Tänä vuonna Keudassa on syytä juhlaan, sillä Keudalle tulee täyteen pyöreät 60 vuotta. Juhlavuosi on näyttäytynyt niin keudalaisessa arjessa kuin myös monissa eri tapahtumissa. Näihin sisältyvät esimerkiksi keväällä toteutuneet Keuda-päivä, #Murros2022-tapahtuma sekä SAKUstars2022-kisat. Juhlavuoden teema tulee näyttäytymään myös muun muassa opiskelijakunta Kuoman syksyn Halloween-tapahtumissa. Lisäksi Keudassa on menossa 60 vastuullista tekoa -kampanja, joka kestää koko vuoden.
Juhlavuoden huipentuma on kuitenkin vielä edessä, sillä 60-vuotista taivalta juhlistetaan kolmen eri tapahtuman muodossa. Syyskuun aikana järjestetään juhlatapahtumat Keudan opiskelijoille, työelämän kumppaneille ja sidosryhmille sekä henkilöstölle. Opiskelijoille ja työelämän kumppaneille suunnattu kattava verkostoitumistapahtuma RekryKarnevaalit järjestetään torstaina 15. syyskuuta. Henkilöstölle suunnattu elävän musiikin ja yhteisöllisyyden tapahtuma KeudaFest pidetään lauantaina 17. syyskuuta.
Kolmas tapahtuma pidetään torstaina 27. lokakuuta 2022. Kyseessä on Keuda 60 v, ammatillista koulutusta vastuullisesti ja digitaalisesti -tapahtuma Keravan Keskikadulla.
Juhlatapahtuma on suunnattu alueen yrityksille ja organisaatioille, kuntapäättäjille sekä ammatilliseen koulutukseen liittyville sidosryhmille. Luvassa on muun muassa innostavia puheenvuoroja, upeita musiikkiesityksiä, mielenkiintoisia katsauksia ammatillisesta koulutuksesta ja työelämästä sekä laajaa verkostoitumista. Juhlatapahtuman ohjelmaa tarkennetaan säännöllisesti tapahtuman lähestyessä. Kattavaan tapahtumaohjelmaan voi tutustua täältä!
”Päällimmäiset tunnelmat ovat innostuneen odottavat. Pitkästä aikaa pääsemme kokemaan isojen joukkojen messutunnelmia iloisen puheensorinan ja korkojen kopseen siivittämänä. Tapahtumilta odotan verkostoitumista ja vahvempaa yhteistyötä sekä alueellisesti että valtakunnallisten toimijoiden kesken”, viestintä- ja markkinointipäällikkö Hanna Nyrönen iloitsee.
Järjestimme työpajoja, joissa osallistujat saivat kertoa ja ideoida, mitä he toivoisivat juhlavuoden tapahtumilta. Saimme työpajoista todella hyviä ideoita, joita olemme työstäneet ja vieneet eteenpäin.
Kiira Lempinen
Juhlatapahtumien taustalla laaja ja vahva yhteistyö
Keudan viestintä- ja markkinointipäällikkö Hanna Nyrönen sekä markkinointi- ja myyntiassistentti Kiira Lempinen ovat vieneet aktiivisesti tapahtumajärjestelyjä eteenpäin. He kuitenkin painottavat, että tapahtumasuunnitteluun ja -valmisteluihin on osallistunut useita keudalaisia organisaation eri tasoilta ja tahoilta. Laaja yhteistyö antoi monipuolisesti ideoita tapahtumien sisältöihin.
”Lähdimme jo viime kesänä suunnittelemaan tätä kokonaisuutta. Järjestimme työpajoja, joissa osallistujat saivat kertoa ja ideoida, mitä he toivoisivat juhlavuoden tapahtumilta. Saimme työpajoista todella hyviä ideoita, joita olemme työstäneet ja vieneet eteenpäin”, Kiira avaa.
Keudalaisen energian lisäksi yhteistyötä ovat vahvistaneet myös monet yrityskumppanit, joita nähdäänkin RekryKarnevaaleilla. Keudan myynti- ja asiakkuustiimi on saanut mukaan RekryKarnevaaleille yli 100 eri alojen yritystä. Myynti- ja asiakkuuspäällikkö Kirsi Talikainen kuvaa, että RekryKarnevaaleilla halutaan vahvistaa opiskelijoiden ammatillista verkostoitumista ja työllistymistä – tuomalla työnantajat ja tulevaisuuden työntekijät saman katon alle.
Tapahtumien teemoista välittyvät vahvasti vastuullinen ja kestävä toiminta sekä digitaalisuus. Kaiken kaikkeaan tavoitteena on nostaa ammatillisen koulutuksen profiilia, tuomalla esiin sen monia kehitysaskeleita ja onnistumisen hetkiä.
”Henkilökunta on todella halunnut tuoda historiaa näkyväksi. Olemme keränneet eri tapahtumia varten materiaalia vuosien varrelta. Niistä näkee konkreettisesti, mitä kaikkea on saatu aikaiseksi näinä vuosina ja miten paljon toiminta on kehittynyt”, Kiira kertoo.
”Jo pelkästään parin viime vuoden aikana on nähty huima teknologinen kehitys esimerkiksi tapahtumissa, joita toteutetaan yhä enemmän digitaalisesti. Se mahdollistaa, että yhä useampi voi olla osa tapahtumaa. Monessa tekemisessä yhteisöllisyys välittyy vahvasti”, Kiira jatkaa.
”Onhan meillä upea 60-vuotias historia. Tällä alueella on tapahtunut paljon ja esimerkiksi alueen koulujen yhdistyminen on tuonut suuria asioita vuosikymmenien aikana. Sinä aikana on nähty merkittävää pitkäjänteistä työtä ammatillisen koulutuksen saralla, jota arvostan suuresti”, Hanna kiteyttää.
Katso Keuda Uutisista viestintä- ja markkinointipäällikkö Hanna Nyrösen haastattelu 60-vuotistapahtumasta sekä myynti- ja asiakkuuspäällikkö Kirsi Talikaisen haastattelu RekryKarnevaaleista:
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 820 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 10 000 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Vuosi 2022 on juhlavuosi, kun Keuda täyttää 60 vuotta.
Keudan hiilijalanjälki on laskettuKokonaishiilijalanjälkemme on 4713 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia eli CO2ekv.
Tämä vastaa noin 450 suomalaisen vuosittaisia kokonaispäästöjä. Kattavassa laskennassa on huomioitu oppilaitoksen suorat päästöt, jotka muodostuvat lähinnä maataloustoiminnasta sekä ajoneuvojen päästöistä, ostoenergian eli sähkön ja lämmöntuotannon päästöt sekä muut epäsuorat päästöt, joita syntyy muun muassa hankinnoista, investoinneista, saapuvista kuljetuksista, jätteistä ja liikematkustuksesta”, tarkentaa Keudan kestävän kehityksen koordinaattori Jenna Kauppi. Suorista päästöistä yli puolet syntyy karjataloudesta sekä puutarha- ja peltoviljelyssä. Ostoenergian päästöistä sen sijaan merkittävin vaikutus tulee lämmityksen päästöistä. Keudalla on käytössä 100% vihreä sähkö, joka itsessään säästää noin kymmenkertaiset päästöt siihen nähden, jos sähkö ei olisi vihreää. Selvästi merkittävin päästölähde muodostuu ostetuista hankinnoista, epäsuorista päästöistä. Hankintojen osuus kaikista päästöistä on 60%. Missä olemme onnistuneet? Käyttämällä uusiutuvaa sähköä vältimme yli 1 500 tonnin ilmastopäästöt. Päästövähennys vastaa lähes 150 keskivertosuomalaisen vuotuisia hiilipäästöjä. Liikematkustuksemme osuus epäsuorista päästöistä on vain 1% johtuen poikkeusoloista vuonna 2021. Laskimme myös karkean arvion Keudan metsien tilanteesta. Näyttäisi siltä, että Keudan metsien puun määrä on kasvanut. Metsät sitovat enemmän hiiltä kuin päästävät ilmakehään. Kuitenkin tämä on vain karkea arvio Keudan metsien tilanteesta, Luonnonvarakeskus vastaa Suomen metsien laskennasta kokonaisuutena. Mitä voimme vielä tehdä? Päästöjen vähentäminen on meidän jokaisen tehtävä valinnoillamme. Keudalaisina voimme vaikuttaa merkittävästi nyt uudistuneen hankintaohjeistuksen myötä, valitsemalla kestävämpiä, kiertotalouden mukaisia tuotteita ja palveluita. Kaikilla, myös pienemmillä hankintavalinnoilla on vaikutusta. ”Isoissa kalustehankinnoissa voisimme siirtyä kierrätettyihin kalusteisiin, joita myös sopimustoimittajamme Martela tarjoaa”, Jenna kuvailee. Elintarvikehankinnat opiskelijaravintoloissa ja opetuksessa muodostivat 16% päästöistä. Naudanlihan kokonaispaino näistä hankinnoista oli vain 2%, mutta muodosti niistä 26% päästöjä. Naudanlihan käytön määrä on Keudassa jo pienentynytkin pitkällä aikajänteellä, mutta tässä voimme edelleen miettiä korvaavia vaihtoehtoja naudanlihan käyttöä vähentääksemme. Ajoneuvohankinnat ja polttoaineet olivat yksi keskeinen päästöjä synnyttävä osa-alue, johon voimme vaikuttaa vähentämällä turhaa matkustamista. ”Lyhyiden ajojen sijasta, voisimme liikkua joko jalkaisin, pyöräillen tai kimppakyytejä suosimalla, jolloin työhyvinvointiakin tulisi huomioitua”, Jenna kannustaa. Siirtymä vähähiilisempiin ajoneuvoihin ja biopolttoaineiden hyödyntäminen tulevaisuudessa on keskeinen toimenpide, joka tukee vihreää siirtymää. Myös ylipäänsä ajoneuvohankintojen vähentäminen on tärkeää, ettei turhia autoja hankita vaan hyödynnetään jo olemassa olevia. Tämän seurantaa varten Keudaan on hankittu ajoneuvoseuranta-ohjelma Helpten vuonna 2021. Työtä on vielä edessä päästöjen vähentämiseksi. Laskenta on kuitenkin avannut silmiämme aiheesta ja ollut mielekäs oppimiskokemus lukuisille tahoille ympäri Keudaa. Laskennan eri vaiheissa on ollut mukana keudalaisia opettajia ja opiskelijoita keräämässä tietoja.Erityiskiitoksia Jenna lähettää puutarha-, metsä- ja maatalousaloille onnistuneesta yhteistyöstä.
Hiilijalanjäljen laskennan on toteuttanut Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus. Laskennassa on noudatettu GHG Protocol Corporate Value Chain Accounting and Reporting -standardia.Kokonaishiilijalanjälkemme on 4713 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia eli CO2ekv.
Tämä vastaa noin 450 suomalaisen vuosittaisia kokonaispäästöjä. Kattavassa laskennassa on huomioitu oppilaitoksen suorat päästöt, jotka muodostuvat lähinnä maataloustoiminnasta sekä ajoneuvojen päästöistä, ostoenergian eli sähkön ja lämmöntuotannon päästöt sekä muut epäsuorat päästöt, joita syntyy muun muassa hankinnoista, investoinneista, saapuvista kuljetuksista, jätteistä ja liikematkustuksesta”, tarkentaa Keudan kestävän kehityksen koordinaattori Jenna Kauppi. Suorista päästöistä yli puolet syntyy karjataloudesta sekä puutarha- ja peltoviljelyssä. Ostoenergian päästöistä sen sijaan merkittävin vaikutus tulee lämmityksen päästöistä. Keudalla on käytössä 100% vihreä sähkö, joka itsessään säästää noin kymmenkertaiset päästöt siihen nähden, jos sähkö ei olisi vihreää. Selvästi merkittävin päästölähde muodostuu ostetuista hankinnoista, epäsuorista päästöistä. Hankintojen osuus kaikista päästöistä on 60%. Missä olemme onnistuneet? Käyttämällä uusiutuvaa sähköä vältimme yli 1 500 tonnin ilmastopäästöt. Päästövähennys vastaa lähes 150 keskivertosuomalaisen vuotuisia hiilipäästöjä. Liikematkustuksemme osuus epäsuorista päästöistä on vain 1% johtuen poikkeusoloista vuonna 2021. Laskimme myös karkean arvion Keudan metsien tilanteesta. Näyttäisi siltä, että Keudan metsien puun määrä on kasvanut. Metsät sitovat enemmän hiiltä kuin päästävät ilmakehään. Kuitenkin tämä on vain karkea arvio Keudan metsien tilanteesta, Luonnonvarakeskus vastaa Suomen metsien laskennasta kokonaisuutena. Mitä voimme vielä tehdä? Päästöjen vähentäminen on meidän jokaisen tehtävä valinnoillamme. Keudalaisina voimme vaikuttaa merkittävästi nyt uudistuneen hankintaohjeistuksen myötä, valitsemalla kestävämpiä, kiertotalouden mukaisia tuotteita ja palveluita. Kaikilla, myös pienemmillä hankintavalinnoilla on vaikutusta. ”Isoissa kalustehankinnoissa voisimme siirtyä kierrätettyihin kalusteisiin, joita myös sopimustoimittajamme Martela tarjoaa”, Jenna kuvailee. Elintarvikehankinnat opiskelijaravintoloissa ja opetuksessa muodostivat 16% päästöistä. Naudanlihan kokonaispaino näistä hankinnoista oli vain 2%, mutta muodosti niistä 26% päästöjä. Naudanlihan käytön määrä on Keudassa jo pienentynytkin pitkällä aikajänteellä, mutta tässä voimme edelleen miettiä korvaavia vaihtoehtoja naudanlihan käyttöä vähentääksemme. Ajoneuvohankinnat ja polttoaineet olivat yksi keskeinen päästöjä synnyttävä osa-alue, johon voimme vaikuttaa vähentämällä turhaa matkustamista. ”Lyhyiden ajojen sijasta, voisimme liikkua joko jalkaisin, pyöräillen tai kimppakyytejä suosimalla, jolloin työhyvinvointiakin tulisi huomioitua”, Jenna kannustaa. Siirtymä vähähiilisempiin ajoneuvoihin ja biopolttoaineiden hyödyntäminen tulevaisuudessa on keskeinen toimenpide, joka tukee vihreää siirtymää. Myös ylipäänsä ajoneuvohankintojen vähentäminen on tärkeää, ettei turhia autoja hankita vaan hyödynnetään jo olemassa olevia. Tämän seurantaa varten Keudaan on hankittu ajoneuvoseuranta-ohjelma Helpten vuonna 2021. Työtä on vielä edessä päästöjen vähentämiseksi. Laskenta on kuitenkin avannut silmiämme aiheesta ja ollut mielekäs oppimiskokemus lukuisille tahoille ympäri Keudaa. Laskennan eri vaiheissa on ollut mukana keudalaisia opettajia ja opiskelijoita keräämässä tietoja.Erityiskiitoksia Jenna lähettää puutarha-, metsä- ja maatalousaloille onnistuneesta yhteistyöstä.
Hiilijalanjäljen laskennan on toteuttanut Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus. Laskennassa on noudatettu GHG Protocol Corporate Value Chain Accounting and Reporting -standardia.Kestävän kehityksen auditointi
Kesäkuun ensimmäisinä päivinä Keudassa järjestettiin mittava OKKA-säätiön kestävän kehityksen auditointi, kiikarissa kunnioitettava Kestävän kehityksen sertifikaatti. Yläkuvassa auditoija Anu Teppo, Keudan opettaja Risto Kononen ja kestävän kehityksen koordinaattori Jenna Kauppi. Palataanpa ensiksi hieman kauemmas ajassa taaksepäin. Kaksitoista vuotta sitten, vuonna 2010, Järvenpään Sibeliuksenväylän palvelualojen toimipisteelle myönnettiin ensimmäinen OKKA-säätiön kestävän kehityksen sertifikaatti (Lue aiheesta lisää täältä). Jo tuolloin puhuttiin Sibeliuksenväylän vahvasta välittämisen kulttuurista, joka näkyi mm. opettajien sitoutumisena opiskelijoiden tukena toimimiseen. Kuvassa Keudan palvelualojen toimipiste Järvenpäässä. Toimipisteen kulttuurimaisema ja historialliset rakennukset on säilytetty ja ylläpidetty tähän päivään saakka.Kestävän kehityksen toimintaa ja tuloksia
Viime vuonna 2021, aloitettiin KeKe-työ Keuda-tasoisesti kymmenen toimipisteen kesken. Yhdessä tehtiin itsearviointi kestävän kehityksen nykytilasta sekä määritettiin toiminnalle tavoitteet ja toimenpiteet. Keudan kestävän kehityksen tavoitteita ja toimenpiteitä voi seurata KeudaVilkku -järjestelmästä. Vuosi 2021 huipentui EkoKompassi-sertifikaattiin, joka myönnettiin oppilaitokselle ympäristövastuullisesta työstä. Tässä tarkasteltiin Keudan vastuullisia hankintoja, jätehuollon uudistusta, vastuullisuusviestintää ja kemikaalien hallintaa. EkoKompassi-työssä ei jääty lepäämään laakereille, vaan lähdettiin työstämään kattavaa hiilijalanjäljen laskentaa kuuden kunnan alueella toimivasta oppilaitoksesta. Kestävän kehityksen auditoinnissa kesäkuussa kierrettiin Keudan toimialoja, tutustuttiin opetukseen sekä keskusteltiin kattavasti johdon, asiantuntijoiden, opettajien ja Keudan eri palveluiden henkilöstön kanssa. Kolmen päivän aikana auditoija pääsi sukeltamaan syvälle Keudan arvoihin ja monimuotoiseen toimintaan. Viimeinen päivä varattiin pelkästään keskustelulle sosiaalisesta kestävyydestä ja yhteisön hyvinvoinnista.Miten Keudassa huomioidaan opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnin tukeminen vastuullisesti ja kestävästi?
Nostoja löytyy suunnitelmista käytäntöihin. Opiskelijoilla ja henkilöstöllä on oikeus turvalliseen opiskelu- ja työskentely-ympäristöön niin kampuksilla kuin työpaikoilla. Yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti rakennamme turvallisuutta ja hyvinvointia, joiden tarkoitus on luoda viihtyisyyttä, turvallisuutta ja tuloksellisuutta. Uudistunut oppimisen tuen suunnitelma valmistui toukokuussa. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä kiusaamisen ja häirinnän vastaiset päivitetyt suunnitelmat ohjaavat toimintaamme. Myös liikunnallisia ja kulttuurisia palveluita on järjestetty pitkin vuotta aina joulukonsertista frisbeegolfiin. Keudan aktiiviset ja vastuulliset kumppanit ovat mukana tapahtumissa. Kuvassa opiskelijoiden Zumba-hetki Keudan hyvinvointiviikolta 2020. Keudan henkilöstö on voinut myös nauttia suomalaisesta stressinlievityksen tavasta – rantasaunan löylyistä Tuusulanjärven maisemissa. Keudan 60 -vuotisen juhlavuoden kunniaksi lanseerattiin 60 Vastuullista tekoa -kampanja, johon on kerätty kesään mennessä noin kolmisenkymmentä tekoa. Opiskelijoiden tukena toimivat välittävät Keudaattorit, tuutorit, opot ja opettajat sekä koko henkilöstö. Opiskelijakunta KUOMA ottaa toiminnassaan kantaa opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittämiseen muun muassa oman yhdenvertaisuuskyselynsä kautta. Opiskelijakunta KUOMA järjestää myös teemapäiviä liittyen yhdenvertaisuuteen ja hyvinvointiin, kuten viimeisin Mielenterveyttä käsittelevä päivä keväällä. Tällä viikolla vietetään kansainvälistä, ihmisoikeuksien Pride -viikkoa, joka nostaa esille erityisesti seksuaalivähemmistöjen oikeudet ja niiden puutteet. Ihmisoikeuksien toteutuminen on jokaisen työnantajan velvollisuus varmistaa. Ketään ei tule syrjiä etnisen alkuperän, iän, ihonvärin, kulttuurin, sukupuolen, uskonnon, poliittiseen suuntauksen tai seksuaalisen suuntauksen takia. Ihmisoikeuksien julistus hyväksyttiin vuonna 1948, joka määrittelee kolmenkymmenen artiklan kautta ihmisen luonnolliset oikeudet. Olemme kaikki syntyneet vapaina ja tasavertaisina arvoiltamme ja oikeuksiltamme, kertoo Artikla 1. Yhdenvertaisuus ja opiskelijoiden tukeminen näkyvät Keudassa läpileikkaavasti kaikessa tekemisessä. Ketään ei saa syrjiä tai kiusata, ja jokainen voi edetä opinnoissaan itselleen sopivaa polkua. Jokainen on arvokas omana itsenään. Lisäämme tietoisuutta monikulttuurisuuden, monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumisen kasvattamiseksi. Tarjoamme keudalaisille, niin henkilöstölle kuin opiskelijoille, lyhytkoulutuksia ihmisoikeuksien ja sukupuolten monimuotoisuus -tietoisuuden kasvattamiseksi. Keuda on mukana Oikotien Vastuullinen työnantaja -kampanjassa. Olemme sitoutuneet luomaan parempaa työelämää ja vastaamaan paremmin tulevaisuuden tarpeisiin. Panostamme syrjimättömyyteen ja työhyvinvointiin sekä oikeudenmukaiseen rekrytointiin. Haluamme osoittaa tukemme myös Ukrainan kriisiin, ja keräsimme keväällä lahjoituksia Punaisen Ristin Ukraina -kampanjaan. Huomioimme myös ukrainalaiset koulutusten tarjonnassa ja valinnoissa.Kestävän kehityksen auditointi
Organisaatiolle sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden arviointi omassa tuotantoketjussa tai toimintaympäristössä on haastavaa ja kallistakin, ja siksi vastuullinen organisaatio voi palkata ulkoisen asiaan kouluttautuneen arvioijan tarkastamaan toiminnan jokaisen vaiheen. Näin saadaan puolueettomasti arvio organisaation vastuullisuuden ja kestävän kehityksen tilasta sekä kehittämisehdotuksia. Keudan auditoinnissa arvioitiin moniulotteisesti sosiaalista, ekologista ja taloudellista kestävyyttä. Auditoinnin viimeisen päivän yhteenveto kuului näin:Keudalaiset ovat onnistuneet hienosti!
Onnistunut ja kunnianhimoinen strategia on ”herätetty” eloon.
Yhdessä tekeminen, työkaverin tuki näkyy selvemmin ja
eri alojen kestävyystaitoja edistäviä kumppanuuksia on tuotu kaikkien tietoon.
VASKI-hanke tukee kestävän tulevaisuuden taitojen monipuolista kehittämistä.
Ydintoiminta, koulutus ja opiskelijat, on keskiössä ja yhteiskehittämiseen on löydetty aikaa.
Strategian mukaisia vastuullisuus- ja kestävän Keudan mukaisia valmiuksia, osaamista on lisätty kaikissa henkilöstöryhmissä monilla eri tavoin.
Keudalaiset ovat ylpeitä vastuullisesta suunnastaan. Kestävän kehityksen työ ei ole valmis, mutta meillä on todennetusti oikea suunta. Tästä on hyvä jatkaa, kestävän kehityksen sertifikaatti -hakemus on myös postitettu. Tutustu OKKA-säätiön sertifiointiprosessiin Kestävä kehitys johtamiseen, opetukseen ja arkeen – Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointiIloista kesää,
Jenna Kauppi Vastuullisuuden ja Kestävän kehityksen koordinaattoriKestävän kehityksen auditointi
Kesäkuun ensimmäisinä päivinä Keudassa järjestettiin mittava OKKA-säätiön kestävän kehityksen auditointi, kiikarissa kunnioitettava Kestävän kehityksen sertifikaatti. Yläkuvassa auditoija Anu Teppo, Keudan opettaja Risto Kononen ja kestävän kehityksen koordinaattori Jenna Kauppi. Palataanpa ensiksi hieman kauemmas ajassa taaksepäin. Kaksitoista vuotta sitten, vuonna 2010, Järvenpään Sibeliuksenväylän palvelualojen toimipisteelle myönnettiin ensimmäinen OKKA-säätiön kestävän kehityksen sertifikaatti (Lue aiheesta lisää täältä). Jo tuolloin puhuttiin Sibeliuksenväylän vahvasta välittämisen kulttuurista, joka näkyi mm. opettajien sitoutumisena opiskelijoiden tukena toimimiseen. Kuvassa Keudan palvelualojen toimipiste Järvenpäässä. Toimipisteen kulttuurimaisema ja historialliset rakennukset on säilytetty ja ylläpidetty tähän päivään saakka.Kestävän kehityksen toimintaa ja tuloksia
Viime vuonna 2021, aloitettiin KeKe-työ Keuda-tasoisesti kymmenen toimipisteen kesken. Yhdessä tehtiin itsearviointi kestävän kehityksen nykytilasta sekä määritettiin toiminnalle tavoitteet ja toimenpiteet. Keudan kestävän kehityksen tavoitteita ja toimenpiteitä voi seurata KeudaVilkku -järjestelmästä. Vuosi 2021 huipentui EkoKompassi-sertifikaattiin, joka myönnettiin oppilaitokselle ympäristövastuullisesta työstä. Tässä tarkasteltiin Keudan vastuullisia hankintoja, jätehuollon uudistusta, vastuullisuusviestintää ja kemikaalien hallintaa. EkoKompassi-työssä ei jääty lepäämään laakereille, vaan lähdettiin työstämään kattavaa hiilijalanjäljen laskentaa kuuden kunnan alueella toimivasta oppilaitoksesta. Kestävän kehityksen auditoinnissa kesäkuussa kierrettiin Keudan toimialoja, tutustuttiin opetukseen sekä keskusteltiin kattavasti johdon, asiantuntijoiden, opettajien ja Keudan eri palveluiden henkilöstön kanssa. Kolmen päivän aikana auditoija pääsi sukeltamaan syvälle Keudan arvoihin ja monimuotoiseen toimintaan. Viimeinen päivä varattiin pelkästään keskustelulle sosiaalisesta kestävyydestä ja yhteisön hyvinvoinnista.Miten Keudassa huomioidaan opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnin tukeminen vastuullisesti ja kestävästi?
Nostoja löytyy suunnitelmista käytäntöihin. Opiskelijoilla ja henkilöstöllä on oikeus turvalliseen opiskelu- ja työskentely-ympäristöön niin kampuksilla kuin työpaikoilla. Yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti rakennamme turvallisuutta ja hyvinvointia, joiden tarkoitus on luoda viihtyisyyttä, turvallisuutta ja tuloksellisuutta. Uudistunut oppimisen tuen suunnitelma valmistui toukokuussa. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä kiusaamisen ja häirinnän vastaiset päivitetyt suunnitelmat ohjaavat toimintaamme. Myös liikunnallisia ja kulttuurisia palveluita on järjestetty pitkin vuotta aina joulukonsertista frisbeegolfiin. Keudan aktiiviset ja vastuulliset kumppanit ovat mukana tapahtumissa. Kuvassa opiskelijoiden Zumba-hetki Keudan hyvinvointiviikolta 2020. Keudan henkilöstö on voinut myös nauttia suomalaisesta stressinlievityksen tavasta – rantasaunan löylyistä Tuusulanjärven maisemissa. Keudan 60 -vuotisen juhlavuoden kunniaksi lanseerattiin 60 Vastuullista tekoa -kampanja, johon on kerätty kesään mennessä noin kolmisenkymmentä tekoa. Opiskelijoiden tukena toimivat välittävät Keudaattorit, tuutorit, opot ja opettajat sekä koko henkilöstö. Opiskelijakunta KUOMA ottaa toiminnassaan kantaa opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittämiseen muun muassa oman yhdenvertaisuuskyselynsä kautta. Opiskelijakunta KUOMA järjestää myös teemapäiviä liittyen yhdenvertaisuuteen ja hyvinvointiin, kuten viimeisin Mielenterveyttä käsittelevä päivä keväällä. Tällä viikolla vietetään kansainvälistä, ihmisoikeuksien Pride -viikkoa, joka nostaa esille erityisesti seksuaalivähemmistöjen oikeudet ja niiden puutteet. Ihmisoikeuksien toteutuminen on jokaisen työnantajan velvollisuus varmistaa. Ketään ei tule syrjiä etnisen alkuperän, iän, ihonvärin, kulttuurin, sukupuolen, uskonnon, poliittiseen suuntauksen tai seksuaalisen suuntauksen takia. Ihmisoikeuksien julistus hyväksyttiin vuonna 1948, joka määrittelee kolmenkymmenen artiklan kautta ihmisen luonnolliset oikeudet. Olemme kaikki syntyneet vapaina ja tasavertaisina arvoiltamme ja oikeuksiltamme, kertoo Artikla 1. Yhdenvertaisuus ja opiskelijoiden tukeminen näkyvät Keudassa läpileikkaavasti kaikessa tekemisessä. Ketään ei saa syrjiä tai kiusata, ja jokainen voi edetä opinnoissaan itselleen sopivaa polkua. Jokainen on arvokas omana itsenään. Lisäämme tietoisuutta monikulttuurisuuden, monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumisen kasvattamiseksi. Tarjoamme keudalaisille, niin henkilöstölle kuin opiskelijoille, lyhytkoulutuksia ihmisoikeuksien ja sukupuolten monimuotoisuus -tietoisuuden kasvattamiseksi. Keuda on mukana Oikotien Vastuullinen työnantaja -kampanjassa. Olemme sitoutuneet luomaan parempaa työelämää ja vastaamaan paremmin tulevaisuuden tarpeisiin. Panostamme syrjimättömyyteen ja työhyvinvointiin sekä oikeudenmukaiseen rekrytointiin. Haluamme osoittaa tukemme myös Ukrainan kriisiin, ja keräsimme keväällä lahjoituksia Punaisen Ristin Ukraina -kampanjaan. Huomioimme myös ukrainalaiset koulutusten tarjonnassa ja valinnoissa.Kestävän kehityksen auditointi
Organisaatiolle sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden arviointi omassa tuotantoketjussa tai toimintaympäristössä on haastavaa ja kallistakin, ja siksi vastuullinen organisaatio voi palkata ulkoisen asiaan kouluttautuneen arvioijan tarkastamaan toiminnan jokaisen vaiheen. Näin saadaan puolueettomasti arvio organisaation vastuullisuuden ja kestävän kehityksen tilasta sekä kehittämisehdotuksia. Keudan auditoinnissa arvioitiin moniulotteisesti sosiaalista, ekologista ja taloudellista kestävyyttä. Auditoinnin viimeisen päivän yhteenveto kuului näin:Keudalaiset ovat onnistuneet hienosti!
Onnistunut ja kunnianhimoinen strategia on ”herätetty” eloon.
Yhdessä tekeminen, työkaverin tuki näkyy selvemmin ja
eri alojen kestävyystaitoja edistäviä kumppanuuksia on tuotu kaikkien tietoon.
VASKI-hanke tukee kestävän tulevaisuuden taitojen monipuolista kehittämistä.
Ydintoiminta, koulutus ja opiskelijat, on keskiössä ja yhteiskehittämiseen on löydetty aikaa.
Strategian mukaisia vastuullisuus- ja kestävän Keudan mukaisia valmiuksia, osaamista on lisätty kaikissa henkilöstöryhmissä monilla eri tavoin.
Keudalaiset ovat ylpeitä vastuullisesta suunnastaan. Kestävän kehityksen työ ei ole valmis, mutta meillä on todennetusti oikea suunta. Tästä on hyvä jatkaa, kestävän kehityksen sertifikaatti -hakemus on myös postitettu. Tutustu OKKA-säätiön sertifiointiprosessiin Kestävä kehitys johtamiseen, opetukseen ja arkeen – Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointiIloista kesää,
Jenna Kauppi Vastuullisuuden ja Kestävän kehityksen koordinaattoriKokonaishiilijalanjälkemme on 4713 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia eli CO2ekv.
Tämä vastaa noin 450 suomalaisen vuosittaisia kokonaispäästöjä. Kattavassa laskennassa on huomioitu oppilaitoksen suorat päästöt, jotka muodostuvat lähinnä maataloustoiminnasta sekä ajoneuvojen päästöistä, ostoenergian eli sähkön ja lämmöntuotannon päästöt sekä muut epäsuorat päästöt, joita syntyy muun muassa hankinnoista, investoinneista, saapuvista kuljetuksista, jätteistä ja liikematkustuksesta”, tarkentaa Keudan kestävän kehityksen koordinaattori Jenna Kauppi. Suorista päästöistä yli puolet syntyy karjataloudesta sekä puutarha- ja peltoviljelyssä. Ostoenergian päästöistä sen sijaan merkittävin vaikutus tulee lämmityksen päästöistä. Keudalla on käytössä 100% vihreä sähkö, joka itsessään säästää noin kymmenkertaiset päästöt siihen nähden, jos sähkö ei olisi vihreää. Selvästi merkittävin päästölähde muodostuu ostetuista hankinnoista, epäsuorista päästöistä. Hankintojen osuus kaikista päästöistä on 60%. Missä olemme onnistuneet? Käyttämällä uusiutuvaa sähköä vältimme yli 1 500 tonnin ilmastopäästöt. Päästövähennys vastaa lähes 150 keskivertosuomalaisen vuotuisia hiilipäästöjä. Liikematkustuksemme osuus epäsuorista päästöistä on vain 1% johtuen poikkeusoloista vuonna 2021. Laskimme myös karkean arvion Keudan metsien tilanteesta. Näyttäisi siltä, että Keudan metsien puun määrä on kasvanut. Metsät sitovat enemmän hiiltä kuin päästävät ilmakehään. Kuitenkin tämä on vain karkea arvio Keudan metsien tilanteesta, Luonnonvarakeskus vastaa Suomen metsien laskennasta kokonaisuutena. Mitä voimme vielä tehdä? Päästöjen vähentäminen on meidän jokaisen tehtävä valinnoillamme. Keudalaisina voimme vaikuttaa merkittävästi nyt uudistuneen hankintaohjeistuksen myötä, valitsemalla kestävämpiä, kiertotalouden mukaisia tuotteita ja palveluita. Kaikilla, myös pienemmillä hankintavalinnoilla on vaikutusta. ”Isoissa kalustehankinnoissa voisimme siirtyä kierrätettyihin kalusteisiin, joita myös sopimustoimittajamme Martela tarjoaa”, Jenna kuvailee. Elintarvikehankinnat opiskelijaravintoloissa ja opetuksessa muodostivat 16% päästöistä. Naudanlihan kokonaispaino näistä hankinnoista oli vain 2%, mutta muodosti niistä 26% päästöjä. Naudanlihan käytön määrä on Keudassa jo pienentynytkin pitkällä aikajänteellä, mutta tässä voimme edelleen miettiä korvaavia vaihtoehtoja naudanlihan käyttöä vähentääksemme. Ajoneuvohankinnat ja polttoaineet olivat yksi keskeinen päästöjä synnyttävä osa-alue, johon voimme vaikuttaa vähentämällä turhaa matkustamista. ”Lyhyiden ajojen sijasta, voisimme liikkua joko jalkaisin, pyöräillen tai kimppakyytejä suosimalla, jolloin työhyvinvointiakin tulisi huomioitua”, Jenna kannustaa. Siirtymä vähähiilisempiin ajoneuvoihin ja biopolttoaineiden hyödyntäminen tulevaisuudessa on keskeinen toimenpide, joka tukee vihreää siirtymää. Myös ylipäänsä ajoneuvohankintojen vähentäminen on tärkeää, ettei turhia autoja hankita vaan hyödynnetään jo olemassa olevia. Tämän seurantaa varten Keudaan on hankittu ajoneuvoseuranta-ohjelma Helpten vuonna 2021. Työtä on vielä edessä päästöjen vähentämiseksi. Laskenta on kuitenkin avannut silmiämme aiheesta ja ollut mielekäs oppimiskokemus lukuisille tahoille ympäri Keudaa. Laskennan eri vaiheissa on ollut mukana keudalaisia opettajia ja opiskelijoita keräämässä tietoja.Erityiskiitoksia Jenna lähettää puutarha-, metsä- ja maatalousaloille onnistuneesta yhteistyöstä.
Hiilijalanjäljen laskennan on toteuttanut Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus. Laskennassa on noudatettu GHG Protocol Corporate Value Chain Accounting and Reporting -standardia.Kokonaishiilijalanjälkemme on 4713 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia eli CO2ekv.
Tämä vastaa noin 450 suomalaisen vuosittaisia kokonaispäästöjä. Kattavassa laskennassa on huomioitu oppilaitoksen suorat päästöt, jotka muodostuvat lähinnä maataloustoiminnasta sekä ajoneuvojen päästöistä, ostoenergian eli sähkön ja lämmöntuotannon päästöt sekä muut epäsuorat päästöt, joita syntyy muun muassa hankinnoista, investoinneista, saapuvista kuljetuksista, jätteistä ja liikematkustuksesta”, tarkentaa Keudan kestävän kehityksen koordinaattori Jenna Kauppi. Suorista päästöistä yli puolet syntyy karjataloudesta sekä puutarha- ja peltoviljelyssä. Ostoenergian päästöistä sen sijaan merkittävin vaikutus tulee lämmityksen päästöistä. Keudalla on käytössä 100% vihreä sähkö, joka itsessään säästää noin kymmenkertaiset päästöt siihen nähden, jos sähkö ei olisi vihreää. Selvästi merkittävin päästölähde muodostuu ostetuista hankinnoista, epäsuorista päästöistä. Hankintojen osuus kaikista päästöistä on 60%. Missä olemme onnistuneet? Käyttämällä uusiutuvaa sähköä vältimme yli 1 500 tonnin ilmastopäästöt. Päästövähennys vastaa lähes 150 keskivertosuomalaisen vuotuisia hiilipäästöjä. Liikematkustuksemme osuus epäsuorista päästöistä on vain 1% johtuen poikkeusoloista vuonna 2021. Laskimme myös karkean arvion Keudan metsien tilanteesta. Näyttäisi siltä, että Keudan metsien puun määrä on kasvanut. Metsät sitovat enemmän hiiltä kuin päästävät ilmakehään. Kuitenkin tämä on vain karkea arvio Keudan metsien tilanteesta, Luonnonvarakeskus vastaa Suomen metsien laskennasta kokonaisuutena. Mitä voimme vielä tehdä? Päästöjen vähentäminen on meidän jokaisen tehtävä valinnoillamme. Keudalaisina voimme vaikuttaa merkittävästi nyt uudistuneen hankintaohjeistuksen myötä, valitsemalla kestävämpiä, kiertotalouden mukaisia tuotteita ja palveluita. Kaikilla, myös pienemmillä hankintavalinnoilla on vaikutusta. ”Isoissa kalustehankinnoissa voisimme siirtyä kierrätettyihin kalusteisiin, joita myös sopimustoimittajamme Martela tarjoaa”, Jenna kuvailee. Elintarvikehankinnat opiskelijaravintoloissa ja opetuksessa muodostivat 16% päästöistä. Naudanlihan kokonaispaino näistä hankinnoista oli vain 2%, mutta muodosti niistä 26% päästöjä. Naudanlihan käytön määrä on Keudassa jo pienentynytkin pitkällä aikajänteellä, mutta tässä voimme edelleen miettiä korvaavia vaihtoehtoja naudanlihan käyttöä vähentääksemme. Ajoneuvohankinnat ja polttoaineet olivat yksi keskeinen päästöjä synnyttävä osa-alue, johon voimme vaikuttaa vähentämällä turhaa matkustamista. ”Lyhyiden ajojen sijasta, voisimme liikkua joko jalkaisin, pyöräillen tai kimppakyytejä suosimalla, jolloin työhyvinvointiakin tulisi huomioitua”, Jenna kannustaa. Siirtymä vähähiilisempiin ajoneuvoihin ja biopolttoaineiden hyödyntäminen tulevaisuudessa on keskeinen toimenpide, joka tukee vihreää siirtymää. Myös ylipäänsä ajoneuvohankintojen vähentäminen on tärkeää, ettei turhia autoja hankita vaan hyödynnetään jo olemassa olevia. Tämän seurantaa varten Keudaan on hankittu ajoneuvoseuranta-ohjelma Helpten vuonna 2021. Työtä on vielä edessä päästöjen vähentämiseksi. Laskenta on kuitenkin avannut silmiämme aiheesta ja ollut mielekäs oppimiskokemus lukuisille tahoille ympäri Keudaa. Laskennan eri vaiheissa on ollut mukana keudalaisia opettajia ja opiskelijoita keräämässä tietoja.Erityiskiitoksia Jenna lähettää puutarha-, metsä- ja maatalousaloille onnistuneesta yhteistyöstä.
Hiilijalanjäljen laskennan on toteuttanut Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus. Laskennassa on noudatettu GHG Protocol Corporate Value Chain Accounting and Reporting -standardia.Vastuullinen ja kestävä ammatillinen koulutus, eli VASKI-hanke on 61 ammatillisen oppilaitoksen yhteishanke, jossa Keuda on mukana. VASKI-hankkeen tärkeänä tehtävänä on uudistaa kestävän ammatillisen koulutuksen kenttää luomalla valtakunnallinen ammatillisen koulutuksen kestävyystiekartta.
Tiekarttatyö jakautuu kahdeksaan eri työpakettiin, joista Keuda on mukana Johtamiskäytännöt ja toimintakulttuuri-työpaketissa. Muita työpaketteja ovat Pedagogiset ratkaisut ja oppimisympäristöt, Osaamisen kehittäminen, Alueiden ja työelämän kehittäminen, Hiilijalanjäljen seuranta ja mittaaminen sekä asiantuntijatuki oppilaitoksen kestävän kehityksen ohjelmatyöhön.
Oppilaitoksen arvojen hahmottaminen on tärkeä osa kestävyystyötä ja toimintakulttuurin muovautumista. Strategian tehtävänä on tukea arvojen piirtämistä ja jalkauttamista oppilaitoksen kaikkeen tekemiseen. Keudan yhtenä arvona näkyy Vastuullisuus ja toimintamme kehittyy jatkuvasti vastuullisemmaksi. Vastuullisuuden näkyminen toimintakulttuurissa kuvastaa arvojen omaksumista työn ja työympäristöjen perustaksi. Kestävää muutosta tukeva johtaminen on joustavaa ja ketterää, mutta vaatii myös erityistä rohkeutta.
VASKI-hankkeella tuemme rohkeutta astua uuteen ja tuntemattomaan, mutta tuleville sukupolville ja planeetallemme välttämättömään muutokseen.
Tervetuloa kuulolle ja keskustelemaan ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta VASKI-hankkeen tilaisuuteen 8.4. Linkki ilmoittautumiseen: tässä. Yhdessä voimme vaikuttaa!
Terveisin
Jenna Kauppi, Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen koordinaattori, Keuda