Julkaistu: 19.3.2024

#Murros2024-tapahtuma lähestyy! Kevään aikana julkaisemme muutamia vaikuttavia blogikirjoituksia tapahtumaan johdattaen. Tämän blogin on kirjoittanut AMKEn asiantuntija Peter Pahlman.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan 11.4.2024 pidettävään #Murros2024-tapahtumaan!

Pre #Murros2024: Miten helpottaa tietoähkyä ja suhtautua teknologiseen murrokseen?

Keskittymiskyvyn heikentyminen on yleisesti tunnistettu ja tunnustettu ilmiö, jota älylaitteet ja reaaliajassa tapahtuva kommunikaatio ruokkivat varsin menestyksekkäästi. Ainakin omalla kohdallani asioihin syvällisesti perehtymiselle on tullut vaihtoehdoksi pelkkä otsikoiden lukeminen ja osittain turhankin tiedon ahmiminen. Jossain vaiheessa alkaa vääjäämättä miettiä, jos tietoähkylle olisi jotakin tehtävissä, vai onko elämä pysyvästi muuttunut? Ja kannattaako muutosta vastustaa?

Havahduin viime kesänä siihen, että en saanut kuunneltua kaikkia niitä podcasteja, joita seuraan eri alustoilla. Hetken asiaa pohdittuani jouduin myöntämään itselleni, että itse asiassa suurin osa jää liian pinnalliselle huomiolle. Syyn määritteleminen ei ollut kovinkaan vaikeaa: liika on liikaa ja jos podeista koituu enemmän riesaa kuin iloa, muodostuu tärkeiksikin koetuista jopa stressiä aiheuttavaa ajanvietettä.

Niinpä kävin listaa läpi kriittisesti ja itselleni mahdollisimman rehellisesti. Mitkä podeista ovat niitä, joita oikeasti haluan kuunnella, ja toisaalta, mitkä ovat mukana vain siksi, että kuvittelen uppoutuvani niihin, kun kaikki muut hommat on hoidettu? Syksyn aikana pohdiskelin sitten kokonaisuutta. Määrittelin itselleni tärkeät aihepiirit ja niiden sisällä kiinnostavimmat podiemännät ja -isännät. Muutaman täysin passiivisen podin pyyhin toki pois heti kättelyssä.

Alkuvuodesta olin sitten valmis tarttumaan tuumasta toimeen. Less is more, niinhän sitä sanotaan. Jäljelle jäi siis reilut 10 podia ja lupaus siitä, että kuuntelen tänä vuonna jokaisen uuden jakson, joita onneksi julkaistaan vaihtelevassa tahdissa. Tätä kirjoittaessani 28. helmikuuta olen tyytyväinen ”urakkaan”. Samalla voin myös todeta, että prosessi itsessään oli varsin opettava.

Tietoähkyyn voimme siis omien kokemusteni pohjalta vaikuttaa ainakin jossain määrin. Lähestymistapaani uskallankin suositella myös muissa kuin podiyhteyksissä. Joskus listojen tekemisen ja karsimisen voima on yksinkertaisesti lyömätön.

Olen joka tapauksessa taipuvainen ajattelemaan, että teknologisessa murroksessa on enemmän voitettavaa kuin hävittävää. Miksi siis vastustaa harppausta, joka on varmuudella tulossa? Eikö asian suhteen kannattaisi olla etukenossa ja koittaa hyväksyä epävarmuus ja keskeneräisyys? Gilla läget, kuten eräs tunnettu ruotsalainen kirjailija on asian ilmaissut.

En välttämättä ole oikea ihminen puhumaan teknologisen murroksen näkymistä, mutta koen aihepiirin mielenkiintoseksi ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneena haluan ilman muuta pysyä mukana kehityksessä. Tai ainakin yrittää pysyä, koska muutoin saattaa harmittaa, kun huomaan jääneeni monien kiehtovien asioiden ulkopuolelle. Myös työni puolesta koulutuspolitiikan ja ammatillisen koulutuksen edunvalvonnan vesillä on hyödyksi, jos pysyy merikortilla siitä, mihin suuntaan kannattaisi navigoida.

Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa. Uusi teknologia on mahdollistunut monia asioita, joita emme aiemmin osanneet edes kuvitella, mutta samalla se on tuonut mukanaan tiettyjä väistämättömiä uhkakuvia. Tätä tekstiä laatiessani törmäsin mm. Sitran määrittelemiin 2023 megatrendeihin. Erityisesti yksi näkökulma pisti silmään: ”Demokratian kamppailu kovenee ja yhteiskunnat ovat koetuksella kriisien kasautuessa. Geopoliittinen valtataistelu on tullut ryminällä takaisin, ja sääntöpohjainen maailmanjärjestys ja luottamus siihen kytkeytyviin instituutioihin horjuu. Samalla käydään kiistelyä digimaailman pelisäännöistä, uuden teknologian vaatimista resursseista ja yleisemmin teknologian kehityssuunnista, eli kilpailu digivallasta kiihtyy. Teknologia ja data sulautuvat yhä enemmän ihmisten arkeen ja dataa kerätään ja hyödynnetään yhä enemmän.”

Olennaista ei tulkintani mukaan ole vastustaa teknologista murrosta sinänsä, vaan sen mukanaan tuomia lieveilmiöitä. Tosin kyse ei todellakaan ole mistään lieveilmiöistä, vaan maailmanrauhaakin uhkaavista eksistentiaalisista kysymyksistä. Katseet suuntautuvat väistämättä päätöksentekijöiden suuntaan.

Peräänkuulutan vallanpitäjiltä taitoa erotella teknologisen murroksen mukanaan tuomat mahdollisuudet todellisista uhista. Mitä aiemmin vahingollisiin kehityssuuntiin puututaan, sitä varmemmin pystymme tulevaisuudessakin nauttimaan murrokseen hyvistä puolista. Joissain tilanteissa kassavirtaa tuottavaa toimintaa on siis pystyttävä rajoittamaan, jotta tuulet olisivat suotuisia myös pidemmällä aikavälillä.

Kommentti tekstin kirjoittamisesta lienee vielä paikallaan. Totta kai pyysin apua tekoälyltä ja vastaus oli tavallaan aika lohduttava: ”Vaikka minulla on laaja tietämys ja kyky käsitellä suurta määrää tekstiä ja tietoa, minulla ei ole todellista kykyä nähdä tai ennustaa tulevaisuutta.” Harvalla meistä on ja siksi ehdotan, että keskittymiskyvyn lisäksi harjoittelisimme hetkessä elämisen taitoa. Tiedä vaikka harjoittelusta seuraisi juuri sitä vastapainoa, jota tarvitsemme teknologisen murroksen ja tietoähkyn vastapainoksi.

#Murros2024 järjestetään 11. huhtikuuta Keravalla. Tapahtuman ohjausryhmän jäsenenä haluan toivottaa kaikki aihepiiristä kiinnostuneet tervetulleiksi Keuda-talolle!

Yhteistyössä:

Digitaalinen

Keuda

Murros

Tapahtumat

Jaa sivu