Lehtinen korosti puheenvuorossaan suomenkielisten ja vieraskielisten kohtaamisten merkityksellisyyttä. Aito läsnäolo ja vuorovaikutus ilman, että siihen liittyy strukturoitua kielenopetusta, on arvokasta ja Deeanan asiakkaiden ja ystävien viesteissä korostunut toive. Työyhteisön merkitystä ei siis tule väheksyä, kun pohditaan osallisuuden ja kuulumisen tunnetta. Työyhteisö tarjoaa paitsi turvaa hallinnollisesta ja oleskelulupaan liittyvästä näkökulmasta, turvaa palkan muodossa, myös ensiarvoista kuuluvuuden ja jäsenyyden tunnetta sekä joillekin vieraskielisille ainoan jatkuvan sosiaalisen yhteisön, jossa toteutua itsenä sekä opetella kieltä ja kulttuuria.

”On tärkeä kokemus olla osa ryhmää. Ihmisten välinen kontakti on myös tutkimusten mukaan yksi tehokkaimmista tavoista vähentää ihmisten ja väestöryhmien välisiä ennakkoluuloja. Jotta kanssakäyminen on myönteistä ja merkityksellistä, ihmisten tulee kohdata tasa-arvoisessa asemassa, yhteisten tavoitteiden vuoksi, yhteistyötä tehden ja organisaation tukemana.” (Aida Book, s.17). Kohtaamiset muuttuvat hyvin pian formaalista perehdyttävästä keskustelusta yhteisten kiinnostuksenkohteiden jakamiseksi. Kieli, taustat ja toiseus unohtuvat. Yhdessä oleminen ei enää ole vertailua vaan jonkin yhteisen jakamista.   

Maahan muuttaminen ei ole yksilön ominaisuus

Miten työpaikalla pystytään vastaanottamaan erilaisista taustoista tulevat henkilöt? Ovatko tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat ajan tasalla? Onko rekrytointiprosessi yhdenvertainen kaikille osaajille? Näitä selvitettiin niin ikään VIERKO hankkeen kyselyssä, jossa kartoitettiin monimuotoisen työelämän ja työllistymisen haasteita. Lisätietoa tuloksista saa VIERKO-hankkeen työpaketti 5:n koordinaattorilta, Työtehoseuran Pirita Niemeltä.  Tulokset paljastivat kehittämistarpeen yhdenvertaisuussuunnitelmien ja rekrytointiprosessien osalta parantamaan työyhteisöjen valmiuksia muuttavassa työmarkkinatilanteessa. Rekrytointi- ja perehdytysprosessit tulisi muotoilla palvelemaan paremmin nykypäivän tarvetta sekä lainsäädäntöä.  ”Prosessit, jotka on rakennettu heikoimmassa asemassa olevan mukaan, ottavat mukaan kaikki muutkin.” (Aida Book, s.41)


Erityisopettajana tämä on minulle tuttu ajattelutapa. Opetuskin voidaan suunnitella korostamaan joidenkin oppijoiden puutteita, haasteita tai erilaisia valmiuksia, tai se voidaan alusta lähtien rakentaa sellaiseksi, että se tavoittaa kaikki osallistujat, eikä alleviivaa joidenkin erityisyyttä tai edellytä erityistoimenpiteitä.  Tässä kohtaa onkin sopivaa mainostaa VIERKO-hankkeen työpaketti 3:ssa tehty työ osaamisen tunnistamisen eteen muun muassa positiivisen selkeäkielisen CV:n muodossa, HOKS-prosessin selkeyttämisessä ja selkeäkielittämisessä.  Oivia työkaluja myös rekrytoinnin prosessien kehittämiseen, kun prosesseja tulee muotoilla erityisesti vieraskielisiä osaajia varten.  

Belonging on subjektiivinen kokemus ja se alkaa jo työpaikkailmoituksesta

”Erityisen tärkeää on miettiä minkälainen kokemus olisi olla osa meidän työyhteisöämme, jos ei kuuluisikaan enemmistöön”, kirjoittaa Suvi Halttula Aida Bookissa (s. 49). Minkälainen on työkulttuurimme, viestintätapamme, mikä määrittelee vapaa-ajan ja työelämän yhteensovittamisen ehdot? Onko perustyötä mahdollista tehdä auttavalla kielitaidolla, eli perustuuko vaatimus työn menestyksekkääseen hoitoon vai johonkin tekniseen kriteeriin, jolle ei arjesta löydykään tukea ja perusteluja. Riittäisikö aloittajalle tyydyttävä tai auttava kielitaito, ja voisiko taitoa kehittää työn ohessa? Millä tavalla koko työyhteisö tukee osallisuuden ja kuulumisen kokemusta?   

MTV uutisten jutussa (22.10.2024) toinen haastateltu yrittäjä Ali Jahangiri nostaa niin ikään esille työnantajan valmiudet perehdyttää henkilöitä työhön. ”Hyvä perehdytys ja yrityskulttuuri takaavat, että muut asiat loksahtavat paikalleen.” Jahangiri pohtii myös työnantajan velvollisuutta mahdollistaa kielen oppimista. Se on mahdollista ja alkaa rekrytointipäätöksestä.

Voimme työyhteisöinä osallistua avaamalla ovet työpaikoille, järjestelemällä asioita uudella tavalla, tarkistamalla prosesseja sekä tarkastelemalla mahdollisia omia ajatuksia ja tuntemuksia ja syitä sille, miksi emme tarvitse vieraskielisiä työyhteisöömme. Menetämme valtavan paljon potentiaalia, jos näemme vain osan hakijoista yksilöinä ja toisen osan massana, joita voimme kutsua maahantulijoiksi tai maahanmuuttajiksi tai kansainvälisiksi osaajiksi. Kaikki termit alleviivaavat vain yhtä asiaa, joka voi loppujen lopuksi olla varsin triviaali osa henkilön osaamista. Se vain viittaa siihen, että näillä henkilöillä on myös toinen kotimaa.    Suomi on monimuotoinen. Nyt on aika valjastaa se täyteen potentiaaliinsa.  Elina Siiran sanoin, mukaan ottaminen on sijoitus suomalaiseen yhteiskuntaan.  

6.11.2024 Katariina Mustonen , Sykli

Suomen Ympäristöopisto Syklistä. Sykli toimi monimuotoisuus työyhteisössä -webinaarin vastuujärjestäjänä ja on mukana VIERKO -hankkeessa useassa työpaketissa.  Sykli tarjoaa asiantuntijapalveluita mm. yritysvastuun, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sekä kestävyyden teemoihin oppilaitoksille ja yrityksille.

Suomi toisena kielenä -opettajat noudattavat usein yhtä ohjenuoraa: suomea suomeksi. Tämä johtuu siitä, että suomi toisena kielenä -ryhmissä tai kurssien opiskelijoilla on useita eri äidinkieliä, eivätkä kaikki välttämättä puhu englantia. Suomesta tulee siis luontevasti uusi, yhteinen kieli. VIERKO-hankkeessa me S2-oppimateriaalin laatijat jouduimme kääntämään aivomme uuteen asentoon, sillä tuotimme yhteiseen käyttöön S2-osa-alueen englanninkielisen materiaalin – tilanne lienee samankaltainen svenska som andra språk -osa-alueessa.

Alkuhämmennyksessä pohdimme, miten ihmeessä voimme opettaa suomen kieltä englanniksi, kun tutkinnon perusteet, osaamistavoitteet ja arviointikriteerit ovat täysin samat kuin suomenkielisissä tutkinnoissa. Käytimmekin aikaa perusteelliseen keskusteluun siitä, kuinka materiaalista saadaan käyttökelpoinen, ymmärrettävä ja tarpeisiin vastaava siten, että samanaikaisesti noudatamme tutkinnon perusteita. Kriittisessä vaiheessa saimme tähän työhön apua S2-selkomateriaalien laatijoilta, mikä kirkasti keskeisen periaatteen: lähdemme liikkeelle tutkinnon perusteiden osaamistavoitteista ja teemme materiaalista saavutettavan paitsi käyttämällä rinnakkain mahdollisimman selkeää suomea ja englantia, myös laatimalla jokaiseen osioon sanaston. 

Kansainvälisten opiskelijoiden opiskelu on monikielistä, ja he tuovat monikielisyyttä ja -kulttuurisuutta opiskelu- ja työpaikoille. Englanninkielisissä tutkinnoissa opiskelukieli on englanti, mutta oppimista tapahtuu myös omalla äidinkielellä ja suomeksi. Koska kielitaito kehittyy luonnollisesti myös suomen kielen oppituntien ulkopuolella, ammatillisia kieli- ja tekstikäytänteitä harjoitellaan luontevimmin ammatillisissa opinnoissa, esimerkiksi työsalissa tai työssäoppimispaikoilla. Täällä Itä-Suomessa suomen kielen taito on edelleen monella alalla työllistymisen edellytys, joten englanninkielisissä tutkinnoissa tarjotaan alusta alkaen aktiivista suomen oppimisen tukea. Myös opiskelijat itse tiedostavan suomen kielen taidon merkityksen työmarkkinoilla, ja he ovat jopa pyytäneet ammatillisia opettajia käyttämään opetuksessa enemmän suomea.

Kun tutkinnon järjestämiskieli on englanti, kielijärjestelyiden tilanne on suhteellisen selkeä: koulutuksen kieli on englanti, ja suomea tai ruotsia käytetään ja opitaan sen rinnalla mahdollisuuksien mukaan. Tilanne ei ole yhtä selkeä erilaisissa kansainvälisissä rekrytointikoulutuksissa, joiden osallistujat lähtömaakoulutuksen saatuaan saattavat aloittaa suomenkielisen tutkinnon opiskelun melko heikolla suomen kielen taidolla. Millainen rooli englannilla on tai voi olla tukikielenä näiden opiskelijoiden tutkinnoissa? On hyvä muistaa, että suomenkielisessä tutkinnossa osaaminen on osoitettava suomen kielellä. Lisäksi suomen tai ruotsin kielellä suoritettu ammatillinen perustutkinto paitsi antaa jatko-opintokelpoisuuden, myös toimii todistuksena suomen kansalaisuuden edellyttämästä riittävästä kielitaidosta.

VIERKO-hankkeessa tuotettujen laadukkaiden, englanninkielisten materiaalien hyödyntäminen ainakin tukimateriaalina on suomenkielisissä tutkinnoissakin mahdollista ja kenties jopa suositeltavaa. Tässä kohdassa kaipaisin kuitenkin ammatillisen koulutuksen kentälle laajaa, yhteistä keskustelua siitä, millainen suomen kielen taito erilaisten englantia tukikielenä käyttävien koulutusten aikana on mahdollista saavuttaa ja kuinka se vastaa sekä opiskelijoiden että työnantajien tarpeita. Koulutammehan alueillemme täällä asuvia, tänne toivottavasti työllistyviä ja mahdollisesti perheen perustavia ihmisiä – emme irrallisia käsipareja vastaamaan suomalaisen yhteiskunnan työvoimapulaan.

21.11.2024 Anne Kolehmainen, Savon ammattiopisto

Joulukuu 2024

Mikä on HoksBotti?

HoksBotti on helppokäyttöinen, selkeää suomea puhuva opiskelijan kaveri. Se opastaa opiskelijaa ymmärtämään ja sisäistämään ammatillisten opintojen sanastoa ja käytäntöä, ja sitä kautta vahvistaa hänen omistajuuttaan HOKS-prosessiin ja osaamisen hankkimiseen.

HoksBotti opastaa opiskelijaa 24/7. Se ei väsy kertaamaan tarvittaessa samoja asioita yhä uudestaan ja uudestaan. Chatbotti toimii tietokoneella tai älylaitteen selaimessa, jonka linkki voidaan jakaa oppilaitoksen omilla sivuilla tai oppimisympäristössä.

HoksBotti kertoo selkeällä suomen kielellä mm. mikä on osaamispiste, tutkinnon osa, osaamisala, tutkinnon perusteet, ammattitaitovaatimus, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, HOKS, koulutussopimus ja oppisopimus, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi. HoksBotin lopussa on ammatillisen koulutuksen sanasto selkeällä suomella.

HoksBotti on turvallinen opetus- ja ohjausbotti. Käsikirjoitettu chatbotti ei käytä tekoälyä keskustelun luomisessa tai vastausten antamisessa. Käsikirjoitetussa chatbotissa käyttäjä rakentaa keskustelun ennalta määriteltyjen sääntöjen, kysymysten ja vastausvaihtoehtojen pohjalta. Tekoälyä käytetään vain vastausten analytiikan tukena.

Chatbotissa on UKK-kysymyksiä, esimerkiksi ”Mitä tarkoittaa ammattitaitovaatimus?” tai ”Mitä HOKS tarkoittaa?”. Keskustelu etenee, kun opiskelija klikkaa annettua vastausta tai vaihtoehtoa. Opiskelijan ei tarvitse kirjoittaa itse kysymyksiä, joka sopii erityisen hyvin kehittyvällä suomen kielen taidolla olevalle vieraskieliselle opiskelijalle. HoksBotti varmistaa opiskelijan ymmärtämistä jokaisesta käsitellystä aiheesta kysymällä kertaavan kysymyksen, johon opiskelija vastaa valitsemalla vastausvaihtoehdoista oikean vastauksen.

Kenelle HoksBotti on tarkoitettu? Mitä opiskelijat sanovat siitä?

HoksBotti on tehty ammatillisen koulutuksen vieraskielisille opiskelijoille. Selkeällä suomella toteutettu chatbotti toimii tarvittaessa myös suomea äidinkielenään puhuvan ammatillisen koulutuksen opiskelijan tukena.

Kehittämisvaiheessa chatbottia testasi noin 100 henkilöä, joista puolet oli vieraskielisiä ja puolet suomalaisia ammatillisen koulutuksen tai Tuvan opiskelijoita. Suurin osa opiskelijoista koki HoksBotin helposti käytettäväksi ja käytetyn suomen kielen osalta ymmärrettäväksi. Vieraskielisistä testaajista 2/3 sai HoksBotista apua opintoihinsa ja lähes kaikki haluaisivat käyttää sitä myös jatkossa. Suomenkielisistä opiskelijoista 4/5 voisi kuvitella käyttävänsä HoksBottia opintojensa apuna.

HoksBottia on esitelty syksyllä 2024 erilaisissa tapahtumissa. Opettajien antaman palautteen mukaan HoksBotti palvelisi ketä tahansa opiskelijaa, mutta myös ammatillisen koulutuksen palvelukseen siirtyvää uutta opettajaa tai muuta henkilöä perehtymisen välineenä.

Miten ja miksi HoksBottia kannattaa käyttää?

Opettaja voi ohjata opiskelijan tutustumaan HoksBottiin. Se voi toimia opetuksen ja opiskelijan ymmärtämisen tukena erityisesti opintojen alussa, mutta myös opintojen edistyessä. Opiskelija voi kerrata opettajan käsittelemiä aiheita itsenäisesti. Koska chatbotti on laaja kokonaisuus, siitä kannattaa hyödyntää esimerkiksi osuutta ”HOKS ja henkilökohtaistaminen” ennen HOKS-keskustelua, mutta myös sen jälkeen. Kun työelämässä tapahtuvan oppimisen jakso lähenee, opiskelijaa voi ohjata tutkimaan, mitä HoksBotti kertoo koulutussopimuksesta, oppisopimuksesta, osaamisen osoittamisesta ja arvioinnista. Ammatillisen koulutuksen selkeä sanasto voi auttaa ketä tahansa opettajaa selkeyttämään opetusta.

Opiskelija voi käyttää HoksBottia itsenäisesti tai ohjattuna, pienissä osissa ja asia kerrallaan silloin, kun ne ovat ajankohtaisia. Opiskelija saa chatbotista tukea opintojen rakenteiden ja ammatillisen koulutuksen termien ymmärtämiseen ja kertaamiseen. HoksBotissa oleva selkeän suomen sanasto hyödyttää koko opintojen ajan sekä tukee samalla kielen oppimista.

Mistä HoksBotti löytyy? Voiko oppilaitos saada sen omaan käyttöönsä?

HoksBotti on tehty osana VIERKO-hankkeen kehittämistyötä. Pääset tutustumaan siihen linkistä HoksBotti, joka on käytössä 31.12.2024 saakka. Oppilaitos voi saada käyttöönsä maksutta chatbotin koodin ja käsikirjoituksen ottamalla yhteyttä minna.kropi@esedu.fi. Oppilaitos voi halutessaan muokata chatbottia, mutta se on julkaisuvalmis sellaisenaan.

Toimiakseen HoksBotti tarvitsee alustan (Landbot.io), jonka lisenssi maksaa vuodessa 384€ + alv. HoksBotissa käytetty Landbot on yksi monista vaihtoehdoista. Se on helppokäyttöinen alusta, joka ei vaadi ohjelmointiosaamista. Ken asiasta innostuu, voi tehdä myös itse samalla alustalla opetus- ja ohjauskäyttöön chatbotteja. Landbotilla voi tehdä sekä käsikirjoitettuja että AI-botteja.

HoksBotista kertova ja opastava aineisto, ml. käsikirjoitus ja ammatillisen koulutuksen sanasto, sekä kaikki muut VIERKO-hankkeessa kehitetyt materiaalit julkaistaan vuoden 2024 loppuun mennessä osoitteessa https://aoe.fi, hakukenttään ”Vierko”.

Yhteystiedot ja tekijät

HoksBotin ideointi, käsikirjoitus ja tekninen toteutus, ammatillisen koulutuksen sanaston koordinointi: Minna Kröpi, Etelä-Savon ammattiopisto, minna.kropi@esedu.fi

Ammatillisen koulutuksen sanaston koonti: Vierko-hanke TP3: ammatillisia opettajia, S2-opettajia, erkkaopettajia.

HoksBotin käsikirjoituksen ja ammatillisen koulutuksen sanaston asiatarkistus, muokkaus ja selkomukautus: Tuija Takala, Stadin AO, tuija.takala@edu.hel.fi

Lisäksi useita sisältöjen asiatarkistajia eri oppilaitoksista: Kiitos!

1.12.2024 Minna Kröpi, Etelä-Savon ammattiopisto.

Teksti julkaistu Uutisena AMKE:n sivuilla 14.11.2024 otsikolla ”Strategiarahalla käytännönläheisiä tuloksia: Chatbotti (vieraskielisen) opiskelijan ammatillisen opintojen tukena”

Suomen työmarkkinoilla on yhä enemmän kansainvälisiä osaajia, jotka haluavat integroitua suomalaiseen työelämään ja löytää vakituisen paikan omalla alallaan. Moni vieraskielinen työelämässä oppija kokee, että suomen kielitaito on riittävällä tasolla työllistymisen kannalta. He ovat opiskelleet kieltä koulussa, käyttäneet sitä arjessaan ja saattavat osata riittävästi ammatillista sanastoa ymmärtääkseen työtehtävänsä perusluonteeltaan. Silti, kun on aika siirtyä työelämään, he kohtaavat usein odottamattomia haasteita. Työelämän edustajien näkökulmasta kielitaito ei välttämättä ole tarpeeksi vahva täysipainoisen työskentelyn mahdollistamiseksi.

Kielitaidon monitasoisuus ja käytännön haasteet

Kielitaito ei ole yksinkertainen taito – se sisältää monia tasoja, jotka ulottuvat arkipäivän kommunikaatiosta vaativiin ammatillisiin vuorovaikutustilanteisiin. Vaikka vieraskielinen oppija osaisi kielen perusteet, työelämässä toimiminen vaatii usein huomattavasti enemmän kuin pelkästään työtehtävän sanaston hallinnan. Kyse on sujuvasta kommunikaatiosta, joka mahdollistaa esimerkiksi työporukan jäsenenä toimimisen, turvallisuusohjeiden ymmärtämisen, asiakkaiden kohtaamisen tai tehokkaan ongelmanratkaisun vaativissa tilanteissa. Työnantajan näkökulmasta heikko kielitaito voi vaikuttaa niin työturvallisuuteen kuin työyhteisön toimivuuteenkin.

Suomen kielen rooli ja syrjäytymisen pelko

Monet vieraskieliset työelämässä oppijat kokevat, että kielitaitovaatimus saattaa estää heitä löytämästä pysyvää työtä. Usein koetaan, että vaikka työtä olisi tarjolla, suomen kielen taitovaatimukset ovat korkeat ja estävät heiltä mahdollisuuksia etenkin aloilla, joissa asiakaspalvelu tai työparina toimiminen on keskeistä. Tämä voi johtaa siihen, että osaava ja motivoitunut työnhakija syrjäytyy työelämästä, vaikka hänellä olisi ammatillisesti kaikki edellytykset menestyä.

Ratkaisuja ja mahdollisuuksia: Miten silta voidaan rakentaa?

Monikulttuurisessa työelämässä on tärkeää rakentaa yhteistyötä, jossa myös kielitaidon kehittäminen on integroitu työharjoitteluun ja ammatilliseen oppimiseen. Eräs ratkaisu voisi olla mentoriohjelma, jossa kielitaito kehittyisi kokeneiden kollegoiden ohjauksessa. Toinen mahdollisuus voisi olla monikielinen viestintä, jossa tarjotaan materiaalia eri kielillä tai tuetaan vieraskielistä työntekijää keskeisten työelämän fraasien hallinnassa.

Kielitietoisuuden lisääminen ja monikulttuurisuusstrategiat

Nykyajan työelämässä tarvitaan yhä enemmän kielitietoisuutta, jotta vieraskielisten osaajien potentiaali voidaan tunnistaa ja hyödyntää täysimääräisesti. Kun työyhteisön edustajat ymmärtävät paremmin kielitaidon eri tasoja ja niiden vaikutuksia työhön, he voivat tukea vieraskielisiä työntekijöitä kohdennetummin ja tehokkaammin. Tässä kielitietoisuuden lisääminen on keskeistä – se auttaa työelämän edustajia ymmärtämään, missä tilanteissa kielitaito on ratkaisevan tärkeä ja missä tehtävissä voidaan sallia vähempi kielitaito työn alussa.

Monikulttuurisuusstrategiat ja monikulttuurisuuskoulutukset ovat myös keinoja vahvistaa työyhteisön valmiuksia ottaa vastaan eri taustoista tulevia työntekijöitä. Näissä koulutuksissa käsitellään käytännön keinoja, joilla työpaikalla voidaan edistää yhdenvertaisuutta, lisätä ymmärrystä kulttuurien eroista ja rakentaa yhteisiä toimintamalleja monikulttuurisen työyhteisön arkeen. Näin työyhteisö voi kokea monikulttuurisuuden rikkautena ja työnantajalle avautuu uusia mahdollisuuksia houkutella vieraskielisiä ammattilaisia.

Kielitaitoon mukautetut työtehtävät ja urapolut

Työnantajien on hyödyllistä tarkastella työtehtäviään uudesta näkökulmasta: millaisiin tehtäviin riittää vähäisempi suomen kielen taito, ja miten työtehtäviä voidaan muokata niin, että ne tukevat työntekijän kielen kehitystä. Näin työtehtäviä voidaan kehittää niin, että ne muodostavat asteittain etenevän urapolun, jossa suomen kielen taito karttuu työn ohessa.

Tällaiset urapolut tarjoavat vieraskielisille työntekijöille mahdollisuuden edetä työtehtävissä vaativampiin rooleihin samalla, kun heidän kielitaitonsa kehittyy. Esimerkiksi ensin voidaan keskittyä käytännönläheisiin tehtäviin, joissa suomen kielen tarve on vähäinen, ja siirtyä siitä vaativampiin rooleihin, joissa kommunikointi ja vuorovaikutus ovat keskeisempiä. Tämä rakenne motivoi työntekijää, kun urapolku ja kielitaito kehittyvät rinnakkain, ja työnantaja voi kehittää osaajiaan pitkäjänteisesti.

Lopuksi

Kielitietoisuus ja monikulttuurisuusstrategiat tuovat työyhteisöön uudenlaista joustavuutta ja valmiuksia hyödyntää vieraskielisten osaajien potentiaalia. Vieraskielisen työntekijän näkökulmasta on motivoivaa tietää, että suomen kielen kehittyminen tukee etenemistä uralla, ja työnantaja puolestaan hyötyy monimuotoisen työyhteisön innovatiivisuudesta ja joustavuudesta. Näin sekä kielitaito että ammatillinen osaaminen voivat kulkea rinnakkain, ja monimuotoisesta työyhteisöstä muodostuu entistä vahvempi ja kilpailukykyisempi.

2.12.2024 Pirita Niemi, TTS

Jag kommer in i Kilta-salen i Helsingfors för att vara med på UBS-seminariet Våga lyckas! – yrkeskunnande på det andra inhemska språket. Från Yrkesakademin i Österbotten är det bara jag som är här och jag ser mig därför om efter eventuella bekanta ansikten. Jag hittar några som jag träffat tidigare via Teams i FRIS-projektet och jag får ett varmt mottagande av dem.

Dagens program börjar med att Jaan Siitonen från Kielilähettiläät-Språkambassadörerna berättar om sin språkresa. Han, som hade 5 i svenska i grundskolan och som skrev A i studentexamen och som så tvärsäkert påstått att han aldrig någonsin kommer att behöva svenskan talar nu svenska varje dag. Så lite vet vi om framtiden. Vi som samlats till seminariet skrattar igenkännande – de flesta av oss har hört liknande påståenden av våra studerande.

Många goda talare avlöser sedan varandra. Det mesta går på finska, men alla talare och även många i publiken som flikar in synpunkter strör även in kortare och längre kommentarer på svenska. Som svenskspråkig noterar jag att alla talar god svenska. Vilka fantastiska språklärare det finns inom yrkesutbildningen! Den gemensamma nämnaren i alla tal är uppmaningen att våga tala, våga säga fel och våga lyckas. Många håller fram vikten av uppmuntran. Sari Ahonen, vårdlärare från Stadin AO, framhåller att det enbart är bra att man tror att man är bättre än man egentligen är på det andra inhemska språket, för då vågar man kommunicera.

När jag nu ser mig om i salen får jag syn på en god vän, Hanna-Lena, som jag inte träffat på länge. Vi kände varandra väl under studietiden, men nu bor vi långt ifrån varandra. Jag blir så glad att se henne och vi får tid att prata med varandra ordentligt under en paus. Jag inser också att Hanna-Lena för mig är en personifiering av dagens tema: vikten av uppmuntran för att våga använda det andra inhemska språket.

Jag växte upp i en helt svenskspråkig familj i en mycket svenskspråkig miljö och jag lärde mig finska nästan enbart i skolan. Även om jag var en flitig elev och fick goda vitsord vågade jag inte prata finska, för jag var så medveten om mina brister. Som ung vuxen bodde jag i Åbo, hade studerat språk och ville bli lärare. Ett problem var att den svenskspråkiga lärarutbildningen var i Vasa och jag hade familj i Åbo och vi var inte beredda att flytta. Och det var här som Hanna-Lena kom in. Jag berättade för henne om mitt problem och hon utbrast: Men det finns ju lärarutbildning på Turun Yliopisto, sök in! Jag svarade att tja, tror du att jag klarar det, på finska? Det är klart du klarar det, sa Hanna-Lena och på något sätt trodde jag henne och fick mod att söka in. Jag kom in på den finskspråkiga lärarutbildningen för ämneslärarbehörighet och ja – jag klarade det.

När jag tänkt på detta senare står det klart att Hanna-Lena nog inte visste hur pass skral min finska var. Vi hade alltid talat svenska med varandra och jag tror inte att hon någonsin hört mig tala finska. Så hennes ”Klart att du klarar det!” var nog mest ett spontant uppmuntrande utrop till en vän, utan egentlig förankring i någon objektiv verklighet. Men jag tog det till mig och fick mod att söka in till utbildningen. Och det förändrade min livsbana. Efter utbildningen jobbade jag sedan nästan tjugo år i det finska skolväsendet och blev med tiden relativt tvåspråkig. Världen blev så mycket större när jag vågade pröva mina vingar på det andra inhemska språket.

Så ja – jag kan bara hålla med alla de talare som under Våga lyckas-seminariet framhöll vikten av uppmuntran. Det är bara bra att språkligt ta sig lite vatten över huvudet, för det är när vi kastar oss ut som vi lär oss allra mest. Vilken viktig påminnelse för alla oss som jobbar med unga människor som lär sig språk. Jag hoppas att vi alla kan förmedla ”Det är klart du kan!” till våra studerande och skuffa dem i riktning mot att våga mer.

4.12.2024 Birgitta Sandås, Yrkesakademin i Österbotten

Uutiskirjeet

Hankkeen väliraportti, mellanrapport:
https://www.keuda.fi/wp-content/uploads/2024/08/VIERKO_FRIS-Valiraportti_verkkosivulle.pdf

Lisätietoja:
Henna Hyytiä
Projektipäällikkö
henna.hyytia(at)keuda.fi