Julkaistu: 7.2.2024

Ammatillisen koulutuksen perustutkinnoista valmistuneiden työllisyys on laskusuuntainen ja huolestuttavan alhainen osalla aloista. Kuitenkin työvoimapulaa on näilläkin aloilla. Osaajien ja työpaikkojen parempaan kohtaantoon on etsitty ratkaisuja, mutta nopeita ja helppoja ratkaisuja ei taida löytyä.

Tilastokeskuksen raportin mukaan ammatillisen koulutuksen perustutkinnon opiskelijat työllistyvät alasta riippuen vaihdellen keskimäärin 64 %. Parhaiten työllistyi sosiaali- ja terveysalalta (83 %) ja heikoiten tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen alalta (34%). Jatko-opintoihin perustutkinnon suorittaneista siirtyi 17 % ja työttömiksi 20 %.

Työllistyminen on selkeästi vaikuttavampaa ammattitutkinnoista (81 %) ja erikoisammattitutkinnoista (90 %), joissa opiskelu toteutuukin usein alan töiden yhteydessä esimerkiksi oppisopimuksella. Työllistyminen ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta valmistuville on ollut selkeästi korkeampaa verrattuna ammatillisen koulutuksen perustutkinnoista valmistuviin jo pidemmällä ajanjaksolla.

Lue raportti Tilastokeskuksen verkkosivulta: Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2020 (stat.fi).

Miten saisimme ammatillisen perustutkinnon opiskelijoita paremmin työllistymään aloilla, joissa työllistyminen on heikkoa, mutta työntekijöitä tarvitaan?

Työvoiman tiekarttahankkeen analyysissä työntekijä- ja työnantajaliitot nostavat tärkeimmäksi ohjata työntekijöitä ylitarjonta aloilta työvoimapula aloille. Mitä voimme tehdä ammatillisessa koulutuksessa tämän tavoitteen eteen? Koulutuksiin hakijoille voidaan suunnata työvoimapula-aloja vahvemmin ja koulutustarjontaa lisätä työvoimapula-aloille enemmän. Haaste on hakijoiden kiinnostuksessa esiteltyihin aloihin. Aina ei motivaatioksi riitä työllistymismahdollisuus, vaan opiskelijaksi hakijalla on oma unelmansa ja tavoitteensa työlle, johon haluaa panostaa opiskelulla. Lisäksi ammatillinen peruskoulutus on väylä korkeakouluun. Eli vaikka ala ei työllistäisi perusopinnon jälkeen, on se kuitenkin hyvä polku ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Ja tämän polun kautta parempaan työllistymiseen. Ammatillisessa koulutuksessa huomioimme eri vaihtoehtoja ja tarjoamme erilaisia väyliä työllistymiseen, suoraan tai epäsuorasti. Kuitenkin tämä työvoiman kohtaannon haaste tulee vahvasti huomioida koulutustarjonnassamme, eikä sitä voi vähätellä tai sivuuttaa.

Lue raportti Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelusta (tem.fi): Työvoiman saatavuus, työvoimapula ja kohtaanto-ongelmat vuonna 2022 -raportti summaa Työvoimatiekartta-hankkeen tulokset.

Paljon puhuttu täsmätyö – ratkaisisiko se myös kohtaannon haastetta?
Työtä voidaan muotoilla tai kohdentaa sopivaksi työntekijälle tai opiskelijalle niin, että hänen kyvykkyytensä ja työtehtävän vaativuus kohtaavat. Ammatillisessa koulutuksessa täsmätyön tarvetta on osalla opiskelijoista vain hetkellisesti, esimerkiksi alkuvaiheen kielitaitotason vuoksi. Kielitaidon kehittyessä hän kykenee ottamaan laajempia työtehtäviä vastuulleen. Osalla täsmätyöstä hyötyvistä opiskelijoista tarve on pysyvä.

Täsmätyö voi työvoimapulan aloilla olla ratkaiseva apu, jos työtehtäviä on mahdollista muotoilla niin, että kohdennettua osaa tehtävistä tekisi täsmätyöntekijä. Tämä vapauttaisi työaikaa muilta työntekijöiltä vaativimpien töiden tekemiseen.

Usein yritykset kysyvät ammatillisen kouluun opettajalta opiskelijoita töihin saatteella, että tarvitsevat erityisen hyvän tekijän. Näitäkin tekijöitä toki löytyy ja he yleensä työllistyvät itseohjautuvastikin hienosti. Opettajilta voi myös kysyä töihin opiskelijoita, joille sopisi jokin täsmätyökokonaisuus. Vastaavasti opetushenkilöstö voi työpaikoilta kysyä täsmätyömahdollisuuksia. Erityisen tärkeää on aktiivisesti pitää tämä aihe keskustelussa, kun etsitään sopivia ratkaisuja työelämän työvoimapulaan ja opiskelijoiden työllistymiseen.

Rita Byström, koulutusjohtaja

Kirjoittaja Rita Byström työskentelee Keudassa koulutusjohtajana. ”Tavoitteemme Keudassa on strategiamme mukaan toimia opiskelijoille innostavana opiskelupaikkana, työntekijöillemme haluttuna työpaikkana ja työelämä-/yritysasiakkaillemme ketteränä kumppanina. Kehitämme toimintaa edelleen osaamisperusteiseen ja työelämässä aiempaa vahvemmin toteutettavaan osaamisen hankkimiseen vastuullisesti ja kestävästi. Teemme syventävää yhteistyötä yritysten ja muun työelämän kanssa, tuotamme tarvittavaa osaamista ja ennakoimme myös tulevia osaamistarpeita. Monimuotoisten koulutuspolkujen kehittäminen opiskelijoiden erilaisiin tarpeisiin joustavasti toteutettuna on myös jatkuvassa kehityksessä. Työssäni toimin näiden asioiden parissa yhdessä osaavan henkilöstömme kanssa. Työssä saa luoda uutta ja innostua joka päivä!” kertoo Rita työnkuvastaan.

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 850 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 12 000 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Keuda katsoo tulevaan vuoteen vastuullisesti, kestävästi ja digitaalisesti. 

Keuda

Keudalainen

Uncategorized

Jaa sivu