Tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa ja hienoja kasvutarinoita
Vesa kertoo, että rakennusalan opetustyö on muuttunut merkittävästi 1990-luvulta tähän päivään. Enää opetusta ei tapahdu pelkästään luokkahuoneissa ja työsaleissa. Vuosien saatossa opetus on siirtynyt entistä tiiviimmäksi osaksi työelämää. Tämä mahdollistaa opiskelijoille monipuolisemmin oppimisympäristöjä. ”Nykyään yhä enemmän haetaan työpaikkoja ja neuvotellaan työantajien kanssa järjestettävistä koulutus- ja oppisopimuksista. Hokseja tehdään paljon työmaille.” Vesa näkee muutoksen todella positiivisena. Yhteistyöllä vastataan työnantajan tarpeisiin ja työllistetään opiskelijoita entistä nopeammin. ”Näissä tapahtuu hienoja tarinoita ja oppimispolkuja. Opiskelijat työllistyvät takuuvarmasti”, Vesa iloitsee. Vesa viihtyi todella hyvin Mäntsälän Lukkarinpolun toimipisteessä. Lyhentääkseen työmatkaansa hän kuitenkin vaihtoi Nurmijärven toimipisteelle vuonna 2013. Päätöksen myötä Vesa pääsi tutustumaan uuteen lämpimään työyhteisöön. ”Nurmijärvi on ollut todella yhteisöllinen. Koin oloni tervetulleeksi. Vaikka ollaan eri toimialoilta, niin täällä puhalletaan yhteen hiileen ja tehdään asioita yhdessä. Täällä on paljon erilaista osaamista ja se on ehdottomasti voimavara.” Tämän lisäksi Vesa kertoo opettajan työssä olevan hienoa saada nähdä erilaisia kasvutarinoita. ”On hienoa nähdä se nuorten kasvu. Parissa vuodessa tapahtuu valtava itsenäistyminen. Kun he lähtevät täältä, heistä on tullut taitavia ja heille on annettu eväät tulevaan. Tämä ei ole pelkästään tiedon ja taidon opettamista, vaan tässä tulee myös muita valmiuksia elämään.” Vesa jatkaa, että on myös hienoa seurata aikuisten alanvaihtajien matkaa. Kun he saavat uuden ammattitaidon ja työllistyvät, lähtevät he uudella innolla takaisin työelämään.Italiasta inspiraatiota puutarhurin työhön
Vaikka Mika on tuore keudalainen henkilöstön jäsen, on Keuda hänelle ennestään hyvinkin tuttu. Hän on nimittäin suorittanut kaksi tutkintoa Keudassa. Ensin hän opiskeli puutarha-alan perustutkinnossa viheralaa. Tämän jälkeen hän valmistui puutarha-alan ammattitutkinnosta tuotantopuutarhuriksi. Tutkintojen välissä Mika vietti vuoden Italiassa. ”Italia on aina ollut mun lempparikohde – varsinkin Etelä-Italia. BBC:n puutarhatoimittaja Monty Donilla oli sarja, jossa hän kiersi Italian puutarhoja. Siitä inspiroituneena lähdin kiertämään samoja puutarhoja.” Etenkin Napolin kaupunki vei täysin Mikan sydämen. Hän on tehnyt siellä lukuisia retkiä erilaisiin puutarhoihin. Vietettyään vuoden 2017 joulukuun ja uudenvuoden Napolissa, Mika teki päätöksen viettää koko talven lähempänä päiväntasaajaa. ”Ennen tätä olin toiminut yli 20 vuotta kampaamoalan yrittäjänä. Kun palasin tammikuussa 2018 Suomeen, myin kampaamoni pois ja vuokrasin asuntoni. Kontaktion Workawayn kautta Italiassa olevia paikkoja ja maaliskuussa sitten lähdin.” Napolin ja Sisilian kautta Mikan tie vei Sardinian saarelle, jossa hän vietti suurimman osan välivuodestaan. Sardiniassa Mika hoiti ensimmäiset kolme kuukautta ranskalaisnaisen hyötypuutarhaa, josta löytyi muun muassa yli 40 vanhaa oliivipuuta. ”Sen jälkeen ostin kesäauton ja teltan ja lähdin seikkailemaan. Se oli kyllä elämäni vuosi.” Italia antoi Mikalle runsaasti inspiraatiota puutarhurin työhön. Keudasta Mika odottaa, että hän pääsee kehittämään toimintaa, vaikuttamaan ihmisten hyvinvointiin sekä tekemään monipuolisesti yhteistyötä eri tiimien kanssa. Kuva: Jenni MatikkaRunot
Iiris Mujunen, kunniamainintaAnimaatio
Ryhmä; Mila Kallio, Lauri Käyhty, Pihla Puhto, Inari Rantala, Adele Saukonoja, Tatu-Oliver Saves, kunniamainintaTaidekäsityöt
Hannu Seppänen, 2. sija Minna Jaskari, kunniamainintaKuvanveisto
Kaisu Kosamo, kunniamainintaPiirrostaide
Jasmin Kekkonen, kunniamainintaSarjakuvat
Jennifer Irwin, kunniamainintaJulisteet
Julia Niemi-Kilpiö, 2. sija Joonas Fagerholm, kunniamaininta Johanna Peura, kunniamainintaTietokonegrafiikka
Tiina Xavier, 1. sijaValokuvat
Taisto Lapila, kunniamainintaKeudan opiskelijakunta Kuoman hallitus on järjestäytynyt uudelleen. Torstaina 3. maaliskuuta pidetyssä yleiskokouksessa äänestettiin uudesta puheenjohtajasta. Ehdokkaina olivat Sebastian Björkstedt ja Niko Nyholm. Äänestyksen voitti Sebastian Bjökstedt yhdellä äänellä. Kuoman seuraava kokous pidettiin Sipoon Enterillä torstaina 10. maaliskuuta. Kyseessä oli järjestäytymiskokous, joka myös pidettiin hybridimuodossa Teamsissä ja paikan päällä. Ennen kuin puheenjohtaja Sebastian alkoi viemään kokousta eteenpäin, Keudan opettaja Anssi Kakko piti puheen yhdistystoiminnan synnystä ja historiasta Suomessa. “Yhdistystoiminnassa kaikki tehdään yhdessä ja ketään ei jätetä yksin”, hän painotti puheen lopussa. Seuraavaksi vuorossa oli sihteerin ja varapuheenjohtajan valinta. Sihteeriksi valittiin Matias Ovaska, joka on juuri aloittanut opiskelijakunta Kuomassa. “Liityin Kuomaan, koska minua kysyttiin mukaan toimintaan”, Matias kertoi. Hän haluaisi ajaa opiskelijakunnan kautta kerhotoimintaa, esimerkiksi shakkikerhoa ja näin kehittää opiskelua ja yhteisöllisyyttä. Varapuheenjohtajaksi valittiin jo viime kokouksessa Niko Nyholm. Hän opiskelee Wärtsilänkadun toimipisteellä media-alaa. “Lähdin mukaan opiskelijakuntaan, koska haluan vaikuttaa opiskelijoiden tekemiseen ja edunvalvontaan”, Niko kertoi. Kokous jatkui esityslistan hyväksymisellä sekä käymällä läpi edellisen kokouksen pöytäkirja. Kysyttiin toimipisteiden opiskelijakuntien kuulumisia ja pohdittiin 10. toukokuuta järjestettävän opiskelijafoorumin teemaa. Kuoman opiskelijakuntaan valittiin jäsenet luottamustehtäviin. Entinen puheenjohtaja Heikki Laine jatkaa työsuojelutoimikunnassa ja varajäseneksi valittiin Niko Nyholm. Opiskelijahuoltoryhmän ja opiskelijaoikeusturvatoimikunnan varsinaiseksi jäseneksi valittiin Inka Heino ja varajäseneksi Jenna Juvonen. Yhtymähallituksen edustajaksi valittiin Kuoman puheenjohtaja Sebastian Björkstedt. Keskustelua käytiin myös Kuoman ja tutoreiden koulutuspäivistä. Ehdotuksena oli Amistamo Forssassa 20. huhtikuuta. Amistamo on ryhmäyttämiseen keskittyvä tapahtuma, jossa tarkoituksena on suunnitella ja kehittää oppilaitosten tutor- ja opiskelijakuntatoimintaa. Viimeisenä vuorossa oli valmistuville opiskelijoille Keuda Cineman kevään elokuvan valinta ja yhteispäätöksellä elokuvaksi valikoitui The Batman. Tutustu lisää opiskelijakunta Kuomaan täältä!
Koulukoira ja ohjaaja kouluttautuvat yhdessä
Ei ole kuitenkaan itsestään selvää, että koira pääsee mukaan koira-avusteiseen toimintaan. Koiralta vaaditaan tiettyjä ominaisuuksia, jotta siitä voi tulla työkoira. Ensin koiran annetaan elää ja viettää pentuaika rauhassa. Koiran ominaisuuksia testataan vasta silloin, kun koira on täyttänyt yhden vuoden. ”Siinä katsotaan esimerkiksi, miten koira reagoi vieraisiin ihmisiin, ääniin ja alustoihin.” Kun koira on läpäissyt soveltuvuuskokeen, voi omistajan matka jatkua koira-avusteisen työskentelyn täydennyskoulutukseen. Ennen täydennyskoulutusta myös koulukoiraohjaajalta vaaditaan tiettyjä asioita. Ohjaajalla täytyy olla taustalla sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan koulutus. ”Kävin Koira oppimisen tukena -täydennyskoulutuksen JAMKissa. Koulutuksessa käytiin läpi muun muassa miten koira tuodaan työyhteisöön ja miten koira-avusteinen opetus käynnistetään. Siinä tulee huomioida sekä henkilökunta että opiskelijat.” Myös koiran kouluttaminen jatkuu. Koiran tulee antaa työnäyttö, jonka suoritettuaan koirasta ja ohjaajasta tulee diplomoitu koirakko. Työnäytön onnistuneesti suorittaneen koiran tunnistaa virallisesta työliivistä. Tällaisen näkee myös Kertun yllä. Artikkeli jatkuu kuvan alla.Kerttu on mukana oppitunneilla ja tarjoaa opiskelijoille taukoja
Kerttu työskentelee Lukkarinpolulla 1-3 päivänä viikossa – vaihdellen tarpeen ja opetusaiheen mukaan. Kerttu työskentelee kahdessa eri opetustilassa. Tällä huomioidaan se, jos jollain kouluympäristössä olevalla henkilöllä esiintyy allergiaa tai mahdollisesti koirapelkoa. Viime aikoina Kerttu on ollut mukana sote-alan oppitunneilla. Vastaanotto opiskelijoiden keskuudessa on ollut ilahtunut ja positiivinen. Kerttu on ollut mukana esimerkiksi ensiavun opetuksessa. ”Jos opiskelija kokee vuorovaikutustilanteissa ujoutta tai jännitystä, hän voi vaikkapa harjoitella painesiteen sitomista Kertun tassuun”, Tiija-Sini kertoo yhden esimerkin. Kerttu voi siis auttaa konkreettisesti opetuksessa, mutta Kertulla on myös tärkeä rooli erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Kerttu on usein mukana ryhmäytymisissä, joka voi osaltaan tasapainottaa ryhmädynamiikkaa. Kertun kanssa voi myös kehittää omia tunnesäätelytaitoja, kun opiskelijoiden kanssa pohditaan yhdessä, miten esimerkiksi koira kannattaa kohdata. Myös pelkästään koulukoiran läsnäololla voi olla suuri merkitys. Koulukoira voi toimia rauhoittavana ja maadoittavana elementtinä. Sen seura voi tarjota opiskelijoille oman hengähdystauon. ”Koira ei tuomitse ketään ja koira hyväksyy kaikki ihmiset sellaisena kuin he ovat. Koiralla voidaan vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, joka taas tukee oppimista. Ihminen oppii paremmin, kun hän voi hyvin.”Kurssi on kerännyt positiivista palautetta vuosien ajan
Keuda Sipoon Enterin toimialapäällikkö Jari Haapala kertoo, että kurssin historia ulottuu reilu 10 vuoden taa. Ensimmäinen rinneharjoittelijakurssi järjestettiin Sipoon keudalaisille vuonna 2009. ”Sipoon lukio otettiin jo seuraavana vuonna mukaan. Lopulta tämä laajennettiin koko Keudaan ja tälle tehtiin ihan tutkinnon osa”, Jari sanoo. Alkuun kurssilla laskettiin pelkästään suksilla, mutta lopulta otettiin mukaan myös lumilautailu. Kurssin pohjavaatimuksena on hyvä peruslaskutaito. Kurssilla opetellaan laskettelemaan teknisesti oikein sekä opettamaan muita laskettelemaan oikeaoppisesti. Kurssin pohjana on Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry:n Werneri-konsepti. Lopputavoitteena on, että kurssilaiset pystyvät ohjaamaan muita konseptin mukaisesti. Opiskelijoista tulee apuopettajia ryhmäopetuksiin. ”Kurssilla käydään läpi myös turvallisuusasioita eli rinnekäyttäytymistä. Tämä on tärkeää, sillä se välittyy myös muille, kun lasketaan vaikka kavereiden kanssa.” Kyseessä on kolmen osaamispisteen kurssi. Viiden lähipäivän lisäksi kurssiin sisältyy 10 tuntia työharjoittelua rinteessä sekä Moodlessa oleva tehtäväosio. Teoriatehtävät liittyvät työkykyyn ja hyvinvointiin. Teoriaosuuden arvioivat Keudan liikunnan opettajat ja käytännön osuuden arvioi Jari. Hän myös opettaa kurssin lumilautailijoita. Suksipuolella kouluttajana on toiminut tänä talvena Kari Maisniemi. Kurssille osallistuneet opiskelijat saavat laskea loppukauden lainalipulla. Lisäksi he saavat kausikortin seuraavalle kaudelle, jos he sitoutuvat olemaan mukana opetustehtävissä vähintään 10 päivää. Opiskelijoilta saatu kurssipalaute on ollut pelkästään positiivista. ”Sekä suksi- että lautapuolella on tykätty tästä. Tämä on hauska kurssi ja meillä on hyvä opettajaporukka rinteessä mukana”, Jari summaa lopuksi.Kattavasta työkokemuksesta ammennettavaa opettamiseen
Ennen opettajan työtä Kari ehti työskennellä monipuolisesti ravintola-alan tehtävissä – liki 20 työpaikassa. Hän aloitti keittiöapulaisena, josta hän eteni kokiksi, vuoromestariksi, keittiömestariksi ja lopulta keittiöpäälliköksi. Hän kertoo, että työpaikkojen vaihtaminen ja sitä kautta uralla eteneminen on hyvin tyypillistä ravintola-alalla. Monipuolinen työkokemus näkyy myös Karin opetuksessa. Hän opettaa ja kertoo mielellään opiskelijoille asioita esimerkkien avulla. ”Antoisinta tässä työssä on se, kun opiskelijat saavat niitä ahaa-elämyksiä. Oli tosi upeata kuulla opiskelijan suusta: ”Hyvä, että tulin tänään kouluun, muuten en olisi saanut tätä tietää”. On hieno huomata, kun opiskelijat ovat aidosti tiedonjanoisia.” Tällä hetkellä Karin työnkuva on hyvin monipuolinen. Päivät ovat vaihtelevia ja tämä sopii Karille paremmin kuin hyvin. ”Jos mietitään tätä viikkoa, niin ensin olin pyörittämässä opetusravintolaa. Sitten ehdin käydä pari päivää opettamassa vankilassa opiskelijoita. Sitten meidän ravintolassamme oli se iltastriimaus (Neljän striimitähden illallinen). Nyt olen Keravalla lähdössä tapaamaan työssäoppijoita ja tekemään arviointeja”. Paljon on tullut myös uutta. Kari on esimerkiksi saanut opettaa maahanmuuttajaryhmää tammikuun 2021 alusta lähtien. Tämä on saanut Karin tarkastelemaan ja kehittämään omaa opettajuuttaan. ”Esimerkiksi kielitaitoon on pitänyt ruveta panostamaan eri tavalla. Minun on pitänyt kiinnittää huomioita selkeämpään ilmaisuun ja puheeni rytmittämiseen.” Antoisia kokemuksia on tullut myös kilpailutoiminnasta, joka sisältyy säännöllisesti osaksi Karin työnkuvaa. Hän iloitsee siitä, että Keravalta pääsi kaksi kisaparia sekä Mäntsälästä/Nurmijärveltä yksi kisapari Taitaja2022-finaaleihin. Finaalit käydään Porissa toukokuussa 2022. ”Toisin sanoen, Keudalla on historiallinen kolmen finaaliparin edustus kokkilajin kisoissa!”Keudan podcast Kohti unelma-ammattia on aloittanut jo neljännen tuotantokauden! Ensimmäinen jakso julkaistiin viikolla yhdeksän ja haastattelussa oli ammattiohjaaja Aija Ilola Keudan tekstiili- ja muotialalta. Haastattelussa käytiin läpi, miten Aija on päätynyt tälle alalle ja millaista sisältöä tekstiili- ja muotialan koulutuksessa on sekä millaisia unelmia Aijalla on vielä tulevaisuudelle…
Keudasta löytyy Euroopan ainoa opetuspesula ja Keuda on ainoa oppilaitos Suomessa, joka tarjoaa tekstiilihuollon hygieniavastaavan koulutusta sekä lähi- että verkko-opetuksena. Käytännön harjoittelu onnistuu kätevästi opetuspesulassa, jossa voit myös suorittaa näyttöjä.
Kuuntele jakso Spotifysta tai SoundCloudista. Pääset kuuntelemaan podcastista, mitä ala vaatii ja millaista on opiskella kyseisellä alalla. Saat tietoa, millaisia mahdollisuuksia perustutkinnon jälkeen avautuu – anna haaveille siivet!
Kohti unelma-ammattia podcastin neljännellä tuotantokaudella juontajina kuullaan Keudan radiojuontajaopiskelijat Emilia ja Julia.
Olen muinoin kuullut eräältä kollegalta, että välillä raskastakin työtä jaksaa tehdä, kun ympärillä on hyvä porukka. Tähän toteamukseen kiteytyy mielestäni hyvin yhteisöllisyyden ydin.
Kun aamuisin saavun työpisteelleni Keudan Keravan Keskikadulle ja huomaan kollegoiden kokoontuneen vilkkaan puheensorinan täyttämään ravintola Breikkiin, näen junalta saapuvien opiskelijoiden hymyilevät kasvot ja jokainen vastaantuleva #keudalainen tervehtii hymy kasvoillaan, ymmärrän Keudassa olevan jotain sellaista yhteisöllisyyttä, jota on välillä vaikea sanoin kuvailla.
Omalla kohdallani olen kokenut yhteisöllisyyden vahvana auttamisen kulttuurina. Suuresta organisaatiosta löytyy aina joku, jonka puoleen voi kääntyä, kun oma osaaminen ei riitä. Lisäksi Keudassa tehdään töitä ”tosissaan, mutta ei liian vakavasti”. Kun käsittelemme hankaliakin aiheita tai aikataulut painavat päälle, niin aina annamme myös huumorin sopivasti kukkia. Parhaiten yhteisöllisyyteen pääsee kiinni kuitenkin muutamien esimerkkien kautta.
Keudalle on tärkeää olla saavutettava kaikille alueemme opiskelijoille. Tämän vuoksi levittyvät Keudan 10 toimipistettä tasaisesti ympäri Keski-Uusimaata. Johtamaani kampukseen kuuluu yhtenä toimipisteenä Sipoon Enter. Sipoon Enter on malliesimerkki yhteisöllisyydestä. Kompakti moniammatillinen tiimi puhaltaa yhteen hiileen yli toimiala- tai työtehtävärajojen. Sipoolaisille opiskelija on keskiössä ja toimipisteessä kaikki tuntuvat tuntevan toisensa. Kampuksen johtotiimin kokouksessa esimiehet raportoivat aina oman vastuualueensa toiminnasta. Tällöin Sipoon toimipisteen toimialapäällikkö Jari ”Jasu” Haapala toteaa aina hymy äänessä; ”Sipoossa kaikki hyvin”. Uskoisin, että tämä positiivinen asenne on osaltaan yhteisöllisyyden ansiota, sillä totuuden nimissä, kyllä Sipoon joukotkin välillä painivat samojen haasteiden kanssa kuin muutkin tiimimme.
Hyvässä porukassa haasteita on vaan kiva ratkoa!
Toinen johtamaani kampukseen kuuluva, yhteisöllisyyden kannalta mainitsemisen arvoinen toimipiste on Pekka Halosen akatemia. Tämä kulttuurihistoriallisesti merkittävä toimipiste oikein uhkuu historian siipien havinan lisäksi myös yhteisöllisyyttä. Sekä opiskelijat, että opettajat ovat taiteilijoita, mikä on varmasti eräänlainen liima, joka yhdistää koko ”Pekkiksen” yhteisöä. Objektiivisesti arvioituna Pekkiksen kaikki tilat eivät ole alun perin suunniteltuja opetuskäyttöön, eivätkä näin kaikin osin optimaalisia.
Mutta miten tähän suhteutuvat siellä opiskelijat? Suorina lainauksina opiskelijoiden suusta olen kuullut mm. seuraavia;
”Ihanan inspiroiva ympäristö!”
”Mahtavaa, että täällä on pieniä ateljee-tyylisiä huoneita työskentelyyn”
”Pekkiksen tunnelma on yksi suuri syy miksi täällä on niin hyvä opiskella”.
Tämä tunnelma rakentuu varmasti tiiviistä yhteisöllisyydestä, jonka luomisessa ovat mukana opettajat ja muu henkilöstö, opiskelijat sekä Pekka Halosen akatemian pitkä historia.
Nämä pari esimerkkiä kuvastavat pistokoemaisesti Keudassa koettavaa yhteisöllisyyttä. Samaa yhteisöllisyyttä pääsee kokemaan varmasti kaikissa toimipisteissämme, meni sitten Mäntsälään Saaren kartanolle tai Järvenpäähän Sibeliuksenväylälle.
Ihmisillä on hymy herkässä, nauru raikaa työhuoneista ja innostuneita opiskelijoita parveilee hymy kasvoillaan käytävillä.
Tällöin on aina hienoa todeta ylpeästi olevansa #keudalainen!
Koulutusjohtaja Timo Hakkarainen
#paikallinen #yhteisöllinen #ammatillinenkoulutus #ketterä #vastuullinen #innostava
Kirjoittaja Timo Hakkarainen työskentelee Keudassa kampus 4 koulutusjohtajana, mihin kuuluu mm. media-ala, tieto- ja viestintätekniikka ja liiketoiminta. Timo on valittu Keudan uudeksi operatiiviseksi johtajaksi ja aloittaa työnsä 14.3.2022, jolloin hän tulee toimimaan kuntayhtymän taloudesta vastaavana johtaja ja Yhteiset palvelut -tulosalueen operatiivisena johtajana.
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda toteuttaa Suomen viidenneksi suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä opiskelijoilleen sekä työelämälle yksilöllisiä, vaikuttavia koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Keski-Uudellamaalla sijaitsevissa 10 toimipisteessämme työskentelee 820 innostunutta keudalaista. Toimintamme sisältää 80 eri tutkintoihin johtavaa ammatillista, työvoima- ja valmentavaa koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, joissa opiskelee vuosittain yli 10 000 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö laatupalkitsi Keudan vuonna 2020 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Vuosi 2022 on juhlavuosi, kun Keuda täyttää 60 vuotta.
Kolumni Keudasta: Välitämme, arvostamme ja uudistamme!- Keudalaisina meillä on rohkeutta huolehtia ja kantaa vastuuta yhteisömme jäsenistä, asiakkaistamme sekä yhteisistä asioista. Ketään ei jätetä yksin.
- Panostamme rakentavaan tiimityöhön sekä mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan työhön ja omaan jaksamiseen.
- Löydämme jokaiselle mahdollisuuden kehittää itseään ja saavuttaa tavoitteensa.
- Yhteisössämme on yhteenkuuluvuutta ja hyvä ilmapiiri.
- Kohtelemme toisiamme yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti.
- Teemme työtä yhdessä ja viestimme selkeästi.
- Annamme ja vastaanotamme palautetta sekä opimme siitä.
- Teemme työmme hyvin asiakkaittemme kanssa ja heidän hyväkseen.
- Tuomme esiin ja hyödynnämme kaikkien osaamista.
- Annamme kaikille mahdollisuuksia kehittyä.
- Kokeilemme rohkeasti ja opimme siitä.
- Olemme vahvoja ja valmistaudumme tulevaisuuden mahdollisuuksiin.